Muutamia Steel pan linkkejä:
http://www.oppivat.net/~steelywonder/
http://www.dlc.fi/~pan-ari/ Jepso, minä ja moni muu onnekas olemme Karjaalaisia Ari Viitasen musiikin oppilaita (koulussa tai musiikkiopistossa). Viime keskiviikkona oli pannukeikka ja meni hyvin (itse soitan bassopannuja, kuuden pöntön kokonaisuutta). Pari keikkaa olen Steel Pan Loversin kanssa heittänyt. Kannattaa tilailla Arilta noita levyjä. Itse omistan kaikki, enkä ikinä kyllästy!
Viikottain on bändi(pannu)treenit ja kivaa on. Viitanen tekee noita ihan tilauksestakin noita pannuja ja suomessa on tekijöitä kai 3-4 kpl ja virittäjiä 2, joista Ari toinen. Pannut tuli Karjaalle (lue Suomeen) 80-90 lukujen taitteessa ja sen jälkeen perusteettiinkin tuo Steel Pan Lovers (itse oli vaipissa vielä tällöin), joka koostui ihan ylä-asteen soittajista, mutta siitä tulikin sitten vuosien saatossa "oikea" bändi, joka heittää nykyään keikkaa siellä sun täällä. Vuonna 2000 tuli pannuorkesterien EM-kisoissa Rnaskassa kolmanneksi.
Pannu on siis Karjaalla, suomalaisissa ylä-ja ala-asteilla koulusoittimena. Pannu on helppo omaksua ja monet soittavat sitä mielellään. Jepso, näin on.
Pannun soittaminen on yleisellä tasolla tosi helppoa. Äänet ovat järjestäytyneet kvinttiympyräksi ja ne on helppo löytää.
Tenoripannut ovat niitä pienimpiä, sitten tulee double secondsit (kaksi vähän isompaa vierekkäin äänet jaettu kahdelle pannulle), sitten kitarat ja lopuksi bassopannuun.
Pannuillahan voi soittaa mitä vain. Viitanen on tehnyt sovituksia Sibeliuksesta Zappaan.
Hauska katsella ihmisiä, jotka ei pannuista koskaan ole kuullutkaan ja sitten tulevat ihmeissään kokeilemaan ja lumoutuvat täysin äänistä. Itse kun on koko elämän ajan ollut pannujen kanssa tekemisissä, niin sitä ihmettelee, että mitä erikoista niissä oikein on!?
Jeps. Tässä pannunsoittajan näkökulma.
ps. kannattaa lukea Arin "viisikon mutsit" ja kultaiset ohjeet tuolta SPL:n sivuilta.
http://www.dlc.fi/~pan-ari/kultneu.htm