Muut soittimet ›

Kertokaas eri mielipiteitä vaiheenkäännöstä esim.mikityksissä,subeissa,päätteissä ym.

Kertokaas eri mielipiteitä vaiheenkäännöstä esim.mikityksissä,subeissa,päätteissä ym.
 
Sitä harvemmin isketään vehkeisiin taajuusriippuvainen delay, jolla eri taajuuksia viivästetään 180 astetta. Polariteettia kylläkin käännellään ja monissa tilanteissa siitä on hyötyä.
 
Esimerkki: Bassarimikki ottaa impulssissa ensin positiivisen piikin. Siihen sitten yritetään sotkea jylisevä lattiatomi, jonka soundi menee puuroksi heti, kun se soi bassarin kanssa yht'aikaa. Käännetään lattiatomin polariteetti, jolloin ensimmäinen impulssi sattuu molemmissa positiiviseksi -> jysähtää aivan eri tavalla kuin ennen.
 
Yleisesti itsellä menee niin, että saliäänessä kaikki yläpuolelta mikitetyt rummut käännetään ja monitoreissa sitten ne muut. Toisaalta joissain tilanteissa voidaan esim. monitorikiertoa vähentää kääntämällä polariteetti.
 
Subwoofereissa polariteettin menee nurin vain sellaisissa tilanteissa, että jakotaajuudella saadaan vaihevaste sovitettua tilanteessa, jossa aikatason muutoksilla ei voida tehdä siistiä siirtymää (esimerkiksi erilaisella toimintaperiaatteella toimivat tötteröt).

Yleisesti itsellä menee niin, että saliäänessä kaikki yläpuolelta mikitetyt rummut käännetään ja monitoreissa sitten ne muut. Toisaalta joissain tilanteissa voidaan esim. monitorikiertoa vähentää kääntämällä polariteetti.
 
Tuo oli minun korviini ihan uutta. Harvemmin sitä itellä tulee käytettyä vaiheenkääntönappia muualla kuin snaren alamikissä. Ja varsinkaan monitoreissa. Eihän sinne yleensä tartte edes ajaa kuin basaria ja snarea ja epäilen, että niiden vaiheiden kääntely tuskin vaikuttaa oleellisesti rumpalin omaan kuulemiseen. Ehkä se polariteetin kääntö monitoripäässä auttais paremmin vaikka tyyliin viuluissa?
 
Subwoofereissa polariteettin menee nurin vain sellaisissa tilanteissa, että jakotaajuudella saadaan vaihevaste sovitettua tilanteessa, jossa aikatason muutoksilla ei voida tehdä siistiä siirtymää (esimerkiksi erilaisella toimintaperiaatteella toimivat tötteröt).
 
No entäs sitten sellainen tilanne kun pinotaan kolme subbasta ja keskimmäinen (tai alimmainen jos on korokkeella) käännetään taakse. Prossusta painetaan vaan nappia, joka hoitaa kääntöhomman, että pinosta tulee ikäänkuin hertta. Kiinnostais tietää mitä nappia painettua oikeasti tapahtuu: ainoastaan pieni viivästys vai jotain muutakin?

Tuo oli minun korviini ihan uutta. Harvemmin sitä itellä tulee käytettyä vaiheenkääntönappia muualla kuin snaren alamikissä. Ja varsinkaan monitoreissa. Eihän sinne yleensä tartte edes ajaa kuin basaria ja snarea ja epäilen, että niiden vaiheiden kääntely tuskin vaikuttaa oleellisesti rumpalin omaan kuulemiseen. Ehkä se polariteetin kääntö monitoripäässä auttais paremmin vaikka tyyliin viuluissa?
 
Monitoripuolella on monesti tervettä kääntää basarin vaihe. Se joskus tulee sopivasti jonkin verran vastavaiheessa, että etupäässä sitten nollaantuu soundi. Basso voi myös toimia paremmin käännettynä, riippuen bassokamoista.
Myös joskus, kun on rumpufilli kummallakin puolella rumpalia, kannattaa käydä istumassa penkillä kuuntelemassa poppia ja sitten kokeilla mitä tapahtuu, kun kääntää suppasten/yläkerran vaihetta. Joskus on toiminut parhaiten niin, että käänsi toisen puolen kokonaan, joskus muulloin taas ei ole passanut kääntää mitään.
 
Etupäässä sitten kannattaa kokeilla basson vaiheen kääntämistä. Jos se rantasauna möykkää kovasti sieltä lavalta, niin vastavaiheisella PA-soundilla voi sitten kätevästi tappaa sitä tietämättään.
Toisinaan sitten hihat-mikit on vastavaiheessa kadottaneet ihan hyviä taajuuksia (vahingossa tuli testattua, mutta silloin toimi).
Muutenkin siellä etupäässä kannattaa kokeilla vaiheenkääntämistä. Joskus sillä löytää hankaliin paikkoihin ihan uusia ratkaisuja. Ei tosin toimi aina ja sen takia kannattaakin harkita tarkoin, palveleeko se vaihevirhe soundia.

Kannattaa sitten tsekkailla ennen kääntelyä, että minkälainen viive järjestelmässä on, mikäli mennään prosessoidulla läjällä. Koko läjää on monasti järkevä pakittaa sinne rumpujen tasalle. Vaiheenkäännon etu/haitta -efektin hallinta hankaloituu aika paljon, jos monitorit ja pa on eri ajassa. :D

Kertokaas eri mielipiteitä vaiheenkäännöstä esim.mikityksissä,subeissa,päätteissä ym.
 
Perseestä !!!!!!!!!
 
Ja vahvasti.
 
Jos ei oikeasti tiedä mitä on tekemässä, niin ei kannata arpoa.

Kertokaas eri mielipiteitä vaiheenkäännöstä esim.mikityksissä,subeissa,päätteissä ym.
 
Lisäkysymys: Olen joskus törmännyt vaihekäännettyihin "pilleihin", mikäs juju siihen liittyy ?

Lisäkysymys: Olen joskus törmännyt vaihekäännettyihin "pilleihin", mikäs juju siihen liittyy ?
 
Jakosuodin

Perseestä !!!!!!!!!
 
Ja vahvasti.
 
:D No, mielipide se on tuokin.

:D No, mielipide se on tuokin.
 
Niin,asiat voi julkasta niin eri tavoin,mut kai yleinen mielipide on kokeilla eri vaihtoehtoja..

Lisäkysymys: Olen joskus törmännyt vaihekäännettyihin "pilleihin", mikäs juju siihen liittyy ?
 
Eri systeemeissä on eri juttuja. Riippuen vehkeiden älykkyydestä, prosessointi voi mahdollistaa esimerkiksi eri elementtien/teiden viivästämisen, vaiheenkäännön ym. Isommissa seteissä, missä on riiputettavaa matskua, on välttämätöntä viivästää tiettyjä asioita. Jos esim yläpäät roikkuu, bassoja (oletettavasti maassa, ei aina) joutuu viivästää, että ääni tulisi samaan aikaan maasta ja trussista.
 
Tuohon pa:n viivästelyyn ja asetteluun on niin monta tapaa kuin on valmistajaa. Lukekaa manuaalit ja soveltakaa sitten niin, että toimii parhaiten. Tehtaan setien prosessointiohjeet voi olla oikein, mutta Suomen keikkapaikat ei ole ihan suunniteltu noiden settien mukaan. Mahtais insinööreillä mennä aamukahvi väärään kurkkuun kun näkisivät, et mitä kaikkee ihmekonstruktioita niiden seteistä väännetään. Väittäisin, että 80% siitä, että läjät ei toimi kuten pitäisi, johtuu yksinkertaisesti siitä, että niitä tungetaan paikkoihin, minne niitä ei ole suunniteltu ja tavalla, jota prosessointi ei ymmärrä/tunne. Mutta usein ei ole muuta mahdollisuutta kuin soveltaa, koska keikkamestat on mitä on. Kaikki tietää varmasti tämänkin.
 
Mut edelleen, esmeks tasainen basso ulkoilmakisoissa on yhä harvinaista. Tämä johtuu matalien taajuuksien aallonpituuksista ja kahdesta summaavasta äänilähteestä. Kaks läjää bassoja tekee vaihekuoppia ja summia kenttään läjittäin. Tätä ongelmaa sitten tietyt valmistajat yrittää poistaa tasaisesti jaetulla bassokattauksella(rivissä lavan edessä) ja niillä käännellyillä kaapeilla. Yks monopinkka keskellä lavaa auttais (vrt. kotisubbarit, ei tule vaihevirheitä), koska yks läjä ei mene vaiheeseen itsensä kanssa, mutta kun tuppaa pukkaamaan sitten lavalle sitä möyrinää. Äh. Tämän kanssa painii kaikki reilusti mua viisaammatkin.
 
Sisätiloissa ongelma ei oo ihan niin suuri. Paitsi nyt jotkut areenatyyppiset mesta, jotka on melkein kuin pihalla olisi koon puolesta. Peruskippolassa on kumminkin niin paljon heijastuksia, että se paikkaa tuota kuoppaongelmaa. Pihalla kun niitä heijastuksia ei ole, niin kaikki aallot saa matkata kuten matkaa.
 
Hmm. Joku kerta pihakekkereillä tutkittiin tuota ongelmaa. 63Hz generaattorista pa:han ja kentälle kävelemään. Sieltä löytyi ainakin 6 kohtaa, joissa ääni katosi lähes kokonaan. Kahdessa kohtaa (mikserin molemmin puolin) ääni hävisi kokonaan. Täydellinen vaihevirhe. Sitten käänneltiin ja väänneltiin, otettiin roikkubassoja mukaan ja pois ja viivästeltiin ja säädettiin. Lopuksi basso oli suht. tasainen koko kenttään, mutta tietyissä kohdin edelleen vaimeampi. ts. voi vetää, mutta ei tämä nyt vieläkään ihan priimahyvä ole. Smaart kävi kuumana.

Tuo oli minun korviini ihan uutta. Harvemmin sitä itellä tulee käytettyä vaiheenkääntönappia muualla kuin snaren alamikissä. Ja varsinkaan monitoreissa.
 
Syy tuohon mainitsemaani kääntelyyn on juurikin siinä, että saadaan rumpufillistä tuleva impulssi samalle puolelle y-akselia, jolloin se rummun akustinen soundi ja rumpufillistä tunkeva mökä vahvistavat toisiaan, eli suomeksi sanottuna rumpufilliin ei tartte ajaa sitä mökää niin hiton lujaa. Tämä on ihan käytännössä toimivaksi todettu ja käytössä semmoisilla ukkeleilla, jotka alan piireissä nauttivat kansainvälisellä tasolla varsin kohtuullista arvostusta.
 
Eihän sinne yleensä tartte edes ajaa kuin basaria ja snarea ja epäilen, että niiden vaiheiden kääntely tuskin vaikuttaa oleellisesti rumpalin omaan kuulemiseen.
 
Kesällä tuli tehtyä monitoreja semmoisille rumpaleille, jotka halusivat itselleen kuunteluun käytännössä katsoen kaikkea paitsi crasheja (kyllä, ride ja hh mikit olivat käytössä monitorilandiassakin). Sellaisissa tilanteissa on kyse lähinnä siitä, että tunnetaan se isku koko kehossa.
 
No entäs sitten sellainen tilanne kun pinotaan kolme subbasta ja keskimmäinen (tai alimmainen jos on korokkeella) käännetään taakse. Prossusta painetaan vaan nappia, joka hoitaa kääntöhomman, että pinosta tulee ikäänkuin hertta. Kiinnostais tietää mitä nappia painettua oikeasti tapahtuu: ainoastaan pieni viivästys vai jotain muutakin?
 
Viivästys ja polariteetin kääntö. Noita on tullut viriteltyä itsekin jokunen kerta (luie: monta kertaa) ihan omin päin ja erilaisten settien kanssa, kun vain kaappeja, prossukanavia ja vahvistimia on ollut saatavilla tarpeeksi.

Tehtaan setien prosessointiohjeet voi olla oikein, mutta Suomen keikkapaikat ei ole ihan suunniteltu noiden settien mukaan. Mahtais insinööreillä mennä aamukahvi väärään kurkkuun kun näkisivät, et mitä kaikkee ihmekonstruktioita niiden seteistä väännetään. Väittäisin, että 80% siitä, että läjät ei toimi kuten pitäisi, johtuu yksinkertaisesti siitä, että niitä tungetaan paikkoihin, minne niitä ei ole suunniteltu ja tavalla, jota prosessointi ei ymmärrä/tunne. Mutta usein ei ole muuta mahdollisuutta kuin soveltaa, koska keikkamestat on mitä on. Kaikki tietää varmasti tämänkin.
 
Tai sitten se miksaaja on kuullut, että joku tötterö on aivan hemmetin hyvä ja sellaiset on sitten ehdottomasti sinne saatava, vaikka laitetoimittaja sanoo, että olis heillä paremminkin siellä toimivaa settiä tarjolla.
 
Ja ne tiettyjen tehtaiden sedät ovat kyllä saaneet visuaalista informaatiota suomalaisesta "osaamisesta" tällä alalla.
 
Ja tiedettäessä rundille lähdettäessä edes osa vetomestoista, voisi niissä tapahtuvaan performanssiin varautua edes siten, ettei jouduttaisi stäkkäämään kahta 70-90 asteen kaappia vierekkäin kattamaan 50-60 asteen yleisöaluetta. Jätetään vaikka toiset tötteröt bussiin tai käytetään jotain kumimatto+palikka viritelmää, jolla kaapit saadaan päällekkäin ja tilttausta väliin (jos vain katto tarpeeksi korkealla).
 
Mut edelleen, esmeks tasainen basso ulkoilmakisoissa on yhä harvinaista. Tämä johtuu matalien taajuuksien aallonpituuksista ja kahdesta summaavasta äänilähteestä. Kaks läjää bassoja tekee vaihekuoppia ja summia kenttään läjittäin. Tätä ongelmaa sitten tietyt valmistajat yrittää poistaa tasaisesti jaetulla bassokattauksella(rivissä lavan edessä) ja niillä käännellyillä kaapeilla. Yks monopinkka keskellä lavaa auttais (vrt. kotisubbarit, ei tule vaihevirheitä), koska yks läjä ei mene vaiheeseen itsensä kanssa, mutta kun tuppaa pukkaamaan sitten lavalle sitä möyrinää. Äh. Tämän kanssa painii kaikki reilusti mua viisaammatkin.
 
Aika simppeli ratkaisu on mennä kolmella pinkalla, eli normaali L+R ja sitten keskelle lisää kaappeja. Tänä kesänä muutaman kerran tullut todettua tuollaisen ylivoimaisuus perinteiseen kattaukseen verrattuna. Tuollaiset ovat saaneet enenevässä määrin suosiota myös Suomessa - jopa joissain vanhoillisissa äänilafkoissa. Pienemmät puulaakit seuraa perässä...
 
Hmm. Joku kerta pihakekkereillä tutkittiin tuota ongelmaa. 63Hz generaattorista pa:han ja kentälle kävelemään. Sieltä löytyi ainakin 6 kohtaa, joissa ääni katosi lähes kokonaan. Kahdessa kohtaa (mikserin molemmin puolin) ääni hävisi kokonaan.
 
Visuaalisesti sama asia esitetty artikkelissa http://www.prosoundweb.com/live/articles/jbrusi/pa.php

Tai sitten se miksaaja on kuullut, että joku tötterö on aivan hemmetin hyvä ja sellaiset on sitten ehdottomasti sinne saatava, vaikka laitetoimittaja sanoo, että olis heillä paremminkin siellä toimivaa settiä tarjolla.
 
Niin. Aika monesti vaan, jos vähänkin isompaa settiä haetaan, valitaan sellainen, millä mennään sitten myös ulkofestareilla. Vrt. esim D&B-setit - toimii pienenä ja isona. Paljon näkee sitäkin, että festarikalustoa raahataan sisälle ja ihmetellään kun ei toimikkaan. Ei pitäiskään. Rahamäärä vaan sanelee sen, mitä ostetaan. Pienellä yrittäjällä ei oo välttämättä rahkeita ostaa monenlaisia settejä sen normaalin ison pa:n ja laulukamojen (puhekeikat ym.) lisäksi. Pitäis pärjätä joka paikassa samoilla kamoilla ja siitähän niitä ongelmia tulee. Setteihin kun ei usein ole mitään "siivu per puoli" -prosessointia. Pienimmät on usein "kaks siivua/puoli" -prosessoinnit ja siinä on eroa kuin yöllä ja popedalla.
 
Meidänkin projekteissa on käytössä concert-osaston kamaa. Voimaa on, mutta ei leviä tarpeeksi. Toisessa paikassa se on etu, toisessa haitta. Puutteita eturivissä voi paikata lähifilleillä ja niin myös tehdään. Tosi heijastavassa salissa toi pieni aukemiskulma on ollut etu, ei heijastele liikaa sivuilta, mutta pukkaa salin perälle asti. Nyt on tosin tulossa ihan erilainen pa klubihommiin, mutta toistaiseksi on menty noilla. Uuden läjän myötä etufillit saa luultavasti jäädä himaan. Katsotaan kun on muutama veto takana.
 
Toki monasti homma on kiinni siitä, tunteeko käyttäjä kamansa ja osaako tekijä tehdä vehkeillään jotain. Eikä aina ole kyse siitä, etteikö osaisi. Noissa on vaan tosi helppo mennä metsään jos ei tajua, mistä on kysymys. Olis hyvä ymmärtää mitä siellä prosessorissa tapahtuu ja ennenkaikkea miksi. Kun tsekkaa vaikka JBL:n VRX -sarjan prosessointiohjetta (esim Dbx:n Driverackille) niin aika hassulta vaikuttaa aluksi. Mutta ei ne huvikseen niitä ohjeita anna. Kaikkeen on syy. Kaikella on tarkoitus. Lost-t-t-t-t-t-t :D
 
Ja ne tiettyjen tehtaiden sedät ovat kyllä saaneet visuaalista informaatiota suomalaisesta "osaamisesta" tällä alalla.
 
Kumpa olis saanu olla kärpäsenä katossa kun tyypit vetää aamkahvit/pullat väärään kurkkuun. :D
 
Jätetään vaikka toiset tötteröt bussiin tai käytetään jotain kumimatto+palikka viritelmää, jolla kaapit saadaan päällekkäin ja tilttausta väliin (jos vain katto tarpeeksi korkealla).
 
Juu, tai niitä fillejä. Ne on vielä kevyempi roudata kuin toiset yläpäät.
 
Aika simppeli ratkaisu on mennä kolmella pinkalla, eli normaali L+R ja sitten keskelle lisää kaappeja.
 
Auxibasso on parasta! :D

Uskon että yksi monoläjä subeja keskellä, jossa tarvittaessa uloimpia kaappeja viivästetään sopivasti, niin että saadaan vielä vähän lisää suuntaavuutta, on huomattavasti paljon helpompi hallita, kuin mikään muu ratkaisu. Tosin kun subit on yhdessä läjässä, ei koskaan saada viiveitä kohdalleen yläpäiden kanssa kuin yhteen paikkaan. Riippuen vähän jakotaajuuksista, tästä voi aiheutua paljonkin ongelmaa. Bassosta tulee helposti vähän munaton, tai vaihtoehtoisesti kireä, jos jossain 100hz paikkeilla on pahoja virheitä viiveissä.
 
Line array huuma on paras esimerkki tästä "väärät kaapit väärässä paikassa" ilmiöstä. Usein kun vaaka dispersio on sen vakiot 90 astetta, tai jotain sinne päin. Pitkissä kapeissa sisätiloissa sitten soitellaan seinille. Kuulostaa paskalta ja energiaa menee hukkaan. Uskoisin että tulevaisuudessa yleistyykin Funktion 1 Resolutionin ja Danley Sound Labsin Synergy torvien tyyliset ratkaisut, kunhan tästä line array maniasta vihdoin täällä pohjolassakin toivutaan.
 
Tällä taas ei ollut itse aiheen kanssa mitään tekemistä. Kiva kuitenkin kun täälläkin on mielenkiintoisia keskusteluja aina välillä.

Uskon että yksi monoläjä subeja keskellä, jossa tarvittaessa uloimpia kaappeja viivästetään sopivasti, niin että saadaan vielä vähän lisää suuntaavuutta, on huomattavasti paljon helpompi hallita kuin mikään muu ratkaisu.
 
Tuollaisen tekemisen estää monesti mm. sellaiset käytännön syyt kuten lavarakenteet ja vanhoilliset miksaajat, jotka haluavat stereobasson (ja sit kuitenkin miksaajat kaiken alapään monona). Mutta käytän kyllä tilanteen salliessa (luuraakohan täällä Myrskylässä 2.9. keikalla olleita???).
 
Tosin kun subit on yhdessä läjässä, ei koskaan saada viiveitä kohdalleen yläpäiden kanssa kuin yhteen paikkaan. Riippuen vähän jakotaajuuksista, tästä voi aiheutua paljonkin ongelmaa. Bassosta tulee helposti vähän munaton, tai vaihtoehtoisesti kireä, jos jossain 100hz paikkeilla on pahoja virheitä viiveissä.
 
Jos subipinkan ja yläpäiden etäisyydet ovat toisistaan luokkaa 3m ja alle, ei mitään suurempia ongelmia pitäisi tulla - riippuen tietysti siitä jakotaajuudesta (mutta siis _tyypillisisten_ järjestelmien kanssa).
 
Uskoisin että tulevaisuudessa yleistyykin Funktion 1 Resolutionin ja Danley Sound Labsin Synergy torvien tyyliset ratkaisut, kunhan tästä line array maniasta vihdoin täällä pohjolassakin toivutaan.
 
Minä taas en usko - valitettavasti. Viimeisen muutaman vuoden aikana on Suomeen ostettu niin paljon line-array viritelmiä, että niillä saadaan tehdä keikkaa monta vuotta, jotta lainat saataisiin maksettua.
 
Itselläni on kompakti järjestelmä, joka skaalautuu kahdesta yli kahteenkymmeneen purkkiin puolellaan. En edes väitä, että 2-4 purkin järjestelmät toimisivat kuten line-array muualla paitsi ylimmän diskantin alueella. Mutta ajatellen settiä enemmänkin perinteisenä boksina, jossa on rajoitetumpi (+ adaptiivinen) vertikaalinen dispersio, saadaan aikaan varsin toimivia ratkaisuja. Ja koska kaappi on suunniteltu summaamaan edes jollain tavalla kohenrentisti vertikaalisissa pinoissa, on järjestelmän skaalaaminen klubitasolla järjellistä ilman merkittäviä ongelmia äänikentän tasaisuudessa taajuusvasteen osalta.
 
Kapeat tilat ja seinäheijastukset ovat toki ongelma, mutta niihinkin on keinonsa. Käytetään esim. matalampaa pinkkaa ja levitellään (ripustetaan?) viivelinjoja.
 
Tällä taas ei ollut itse aiheen kanssa mitään tekemistä. Kiva kuitenkin kun täälläkin on mielenkiintoisia keskusteluja aina välillä.
 
Niinpä :) Eikä asbestipukuakaan ole tarvinnut tällä kertaa pukea, vaikka kritiikkiä on heitelty puolin ja toisin.

Jakosuodin
 
no siis eka tähän törmääminen oli passiivijakarin kanssa... Ihmettelin sitä tovin mutta samaa nähnyt myös aktiivisysteemeissä !?
 
Mitä sillä saavutetaan ?

Mitä sillä saavutetaan ?
 
Esim. toisen asteen (12dB/oktaavi) ylipäästö kääntää vaihetta +90 astetta ja alipäästö -90 astetta. Eli jos kaapissa on kaksi elementtiä, joista toisella ylipäästö ja toisella alipäästö, on elementtien vaihe-ero yhteensä 180 astetta. Tämä saadaan sitten taas korjattua takaisin kääntämällä toinen elementeistä vastakkaiseen vaiheeseen.

Itselläni on kompakti järjestelmä, joka skaalautuu kahdesta yli kahteenkymmeneen purkkiin puolellaan. En edes väitä, että 2-4 purkin järjestelmät toimisivat kuten line-array muualla paitsi ylimmän diskantin alueella. Mutta ajatellen settiä enemmänkin perinteisenä boksina, jossa on rajoitetumpi (+ adaptiivinen) vertikaalinen dispersio, saadaan aikaan varsin toimivia ratkaisuja. Ja koska kaappi on suunniteltu summaamaan edes jollain tavalla kohenrentisti vertikaalisissa pinoissa, on järjestelmän skaalaaminen klubitasolla järjellistä ilman merkittäviä ongelmia äänikentän tasaisuudessa taajuusvasteen osalta.
 
Mitä sä vedät XD
Pysähdyppäs hetkeksi, summaa teoria ja reaalielämä. tämän jälkeen muodosta järkevä lause, jolla summaat tuon edellisen kommenttisi, mieluiten tarkistettuna, ymmärrettävään muotoon.

Esim. toisen asteen (12dB/oktaavi) ylipäästö kääntää vaihetta +90 astetta ja alipäästö -90 astetta. Eli jos kaapissa on kaksi elementtiä, joista toisella ylipäästö ja toisella alipäästö, on elementtien vaihe-ero yhteensä 180 astetta. Tämä saadaan sitten taas korjattua takaisin kääntämällä toinen elementeistä vastakkaiseen vaiheeseen.
 
Ja tuossa tulikin sitten todettua monille niin kovin epäselvä asia jakosuotimista ja niiden kulmataajuuksista. Jakotaajuus ei ole filtterin -3dB kohta vaan se taajuus, jolla vaihe on muuttunut 45 astetta (ensimmäisen asteen eli 6dB/okt. eli 20dB/dekadi suotimella). Jakosuotimen kokonaisvaiheensiirtohan lähestyy 90 astetta/6dB/okt estokaistan ääripäässä.
 
Tästä johtuu, että eri topologioilla (cheby 1/2, bessel, L-R, butterworth, elliptinen), on erilaiset ominaisuudet jakotaajuusalueella taajuusvasteen osalta ja siten erilainen summautuminen. Siksi tehdasasetusten (tehtaan setien jollekin prossulle antamien parametrien) muuttaminen arpapelillä ja/tai suositellusta filtteristä ja/tai prossusta poikkeaminen voi tuottaa niin erilaisia lopputuloksia. Ja ne digiprossujen topologiathan ovat vain approksimaatioita kyseisistä filttereistä, eli algoritmin toteutustavassa voi olla huomattaviakin eroja.