Aihe: urkuharmooni 1 2 | |
---|---|
![]() 14.11.2006 01:49:19 | |
Olen alkanut miettimään tuommoisen vanhan urkuharmoonin hankintaa. Nyt kun olen alkanut laulua opiskella, pitää kuitenkin kitaran sijasta taas noita koskettimia enempi harrastaa. Niillä kun kuitenkin saa paremmin sävelet esiin ja helpompi painella tukea laulaessaan joihinkin säveliin. Samoin kuin rytmit sun muut on minunkin vanhassa Rolandissa. Mutta millaisia on soittimena nämä vanhat, yleensä kai kansakoulujen urkuharmoonit, siis sellainen olisi kaunis jo huonekaluna, ja ois varman nostalgista soitellakin, mutta miten palkeet ja pillit yleensä toimii näissä? Pysyykö vireessä? pitääkö ehkä uusia palkeita ja onko kova ja kallis homma? mitä kannattaisi maksaa toimivasta harmoonista? Siis luulisi että jos koskettimet toimii ja palkeet on kunnossa, ei pillit mene epävireeseen, jos menee, miten säädetään? | |
![]() 14.11.2006 08:14:37 | |
Säädöistä en tiedä mitn, mut palkeita olen korjaillut liimamalla paikkalappuja sinnetänne. Vire on tai ei ole, mut yleensä melko kohdillaan, eli jos esim. Neil Youngin tuotanto ei ahdista toimii urkujen vire ihan loistavasti. Kangasalan Urkutehtaan kamat on ainakin hyviä, kannattaa hommata sellainen jossa on 2 äänikertaa (tai jotain), eli basso ja diskanttipuolen namiskat erikseen, ja vielä oktaavituplaukset. Huutoneteissä ym. pyyntihinnat on ihan älyttömiä. Joka toisella koululla on urkuja kellarissa homehtumassa ja ovat yleensä tyytyväisiä jos joku vaan vie ne pois. Muutamia kymppejä joutuu joskus ehkä makselemaan. | |
![]() 14.11.2006 10:55:46 | |
Varmaan kouluilla on vanhoja urkuja, toivottavasti eivät homehdu siellä. Se että niitä on palon ja menossa poistoon, kaverinikin sai ilmaiseksi, tekee niistä vähemmän arvostettuja. Mutta en osaa 200 euroa, jos todella on siisti ja toimii, pitää pahana hintana. Se on aivan kohtuullinen mielestäni. Tietenkin jos vertaa mihin hintaan voisi saada, ja vielä perempiakin. Pitäisiköhän alkaa kouluille soittelemaan. | |
![]() 14.11.2006 13:47:57 | |
Varmaan kouluilla on vanhoja urkuja, toivottavasti eivät homehdu siellä. Se että niitä on palon ja menossa poistoon, kaverinikin sai ilmaiseksi, tekee niistä vähemmän arvostettuja. Näin on, ikävä kyllä, ja onneksi. Mutta en osaa 200 euroa, jos todella on siisti ja toimii, pitää pahana hintana. Se on aivan kohtuullinen mielestäni. Soundiin ja laatuun nähden kohtuullinen kyl, mutta jos saa lähes ilmaiseksi niin ei kannata kiukulla maksaa sitä 200 euroa. Pitäisiköhän alkaa kouluille soittelemaan. Kannattaa ehdottomasti! | |
![]() 14.11.2006 21:26:08 (muokattu 14.11.2006 21:26:44) | |
Urkuharmonin rakenteeseen enemmän perehtymättä, virityksessä saattaa olla hyötyä harmonikankorjaajilta. Viritettävä asia on meinaan vapaalehdykkä, eli soitin kuuluu huuliharppujen ja harmonikkojen kanssa samaan soitinryhmään, katkoaerofoneihin. Itse näin alan opiskelijana hieman kyllä mietin, että mitenköhän tuo viritetään, sillä viritysvälineistö on ilmanpaineen kannalta erilaiset.. pitäisi nähdä koneisto, ni voisi arvioida.. suosittelen yhteyttä numeropalveluun :) Mantu | |
![]() 14.11.2006 22:00:02 | |
Juu. Katsoin jo hieman rakennetta netissä. Kiinnostava aihe. En muista minkä tehtaan tuotekuvastoa oli, mutta siinä oli niitä lehdyköitä, sitten oli testiurku, johon liene lehdykkä kiinnitetään ja "viilataanko?" vai miten säädetään oikeaan vireeseen. Taitaa olla hankala ite viritellä jos pielessä. Otin netistä kannettavaani tänään "instrument tunerin", kaippa sillä ainakin näkee onko yhtään vireessä? Jos tuommoisen harmoonin joutuisi kunnostamaan, taitaisi olla aikamoinen homma. Kai kannattaa etsiä soipa peli. Se mitä tänään vähän kokeilin, oli mehevä ääniltään, mutta miksi muutama alakosketin oli korkeammassa vireessä kuin siitä ylöspäin. Rikki vai joku juttu? Niitä vedettäviä namikoita on niin pirusti, monimutkainen vehje on, välillä painuu useampi kosketin kerrallaan kun yhtä painaa. Mistähän löytäsi tarkemmin rakennetta, tuo lehdykkä ei varmaan pysy täysin vireessä, vaan vaatii säätöä. Säätyykö vääntämällä? | |
![]() 14.11.2006 23:08:16 | |
Taitaa olla hankala ite viritellä jos pielessä. Älä säädä itse. Ei ole ihan niin simppeli ku joku kitaran tai pianon virittäminen. Niitä itsekokeilijoita on harmonikkamaailmassa nähny ja kuullu.. tulee kallis lasku jos menee pieleen omat kokeilut. Mistähän löytäsi tarkemmin rakennetta, tuo lehdykkä ei varmaan pysy täysin vireessä, vaan vaatii säätöä. Säätyykö vääntämällä? Pitäisi nähdä lehdykän kiinnys, jos tähän kunnollista vastausta haluat, mutta älä väännä. Kieliä ei säädetä vääntämällä... En kuitenkaan suosittele amatöörin sohasevan niitä lehdyköitä. Jos sen haluaa todelliseen vireeseen, niin anna ammattilaisen virittää. Totta on, että kieliä viritetään viilaamalla, mutta mitä ja kuinka paljon ja mistä onkin sitten jo eri juttu... Vireessä pysymisestä: hanurit kannattaa amattikäytössä virittää 1-2 vuoden välein ja harrastelijatoiminnassa menee mukavasti sellanen 5-6 vuotta virittämättä.. riippuu aika paljon käyttötunneista, mutta on siihen muitakin vaikuttavia tekijöitä kourallinen. Mantu | |
![]() 15.11.2006 08:30:00 | |
Vireessä pysymisestä: hanurit kannattaa amattikäytössä virittää 1-2 vuoden välein ja harrastelijatoiminnassa menee mukavasti sellanen 5-6 vuotta virittämättä.. riippuu aika paljon käyttötunneista, mutta on siihen muitakin vaikuttavia tekijöitä kourallinen. Heh, mulla on Kouvolan Cassotto menny 20 vuotta virittämättä, ja pysyy yhä samassa 442:n tasossa. | |
![]() 15.11.2006 13:57:03 | |
Sain hyvän vastauksen tuohon heittooni vääntämisestä. Olikin hieman brovo. Eli voidaan sanoa, jos käyn katselemassa harmooneja, mulla on kannettavasa tietsikassa tuommonen netistä imuroitu viritysmittari. http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/2004/08/viritys/ Eli "AP instrument Tuner", samassa myös kitaramittari, jota itekkin sieltä hain. Kai tuommoiseen mittariin voi luottaa? Minä oon vähän mietinyt, että jos kymmenen prosenttia heittää, on ko vielä paha, meneekö nuottikorva vinoon. Heittää mun Rolan 5-E myös jonkun prosentin sinne, toisen tänne, riippuu mitä instrumenttia käyttää. Tämä mittari tunnistaa oktaavit myös, vaikka en sitä oikein osaa käyttääkään, ihmetelen mm. miksi siinä on valinta sävelelle, kun oli mikä sävel tahansa valittu, asteikko ilmoittaaa oikean. Siis onko hyvä ostos jos vire 5 - 10 % ja kaikki namikat tukevia ja runko siisti? Siis kouluilta aion pikkuhiljaa kysellä. Voishan ite varovasti avata, mutta mistä löytäs ammattimiehen näitä virittämään, kun vaatii jonkinlaisen "puhallinkoneiston". | |
![]() 15.11.2006 16:02:29 | |
Siellä oikeassa reunassa on osoitin joka näyttää soitetun sävelen suhteessa aseteeeuihin,se on vaa aika himmeä. Värkkäily on nastaa! | |
![]() 15.11.2006 17:02:22 | |
Siis? Ollaanko samassa asiassa? Tuossa mittarissa on ylhäällä vasemmalla pieni valikko key: Siis siitä voi valita halutun koskettimen. Mutta kun ei minusta vaikuta mitään mikä sävel tuohon key- valikkoon on valittu, mielestäni näyttää aina oikean sävelen tuo viisari, joka ei ole mitenkään himmeä, vaan erittäin hyvä ja selkeä, sekä hallitsee koko näyttöä. Vasemmassa laidassa on väripatsas, joka nousee volyymin mukaan. Voiko muuten pianon, harmoonin. sun muiden virettä mitata yhtään luotettavasti tavallisella kitaran viritysmittarilla. Ja onko tämäkään yhtään parempi vai huonompi? Luulisi tämän "haistavan" äänestä sen hallitsevan korkeuden, kun on tehty kaikille soittimille. Eli kai tämä ainakin huono korvan voittaa. Ja ainakin laulun korkeutta tällä voi mitata, jos onnistuu puhtaan äänen saamaan, (mikä ei helppoa ja onko tarpeenkaan). Siis lauluäänessä viisari tahtoo olla aika villi. Ehkä joku laulaa tasankin, mutta itse en vielä joka säveltä läheskään. | |
![]() 15.11.2006 18:09:32 | |
Viritysmittarit ovat nyt yleensäkin apuvälineitä tarkan vireen löytymiseen. En allekirjoita urkuharmonin virittämisestä mitään, mutta harmonikassa hyvään vireeseen pääsyyn tarvitaan tarkkaa korvaa = mittariin sokeasti luottamalla ei saa "täydellistä" vireyttä. Harmonikan virittäminen on sellainen juttu, että siinä ei pelkällä perustietopaketilla pärjää. Tästä 20 vuotta virittämästä olleesta kouvolasta lyhyesti: vire saattaa pysyä sangen hyvin, mutta epävireiseen soundiin tottuu yllättävän helposti. nimim. kokemuksella. Mtv3:n uutisten kevennyksessä tuli kerran tässä taannoin (parin vuoden tarkkuudella) urkuharmoonien museosta jotain juttua.. siitä vois lähteä vyyhti aukeamaan... Mantu | |
![]() 15.11.2006 20:30:14 | |
Tuo vire onkin metka juttu. Riippuu aivan musiikista missä on oltava vire kohdallaan. Omasta mielestä kun jotain rempseää iloista meininkiä, voi epävire olla hyvä mauste, kai sitä jopa käytetään tietoisestikin. Se vaan omaa "kasvatuksessa" olevaa 51 nuottikorvaa huolestuttaa, miten vaikuttaa säveltajuun tuo epävireisellä joskus soittaminen? Kitara on myös soitin joka harvoin on täydellisessä vireessä. Laulu on toinen joka tuskin on absoluuttisessa vireessä. Kitaran olen kokeeksi virittänytkin pari kolme sekuntia alas mutta muuten vireeseen, siinähän vaan on laulettava sen mukaan. Mutta jos keskinäinen vire heittää, onkin jo pahempi. Tuo epävireeseen tottuminen kai tekee sen, että vireeessä oleva tuntuu epävireiseltä? Vai onko näin? Tätä kyselen siksi, että jos hyvän harmoonin muuten löydän, tuo vire varmaan pikkuisen voi olla pielessä. Korjaus maksaa enempi kuin ite peli. Juu, kiitos koitan etsiä lisätietoa, mm. tuo mtv3 juttu. En kyllä harmoonia jokapäiväiseen soittoon aiokaan, siksi luulen että tuo 5 - 10 % heitto ei joskus soittaen paljoa haittaa? En ole perfektionisti, mutta haluan kyllä nuottitajuani kehittää tarkemmaksi, enkä pilata epävereisillä, siis onko vaaraa mennä korvakin vinoon, eipä kai jos asian tiedostaa? | |
![]() 15.11.2006 21:37:26 | |
Eipä tähän muuta voi enää sanoa kuin, että kunnossa ja vireessä olevat soittimet kannustavat musiikin parissa touhuamista. Koulujen epävireiset rummut ja vanhat pianot eivät todellakaan ole mukava soittaa, kun tiedostaa epävireyden. Ja vaikka sanoo itselleen: "ei tämä haittaa", niin kyllä se vaan haittaa.. Mantu | |
![]() 15.11.2006 22:12:57 | |
En kyllä harmoonia jokapäiväiseen soittoon aiokaan, siksi luulen että tuo 5 - 10 % heitto ei joskus soittaen paljoa haittaa? Mitä prosentit vireestä puhuttaessa oikein tarkoittaa? Siis tarkoitetaanko senttejä, siis puolisävelaskeleen sadasosia? Jos taajuus on 5-10% pielessä ollaan jo eri sävelessä. Miten harmoni menee epävireeseen? Ei kai se välttämättä haittaa jos koko soitin on tasaisesti väärässä vireessä, mutta kun eri sävelet tai jopa samaa säveltä tuottavat lehdet ovat ovat epävireessä niin sehän haittaa muutakin kuin sävelkorvaa. jag har trott att alla stormarna som rasat / i min själ skulle blandas till en vansinnig sång | |
![]() 15.11.2006 22:20:53 | |
Onhan se niinkin. Mutta luulen vaan että jos tuollaista harmoonia halajaa, kuten minäkin, on varauduttava joskus aika investointiin, että saa sen vireeseen ja kaikin puolin kuntoon. Mutta jos muuten siisti ja ehjä, niin kelpaa koristeenakin, soittaahan voi muillakin vehkeillä. korjaa ja laittaa sittenkun aika on. Itelle ainakin iski harmoonikuume, siitä taitaa onneksi kyllä päästä halvemmalla kuin autokuumeesta. Mutta voi sillä hiukan epävireiselläkin vetäistä vaikka keväällä. kun koivut hiirenkorvilla, "jo joutui armas aika", tai muuta nostalgiaa joskus. Mielikuvia ja vanhoja muistojahan noilla vanhoilla soittimilla, samoin kuin autoilla ja muillakin vehkeillä yleensä haetaan. | |
![]() 15.11.2006 23:35:50 | |
Klezbergin juttu tuli väliin kun väsäsin omaani. hänelle kerron oman käsitykseni, mitä olen näistä mittareista saanut. Eli minun käsitykseni mukaan jos mennään G:stä 50% vaikkapa ylöspäin, ollaan G# sävelessä, eli puoli sävelaskelta = 50 % ja sata 100% seuraava kokoaskel. Vaikuttaa loogiselta. Mutta tässähän prosentti (jos sillä tarkoitettaisiin senttiä, joka myös on sadasosa) olisi kokosävelen sadasosa. Prosentti ja sentti kumpikin tarkoittaa sadasosaa, mutta mistä kulloinkin, se onkin jo toinen juttu. Sellaista siis näyttää tämä netistä imuroimani mittari. Mutta oikaiskaa toki jos olen käsittänyt väärin. Minä kun tohkeissani joskus erreyn asioissa. Juu. eipä se nuottikorva kai kovin pahaa tykkää jos vaan sävelten väliset erot on oikeat. | |
![]() 16.11.2006 07:18:33 | |
Onkohan eri versio ohjelmasta, mulla aika kauan ollut tuo,siis kyseessä AP Tuner 3, meinasin että tarkoitit tuota note- valikosta valittavaa note presettiä, eli viritettävän instrumentin kielien säveliä, jotka näkyvät siinä oikeassa laidassa missä on se toinen osoitin(harmaa palkki jossa tummempi viiva).Key-valikkoa tässä mun versiossa ei ole. Joka tapauksessa tämän ohjelman pitäisi kuulemma olla selvästi tarkempi kuin halvat viritysmittarit ja varmasti tarkempi kuin kohtalaisen hyväkään korva. Värkkäily on nastaa! | |
![]() 16.11.2006 08:50:48 | |
Mulla on AP Instrument Tuner 1.02. Eli kyseessä meillä eri versiot. Mulla taas ei notea ollenkaan. Tuosta linkissä, minkä tähän aiemmin laitoin, on helppo ladata viritysmittarit niin kitaralle kuin muillekin. Omassa vanhassa kannettavassani on sisäinen mikrofoni, joten se on kätevä viedä soittimen viereen ja testata onko edes suunnilleenkaan vireessä. Tuon vireen heitto vaan askarruttaa, kuuleehan keskinäiset erot aika helpostikin, mutta aina tuppaa vire jonkun prosentin heittämään. Esim. kitaran ala G on herkkä, kun vähän kovempaa painaa, heittää vire 25 - 40 %, koska hertsejä jo aika vähän, ja kieli venyy kun painaa nauhojen väliin kiinni. Eli paksun kielen G:stä tulee G# kun painaa pohjaan ja pikkuisen sivulle. Tämä jo ohi aiheen, mutta kun kitaroissa puhutaan, että toinen sointu soi hyvin ja toinen epävireessä, voi johtua siitä että eri soinnussa painetaan eri voimalla juuri näitä paksuja herkkiä kieliä. | |
![]() 16.11.2006 08:56:51 | |
Mutta tässähän prosentti (jos sillä tarkoitettaisiin senttiä, joka myös on sadasosa) olisi kokosävelen sadasosa. Prosentti ja sentti kumpikin tarkoittaa sadasosaa, mutta mistä kulloinkin, se onkin jo toinen juttu. Joo, nyt tajuan mikä minua hämäsi. Prosenttihan tarkoittaa sadasosaa koko määrästä, sentti taas sadasosaa perusyksiköstä. Niinkuin kymmenen prosenttia sadasta eurosta tai kymmenen senttiä. Täytyypä vielä tsekata miten tuo oma mittarini oikein näyttää. Olin siinä luulossa, että kun se menee laitaan eli 50:een, ollaan vasta puolivälissä seuraavaan puolisävelaskeleeseen. Mutta voinpa olla käsittänyt väärin, pitääpä tarkistaa. jag har trott att alla stormarna som rasat / i min själ skulle blandas till en vansinnig sång | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)