Muut soittimet ›

Onko soittamisen kannalta juuri eroa bluesharppuun paitti että pystyy soittamaan kaikki nuotit?
 
Ja maksaako ne hirvittävästi enämpi?

Onko soittamisen kannalta juuri eroa bluesharppuun paitti että pystyy soittamaan kaikki nuotit?
 
Ja maksaako ne hirvittävästi enämpi?
 
Soittamisesta en osaa sanoa mutta hintaa on muistaakseni noin 80 euroa. Tätä en nyt kumminkaan kirkossa kuuluttaisi...

Bendailu on työläämpää.

Sainpas alle 40€ maksoi kun ostin eilen. Ei ole ihan tavallinen vaan siinä on tavallaan kaksi rivistöä niitä aukkoja.

"Bendailu on työläämpää."
 
Kromaattisella harvemmin bendaillaan, koska siitä löytyy tuo vaihtajanuppi jolla saa välisävelet mukaan.(bendailun tavallisella harpulla keksivät bluesin soittajat aikanaan, kun yksinkertaista soitinta älyttiin kehittää)
Kromaattisen ja tavallisen bluesharpun ero jää melko pieneksi, ellei käytä vaihtajanuppia hyödykseen. Kromaattinen harppu on siis harppu, johon samaan runkoon on yhdistetty kaksi harppua, esim. C ja C#. Toki oktaavejakin löytyy yleensä enemmän, kuin 10-reikäisestä perusharpusta joka mahdollistaa "kaiken mahdollisen" musiikin soittamisen. Malleja on monia erilaisia, ja jopa 20-reikäisiä malleja on myynnissä.

Tuo on kyllä paree kun ei tartte minkään vaihtajanuppelin kanssa leikkiä. Äänialaa oli jotain kolmen oktaavin verran.

Tuo on kyllä paree kun ei tartte minkään vaihtajanuppelin kanssa leikkiä. Äänialaa oli jotain kolmen oktaavin verran.
 
Mutta kun nyt puhuttiin juuri kromaattisista harpuista, ei parikielisistä. Jos oikein käsitin, käsistäsi löytyy jonkinsortin echo-harppu? Duurit ja mollit eri puolella(ns. humppaharppu), vaiko viritys vähäisen Hertsimäärän päässä toisistaan -mallia?
Kummastakin harppu"luokasta" löytyy omat jipponsa. Eivät ne toistaan huonompia ainakaan ole.
EDIT: Toki muitakin varitaatioita löytyy parikielisistä. Alemmat kielet voivat olla viritettynä oktaavia ylemmäksi(=jolloin tulee harmoninen, ns. haitariefekti) Ja toinen yleinen on kvinttisuhteinen asettelu, jolloin samasta harpusta löytyy vaikkapa C ja G-duurit.

Mutta kun nyt puhuttiin juuri kromaattisista harpuista, ei parikielisistä. Jos oikein käsitin, käsistäsi löytyy jonkinsortin echo-harppu? Duurit ja mollit eri puolella(ns. humppaharppu), vaiko viritys vähäisen Hertsimäärän päässä toisistaan -mallia?
Kummastakin harppu"luokasta" löytyy omat jipponsa. Eivät ne toistaan huonompia ainakaan ole.
EDIT: Toki muitakin varitaatioita löytyy parikielisistä. Alemmat kielet voivat olla viritettynä oktaavia ylemmäksi(=jolloin tulee harmoninen, ns. haitariefekti) Ja toinen yleinen on kvinttisuhteinen asettelu, jolloin samasta harpusta löytyy vaikkapa C ja G-duurit.
 
http://www.muzikant.cz/images/zbozi/9407.jpg
 
Alarivillä normaaliasteikko, ylärivillä ylennetyt.

http://www.muzikant.cz/images/zbozi/9407.jpg
 
Alarivillä normaaliasteikko, ylärivillä ylennetyt.
 
Kappas vain. Enpä kyllä muistaakseni moista kapistusta ennen ole nähnyt.

Asian vierestä:
 
http://www.youtube.com/watch?v=BcpVG4OXNkc&search=sivuca

Kromaattisen ja tavallisen bluesharpun ero jää melko pieneksi, ellei käytä vaihtajanuppia hyödykseen.
 
?

?
 
"?"

Kromaattinen ja diatoninen (eli bluesharppu) ovat täysin eri soittimia ja niiden soittaminen on aivan erilaista. Vaikka perusidea (puhalletaan värähteleviin kieliin) on sama, ei näillä kahdella muuten oikeastaan ole mitään yhteistä. Monet harpistit kuitenkin soittavat molempia sillä ovat kiinnostuneita kaikisti harpuista. :)
Jos kromaattinen kiinnostaa niin tsekatkaa ihmeessä kaikki tuotanto Toots Thielemannilla ja Stevie Wonderilta mm. biisit Boogie on Reggae woman, isn't she lovely, for once in my life ja fingertips. Noissa on aika kovat harputtelut kromaattisella. Yleisesti ottaen kromaattinen soveltuu jazziin ja melodioiden soittamiseen, blues taittuu parhaiten diatonisella. Omasta mielestäni kromaattinen ei toimi bluesissa. Vaikka monet soitteleekin kromaattisella bluesia (mm. suomalainen T. Leino) se ei mielestäni kuulosta hyvältä. Johtuu soittimen luonteesta joka on juuri semmoinen smooth and kind jazz thingy bazingy. You know.