Muut soittimet ›

Mitä sanotte haitarin perusvireestä, A=440Hz vaiko A=442 Hz? Pitäisi osata päättää mihin perusvireeseen kielet kannattaisi tilata/virittää ..

risto: Mitä sanotte haitarin perusvireestä, A=440Hz vaiko A=442 Hz? Pitäisi osata päättää mihin perusvireeseen kielet kannattaisi tilata/virittää ..
 
Jos tykkää Göbbelsistä niin 440. Jos haitarinsoitosta niin 442.

baron: Jos tykkää Göbbelsistä niin 440. Jos haitarinsoitosta niin 442.
 
Monella näyttäisi olevan 442 5-rivisessä haitarissa, mutta Rolandin 5-rivisessä digipelissä tehdasasetuksilla 440 Hz.
 
Kaksirivisessäni irkku B/C;ssäni on 440 Hz, mutta olin se sellaiseksi itse pyytänyt. :) Mutta olisikohan kuitenkin niin, että kansanmusapuolella käytetään enemmän tuota 440Hz, osaako kukaan tietää? Nyt on siis kyse kansanmusaan tarkoitetun 5-rivisen kielistä.

risto: Monella näyttäisi olevan 442 5-rivisessä haitarissa, mutta Rolandin 5-rivisessä digipelissä tehdasasetuksilla 440 Hz.
 
Kaksirivisessäni irkku B/C;ssäni on 440 Hz, mutta olin se sellaiseksi itse pyytänyt. :) Mutta olisikohan kuitenkin niin, että kansanmusapuolella käytetään enemmän tuota 440Hz, osaako kukaan tietää? Nyt on siis kyse kansanmusaan tarkoitetun 5-rivisen kielistä.
 
Onko niitä erikseen kansanmusiikkiin tarkoitettuja 5-rivisiä?
Minä ainakin olen ihan "tavallisella" soittanut molempia.
 
Haitareissa yleensä viritys on 442Hz.
Mitään erityistä viritystä en ole koskaan pyytänyt enkä meinaakaan. En oikein usko, että tuolla parin pykälän heitolla on minkäänlaista merkitystä minkään soittimen sointiin, kunhan vaan muuten vireessä ovat.

humppahanuristi: ....En oikein usko, että tuolla parin pykälän heitolla on minkäänlaista merkitystä minkään soittimen sointiin, kunhan vaan muuten vireessä ovat.
 
Noin se luultavasti on joo, päätös vaan pitäisi kuitenkin tehdä.

Lain ed."Haitareissa yleensä viritys on 442Hz.
Mitään erityistä viritystä en ole koskaan pyytänyt enkä meinaakaan. En oikein usko, että tuolla parin pykälän heitolla on minkäänlaista merkitystä minkään soittimen sointiin, kunhan vaan muuten vireessä ovat."
Mulla on Excelsiorissa 443, uskallan vaan väittää että kyllä se vaan ns "pitkässä juoksussa" vaikuttaa tuo yhdenkin hertsin ero. Kokeilla kannattaa, ilmaista puuhaa, eihän siinä tarvi muuta kun sanoo kitaristille ja basistille että kiristäkää vielä hitunen. Kaikillahan ne mittarit nykyään ovat.

risto: Monella näyttäisi olevan 442 5-rivisessä haitarissa, mutta Rolandin 5-rivisessä digipelissä tehdasasetuksilla 440 Hz.
 
Kaksirivisessäni irkku B/C;ssäni on 440 Hz, mutta olin se sellaiseksi itse pyytänyt. :) Mutta olisikohan kuitenkin niin, että kansanmusapuolella käytetään enemmän tuota 440Hz, osaako kukaan tietää? Nyt on siis kyse kansanmusaan tarkoitetun 5-rivisen kielistä.
 
Kaikissa sähkövermeissä se on se 440 mutta senhän muuttaa hetkessä vaikka mihin, mulla on Ketronissa puolisävelaskel +/- 100 cent.

KoskPaavo: .... Mulla on Excelsiorissa 443, uskallan vaan väittää että kyllä se vaan ns "pitkässä juoksussa" vaikuttaa tuo yhdenkin hertsin ero. ...
 
Tästä juuri olen kiinnostunut, että joku sanoo että se vaikuttaa. Jaksatko kertoa miten mielestäsi vaikuttaa?
 
Jossain vaiheessa muistan kuulleeni, että haitari viritetään hieman yläkanttiin, jotta sen soundi jotenkin erottuisi paremmin. Tuohon en itse osaa sanoa juuta tai jaata, mutta jos väittämä pitää/piti paikkansa, se lienee menettäneen merkityksensä, jos kaikki nyt virittävät yläkanttiin?

Niinpä.. n. 50 vuotta olen jo soitellut ja jo kymmenen vuoden harrastelun jälkeen huomattiin kavereitten kanssa tuo vireen tärkeys. Vielä 1970- luvun alussa noita viritysmittareita ollut tarjolla mutta heti kun kitaristi tuon hankki ,niin tulos oli mykistävä. Sama juttu kävi kun ostin 1978 kromaattisen virittimen , Fender Rhodesin sillä viritin ja tunsin että soitin eri planeetalla.Matemaattisesti kaikki virityksethän ovat kompromisseja mutta se on kuitenkin oikea tie.
Edelleen olen sitä mieltä että tuo yhdenkään hertsin ero ei ole yhdentekevä.

KoskPaavo: Niinpä.. n. 50 vuotta olen jo soitellut ja jo kymmenen vuoden harrastelun jälkeen huomattiin kavereitten kanssa tuo vireen tärkeys. Vielä 1970- luvun alussa noita viritysmittareita ollut tarjolla mutta heti kun kitaristi tuon hankki ,niin tulos oli mykistävä. Sama juttu kävi kun ostin 1978 kromaattisen virittimen , Fender Rhodesin sillä viritin ja tunsin että soitin eri planeetalla.Matemaattisesti kaikki virityksethän ovat kompromisseja mutta se on kuitenkin oikea tie.
Edelleen olen sitä mieltä että tuo yhdenkään hertsin ero ei ole yhdentekevä.
 
Kun mä luen mitä kirjoitat, niin saan sen käsityksen että puhut siitä että eri soitinten on bändissä syytä olla samassa vireessä.
 
Humppahanuristi kirjoitti: "En oikein usko, että tuolla parin pykälän heitolla on minkäänlaista merkitystä minkään soittimen sointiin, kunhan vaan muuten vireessä ovat."
 
Soittimen sointiin? Se on varmaan eri asia?
 
Molemmat näkökohdat ovat toki oleellisia tuossa Riston tapauksessa. Jos soittaa yhdessä muiden soittimien kanssa, kannattaa niiden vire ottaa huomioon jos pystyy. Minusta vaikuttaa, että Risto ei tiedä minkä vireisten soitinten kanssa mahdollisesti joutuu soittamaan. Kitaristit ja basistit voivat aika helposti virittää soittimensa, puhaltajat huonommin. Pianon voi virittää, mutta ei ihan tuosta vaan.
 
Siksi musta tuntuu, että kysymykseen ei löydy yksikäsitteistä vastausta. Jos ei tiedä missä vireessä voi joutua soittamaan, käy väkisinkin niin että joskus on pari hertsiä pielessä.

Niinpä, kyllähän bändivireessä muut joutuvat joustamaan haitarin tahtiin, jos kunnon soundia halutaan. Haitarin virittäminen on melko kalliskin operaatio, varmaan aina yli 500€.

KoskPaavo: Niinpä, kyllähän bändivireessä muut joutuvat joustamaan haitarin tahtiin, jos kunnon soundia halutaan.
 
Tuossa se johtopäätös taitaa olla. Kun on haitaria hankkimassa, tekemässä tai teettämässä on vaikea ottaa bändin virettä huomioon varsinkaan jos sitä bändiä ei ole.

Mitään oikeita syitä ei kukaan kuitenkaan oikeastaan ole vielä asiasta esittänyt. Onkohan tässä nyt sitten käynyt niin, että joku on vain kyllästynyt 440 vireen "soundiin", vai että joku soitin on haluttu saada erottumaan muista? Tai ehkä se alunperin olikin pelkkä virittäjän vahinko:) Aika pitkäänhän se 440 on kuitenkin kelvannut. Jotain perusteitahan tässä siis kyllä kaivattaisiin.
 
Miltähän muuten se 442 "soundi" mahtaa kuulostaa absoluuttisen sävelkorvan omistavasta, joka on sen sävelmuistinsa opetellut 440 vireestä. :)
 
EDIT: Löytyyhän noita linkkejä keskustelusta asiasta muuallakin toki, esim tällaista:
 
http://www.violinist.com/discussion/response.cfm?ID=11273
 
http://forum.saxontheweb.net/archive/index.php/t-46446.html
 
Tässä voi vertailla 440/442. Voi niissä pienen eron sävyssä huomata. Looppaamalla saa kuulumaan vireiden välisen eron (2Hz=2krt/s). mutta jos nuotit ovat lyhyitä, niin eipä tuolla taida olla merkitystä.
 
http://dooley.dk/swindlersguitartuner.htm

Mun ymmärtääkseni jotkut pianistitkin haluavat Steinwaynsa viritettäväksi 442.

risto: Mitään oikeita syitä ei kukaan kuitenkaan oikeastaan ole vielä asiasta esittänyt. Onkohan tässä nyt sitten käynyt niin, että joku on vain kyllästynyt 440 vireen "soundiin", vai että joku soitin on haluttu saada erottumaan muista? Tai ehkä se alunperin olikin pelkkä virittäjän vahinko:) Aika pitkäänhän se 440 on kuitenkin kelvannut. Jotain perusteitahan tässä siis kyllä kaivattaisiin.
 
Tunnut olettavan että 440 olisi ollut jonkinlainen standardi Euroopassa? Näinhän ei kai ole, vaan että musiikkityyli on jakanut käyttäjät 440 ja 442 välillä. Erikoista on lähinnä se, miksi haitarit on viritetty 442 tai yli, kun niillä ei kuitenkaan soiteta klassisen musiikin yhtyeissä/orkestereissa, enimmäkseen.
 
Edit: Tuli mieleen, että olisiko haitarien vireeseen yksinkertaisesti vaikuttanut se, että niillä on soitettu hyvin paljon yksinään. Ja jos on niin että soitin kuulostaa paremmalta ylemmässä vireessä, niin tehtaat ovat käyttäneet ylempää virettä kun ei ole ollut painetta muuhun?
 
Mitähän virettä muuten kotimainen kansanmusiikki on käyttänyt?

baron: Mun ymmärtääkseni jotkut pianistitkin haluavat Steinwaynsa viritettäväksi 442.
 
Ihan varmaan jos soittavat sinfoniaorkesterin kanssa.

risto:
EDIT: Löytyyhän noita linkkejä keskustelusta asiasta muuallakin toki, esim tällaista:
 
http://www.violinist.com/discussion/response.cfm?ID=11273
 
Tuossa ainakin lähdetään heti liikkeelle hyvin US-painotteisesti. Siellä tilanne on toinen, sinfoniaorkatkin kai pääosin virittävät 440:een.

Klezberg: Ihan varmaan jos soittavat sinfoniaorkesterin kanssa.
 
Soolokeikoillakin.

Klezberg: Tunnut olettavan että 440 olisi ollut jonkinlainen standardi Euroopassa? Näinhän ei kai ole, vaan että musiikkityyli on jakanut käyttäjät 440 ja 442 välillä. ...
 
En ole asiaa aikaisemmin tarkemmin selvitellyt tai sen kummemmin ihmetellytkään, mutta näin sanotaan tuosta asiasta wikissä:
 
...In 1939, an international conference recommended that the A above middle C be tuned to 440 Hz, now known as concert pitch. This standard was taken up by the International Organization for Standardization in 1955 and reaffirmed by them in 1975 as ISO 16. The difference between this and the diapason normal is due to confusion over the temperature at which the French standard should be measured. The initial standard was A = 439 Hz (info), but this was superseded by A = 440 Hz after complaints that 439 Hz was difficult to reproduce in a laboratory owing to 439 being a prime number.5
 
Despite such confusion, A = 440 Hz is the only official standard and is widely used around the world. Many orchestras in the United Kingdom adhere to this standard as concert pitch.6 In the United States some orchestras use A = 440 Hz, while others, such as New York Philharmonic and the Boston Symphony Orchestra, use A = 442 Hz.7 ...

 
Tästä linkistä lainattu:
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Concert_pitch

risto: En ole asiaa aikaisemmin tarkemmin selvitellyt tai sen kummemmin ihmetellytkään, mutta näin sanotaan tuosta asiasta wikissä:
 
...
 
Tästä linkistä lainattu:
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Concert_pitch
 
Niin, tuo on hyvin anglosaksisesta näkökulmasta esitetty totuus...
 
Kts. http://de.wikipedia.org/wiki/Kammerton#Praxis
 
Muutenkaan en täysin luottaisi wikipediaan tässä asiassa, siellä aineisto on aivan valtaosaltaan anglosaksista ja niistä suoraan muille kielille käännettyä.
 
EDIT: No joo, olet oikeassa että se on standardi, mutta ei se tarkoita että se olisi kaikkialla vallitseva käytäntö. Viittaan vaikkapa vain siihen että Euroopassa myytävät ammattilaisklarinetit ovat 442Hz vireisiä.