Muut soittimet ›

Päätin että rupean opettelemaan viulunsoittoa kun semmoinen vehje kotosalla on.
 
E kieli oli poikki, kävin ostamassa uuden. Nyt ihmettelenkin että kuinka tulisi toimia kun muut kielet ovat kiinnitetty siten että pampula/solmu menee kielenpitimen reiästä läpi mutta E-kielelle on joku metallinen koukkusysteemi. Alkuperäisessä kielessä ei siis ollut metallista pampulaa päässä vaan lenkki joka oli kiinni tuossa koukussa. Nyt ostamassani kielessä on semmoinen samantapainen pampula kuin kitarankielissä.
 
Pistänkö siis kielen siihen koukkuun kiinni vai otanko koukun pois ja laitan reiästä läpi? Kirjastosta lainaamistani oppikirjoista en löytänyt vastausta tällaiseen kysymykseen.
 
Saas nähdä miten tässä soitonopettelussa tulee käymään.. Toivottavasti sivulliset eivät joudu liiaksi kärsimään.

E kieli oli poikki, kävin ostamassa uuden. Nyt ihmettelenkin että kuinka tulisi toimia kun muut kielet ovat kiinnitetty siten että pampula/solmu menee kielenpitimen reiästä läpi mutta E-kielelle on joku metallinen koukkusysteemi. Alkuperäisessä kielessä ei siis ollut metallista pampulaa päässä vaan lenkki joka oli kiinni tuossa koukussa. Nyt ostamassani kielessä on semmoinen samantapainen pampula kuin kitarankielissä.
 
Pistänkö siis kielen siihen koukkuun kiinni vai otanko koukun pois ja laitan reiästä läpi? Kirjastosta lainaamistani oppikirjoista en löytänyt vastausta tällaiseen kysymykseen.
 
Saas nähdä miten tässä soitonopettelussa tulee käymään.. Toivottavasti sivulliset eivät joudu liiaksi kärsimään.
 
Se koukkusynsteemi on pikaviritin. Parempi olis jos siihen olis se lenkkipäinen kieli. Tosin joissain on se pää sillä tavalla että siihen saa sen helmellisenkin kielen. Mutta joka tapauksessa siihen koukkuun se on tarkoitettu.. Toki voit sen pikavirittimen siitä kyllä irrottaa, kanssa.

Se koukkusynsteemi on pikaviritin. Parempi olis jos siihen olis se lenkkipäinen kieli. Tosin joissain on se pää sillä tavalla että siihen saa sen helmellisenkin kielen. Mutta joka tapauksessa siihen koukkuun se on tarkoitettu.. Toki voit sen pikavirittimen siitä kyllä irrottaa, kanssa.
 
Kiitos neuvosta! Laitoin kielen sitten siihen koukkuun. Ajattelin näet että siten se ainakin pysyy tallella. Mutta tuo pikaviritinhän vaikuttaisi vallankin järkevältä vehkeeltä, sain sen avulla kielen jopa vireeseen. Ainakin hetkeksi.
 
Muuten tuo virittäminen tuntuisi olevan lähes yhtä hankalaa kuin pelkäsinkin. Siinä vaiheessa kun viimeinen kieli oli vireessä, niin muut olivat jo epävireessä ja sama toisinpäin.. Tosin eipä ole minulla sen kummempaa tietoa eikä taitoa viulun oikeaoppiseen virittämiseen (tai mihinkään muuhun sen soittoon liittyvään). Toimin siten että pistin meisselin pitämään urkujen kosketinta alhaalla kutakin kieltä vastaavan äänen kohdalla ja viritin sen mukaan. Varmaan virittämiseen on joku ammattimaisempikin konsti.
 
Pistää vaan miettimään että minkähän takia viulussa ei voi olla samanlaisia koneistoja kuin kitarassa. Tai edes tuommoista pikaviritintä joka kielessä. Tosin eipä noita ihan amatöörien käsiin liene tarkoitettukaan. Mutta haasteethan ne on kivoja, ehkäpä tämä tästä vielä.

Pistää vaan miettimään että minkähän takia viulussa ei voi olla samanlaisia koneistoja kuin kitarassa. Tai edes tuommoista pikaviritintä joka kielessä. Tosin eipä noita ihan amatöörien käsiin liene tarkoitettukaan. Mutta haasteethan ne on kivoja, ehkäpä tämä tästä vielä.
 
Se on kaiketi enemmän sellanen trad. juttu.. Jos ne tapit tai tapin lävet on kuluneet, niin ne luistaa.. On olemassa oikeesti sellasia orkkis-tapin näköisiä viri-koneita, Gotohilla mm.
Joissain sähköviuluissa olen nähny kitaran koneistoja kylla. Ja mikään ei estä ostamasta kolmee sellasta pikaviritintä ja pistämästä kaikkiin, moni käyttää..

Se on kaiketi enemmän sellanen trad. juttu.. Jos ne tapit tai tapin lävet on kuluneet, niin ne luistaa.. On olemassa oikeesti sellasia orkkis-tapin näköisiä viri-koneita, Gotohilla mm.
Joissain sähköviuluissa olen nähny kitaran koneistoja kylla. Ja mikään ei estä ostamasta kolmee sellasta pikaviritintä ja pistämästä kaikkiin, moni käyttää..
 
Täytynee kuitenkin alkuunsa kokeilla ihan tuommoisenaan. Mutta hyvä tietää että jos tarve vaatii niin on tuo pikavirittimien laittomahdollisuus. Mitään kitaran virityskoneistoja tms. muutoksia en tietenkään tekisi viuluun. Soitinrakentaja kääntyisi haudassaan. Mutta tuommoiset pikavirittimethän saisi pois jälkiä jättämättä.
Oikeastaan yksi syy miksi en ole aiemmin aloittanut viulunsoiton harjoittelua vaikka kaikenlaisia muita vehkeitä olenkin kokeillut, on juuri eräänlainen pelonsekainen kunnioitus soitinta kohtaan. Joten jääköön tuollaiseksi kuin on muinoin tarkoitettu.
 
Vaan eipä silti, tuo nyt oli vaan semmoista pohdiskelua. Toki yritän päästä alkuun ilman vippaskonsteja. Se lienee viisainta. Kitaran soittoa aloitellessanikin tuumin ettei tätä soitinta ole tehty ihmiselle, mutta myöhemmin osoittautui että kyllä se on.

Täytynee kuitenkin alkuunsa kokeilla ihan tuommoisenaan. Mutta hyvä tietää että jos tarve vaatii niin on tuo pikavirittimien laittomahdollisuus. Mitään kitaran virityskoneistoja tms. muutoksia en tietenkään tekisi viuluun. Soitinrakentaja kääntyisi haudassaan. Mutta tuommoiset pikavirittimethän saisi pois jälkiä jättämättä.
 
Pikavirittimet on ihan ok aloittelijalla vaikka kaikissa kielissä. Ammattisoittajat eivät pikavirittimiä käytä, kuin e-kielessä, koska pikavirittimet ovat "ylimääräistä metallia". Niissä saatta joku osa löystyä ja alkaa särisemään, joka häiritsee. Ja kun ilmankin pärjää, niin miksi turhaan käyttää.
 
Oikeaoppinen virittäminenhän tapahtuu niin, että ensin viritetään a-kieli, sitten d-kieli siten, että yritetään saada se puhtaan kvintin päähän a:sta, sitten g:tä verrataan d:hen ja lopuksi e:tä a:han.
 
Mainitsit, että kielet eivät pysy vireessä edes sen aikaa, kun virität. Tämä voi johtua kahdesta syystä:
1) Kielet ovat liian vanhat, ne eivät enää "toimi" kunnolla.
2) Kielet menevät simpukassa ristiin ja jonkun kielen kiristäminen vaikuttaa toiseenkin kieleen. Kannattaa siis tarkistaa, että kielet eivät pääse hankaamaan toisiaan.

Mainitsit, että kielet eivät pysy vireessä edes sen aikaa, kun virität. Tämä voi johtua kahdesta syystä:
1) Kielet ovat liian vanhat, ne eivät enää "toimi" kunnolla.
2) Kielet menevät simpukassa ristiin ja jonkun kielen kiristäminen vaikuttaa toiseenkin kieleen. Kannattaa siis tarkistaa, että kielet eivät pääse hankaamaan toisiaan.
 
Tai sitten tapit on liian löysällä (esim. oma altto ei taho pysyä vireessä). Tai sitten soittimella ei ole soitettu pitkään aikaan, mutta kielet kannattaa kyllä vaihtaa.
 
Kyllä jotkut ammattilaisetkin pikavirittimiä käyttää (joskus on tosi turhauttavaa ruveta virittämään, kun tapit ei liiku tai sit ne liikkuu liikaa).
 
Onnea opettelemiseen! (Se on pitkä, mutta antoisa.)

Säveltäjämestari:
 
Mainitsit, että kielet eivät pysy vireessä edes sen aikaa, kun virität. Tämä voi johtua kahdesta syystä:
1) Kielet ovat liian vanhat, ne eivät enää "toimi" kunnolla.
2) Kielet menevät simpukassa ristiin ja jonkun kielen kiristäminen vaikuttaa toiseenkin kieleen. Kannattaa siis tarkistaa, että kielet eivät pääse hankaamaan toisiaan.
 
Tarkistin etteivät mene ristiin. Ehkä ongelmana on juuri tuo ikä. Viulua kun on soitettu viimeksi joskus 70 vuotta sitten, ja eiköhän nuo kielet ole vähintään yhtä vanhat. Luultavasti vanhemmatkin. Täytyypä jonakin rahakkaampana hetkenä asioida soitinliikkeessä.
 
Mitenkä sitten lie soittamattomuuden vaikutus itse viuluun, eikös viulua pitäisi soittaa jotta se pysyisi hyvänä? En tosin ymmärrä miten soittaminen tai soittamattomuus voisi muuttaa puun ominaisuuksia. Toivonpa vaan ettei tuollainen pitkä hiljaisuus olisi aiheuttanut mitään peruuttamatonta ikävää.
 
micant:
 
Kyllä jotkut ammattilaisetkin pikavirittimiä käyttää (joskus on tosi turhauttavaa ruveta virittämään, kun tapit ei liiku tai sit ne liikkuu liikaa).
 
Näin tuntuu olevan. Äsken juuri tapahtui tämä liikaa liikahtaminen ja nyt pitää uusia A-kielikin.. Taitaa vaatia muutaman tällaisen mokan ennen kuin käsi oppii ettei se ole kitaran virityskoneisto.
 
Onnea opettelemiseen! (Se on pitkä, mutta antoisa.)
 
Kiitoksia! Toivottavasti homma lähtee sujumaan.
Vähän hirvittää vaan se kun joissain kirjoituksissa täälläkin on sanottu että kymmenen ikävuoden jälkeen olisi jo myöhäistä. Tosin se tarkoittaa ehkä klassisen musiikin soittamista. Toisaalta on sanottu ettei viulunsoittoa voisi opetella itse. Epäilemättä mahdollisesti soittamaan oppiessani opin myös monia virheellisiä soittotapoja, kuten kitaransoiton kanssa pääsi käymään. Toisaalta olen silti tyytyväinen siihen että osaan soittaa kitaraa lievästi virheellisellä tekniikalla kuin etten osaisi yhtään mitään. Tällä kertaa yritän kuitenkin lukea vähän tarkemmin niitä soitto-oppaita.

Mitenkä sitten lie soittamattomuuden vaikutus itse viuluun, eikös viulua pitäisi soittaa jotta se pysyisi hyvänä? En tosin ymmärrä miten soittaminen tai soittamattomuus voisi muuttaa puun ominaisuuksia. Toivonpa vaan ettei tuollainen pitkä hiljaisuus olisi aiheuttanut mitään peruuttamatonta ikävää.
 
On totta, että soittamattomuus vaikuttaa. Viulu menee tukkoon, kun se on kauan soittamatta, mutta ääni kyllä aukenee pikku hiljaa, kun sillä soittaa. Ties miten hyvä ääninen soitin sinulla on? Joskus joku tekee tosi hyvin löydön, saa hyvän soittimen halvalla, kun kaikki pitävät ääntä huonona, mutta sitten se yhtäkkiä aukeaakin.
 
Kiitoksia! Toivottavasti homma lähtee sujumaan.
Vähän hirvittää vaan se kun joissain kirjoituksissa täälläkin on sanottu että kymmenen ikävuoden jälkeen olisi jo myöhäistä. Tosin se tarkoittaa ehkä klassisen musiikin soittamista. Toisaalta on sanottu ettei viulunsoittoa voisi opetella itse. Epäilemättä mahdollisesti soittamaan oppiessani opin myös monia virheellisiä soittotapoja, kuten kitaransoiton kanssa pääsi käymään. Toisaalta olen silti tyytyväinen siihen että osaan soittaa kitaraa lievästi virheellisellä tekniikalla kuin etten osaisi yhtään mitään. Tällä kertaa yritän kuitenkin lukea vähän tarkemmin niitä soitto-oppaita.
 
Jossain vaiheessa kyllä kannattaa hankkia ihan opettajakin, nimittäin viululla saa aika pahat vammat aikaan, jos sitä soittaa teknisesti väärin. Ei viulun soittamisen aloittaminen ole myöhäistä milloinkaan, tosin mitä myöhemmin sen soittamisen aloittaa, sitä huonommat mahdollisuudet on soittaa ammattilaisena. Täällä on joskus kirjotettu, että joku sellisti alotti sellonsoiton vasta 16-vuotiaana ja toimii nykyään ammattilaisena.

On totta, että soittamattomuus vaikuttaa. Viulu menee tukkoon, kun se on kauan soittamatta, mutta ääni kyllä aukenee pikku hiljaa, kun sillä soittaa.
 
Aukeamista nopeuttaa, jos soittaa puhtaasti. Ei siis epävireisesti :)
 
Jossain vaiheessa kyllä kannattaa hankkia ihan opettajakin, nimittäin viululla saa aika pahat vammat aikaan, jos sitä soittaa teknisesti väärin.
 
Aivan. Paikat saa jumiin erittäin helposti, jos ei osaa rentouttaa hartioita ja ylipäätään kaikkia lihaksia, joita ei soittamisessa tarvita. Nimim. "Ekan kerran fysioterapeutilla 10-vuotiaana"

Kyllä jotkut ammattilaisetkin pikavirittimiä käyttää
 
Nonniin. Käväisinpä hakemassa niitä pikavirittimiä samalla kun sen A-kielenkin. Unohdin tietysti mainita että pitäisi olla sellainen missä on lenkki päässä. Huomasin että eipäs kieli sopinut siihen virittimen koloon kun siinä on sitä narua aika paksulti tyvessä. En kumminkaan viitsinyt enää lähteä uudestaan (tänään kaksi kertaa) käymään soitinliikkeessä, vaan viilasin sitä pikaviritintä vähän. Eipähän tuo ollut kuin kahden euron sijoitus per kappale.
 
D ja G sopivat pikavirittimiin sen sijaan hyvin kun niissä oli päässä semmoinen solmu. Toivottavasti se solmu kestää siinä koukussa, näyttäisi olevan jotain nailonia?
Annoin siis niiden D ja G kielten olla jotka siinä olikin, sillä toisin kuin luulin niin viuluun on kuulemma vaihdettu kielet joskus 20 vuotta sitten huollattamisen yhteydessä, mutta niillä ei ole soitettu joten turha niitä kai on vaihtaa.
 
Pisti vaan miettimään seuraavanlainen asia: Kun kävin ostamassa sen A-kielen aiemmin tänään, huomasin kotona että se on paksumpi kuin se joka meni poikki. Kävin siis uudestaan liikkeessä kysymässä että onkohan se nyt varmasti oikeanlainen. Otin varmuuden vuoksi viulunkin mukaan. Vaan kyllä niissä liikkeenkin viuluissa oli semmoinen paksumpi, joten kai se on oikea? Rupesin sitten kotona huvikseni vertaamaan aiemmin ostamaani E-kieltä siihen poikki menneeseen ja huomasin että sekin oli paksumpi.
Mistähän moinen? Onko viulussa ollut vääränlaiset kielet vai pitäisikö siinä jostakin syystä käyttää ohkaisempia? Vaikka kyllä kai ne siellä soitinliikkeessä tietävät minua paremmin.
 
Mutta nyt harjoittelemaan..

Pisti vaan miettimään seuraavanlainen asia: Kun kävin ostamassa sen A-kielen aiemmin tänään, huomasin kotona että se on paksumpi kuin se joka meni poikki. Kävin siis uudestaan liikkeessä kysymässä että onkohan se nyt varmasti oikeanlainen. Otin varmuuden vuoksi viulunkin mukaan. Vaan kyllä niissä liikkeenkin viuluissa oli semmoinen paksumpi, joten kai se on oikea? Rupesin sitten kotona huvikseni vertaamaan aiemmin ostamaani E-kieltä siihen poikki menneeseen ja huomasin että sekin oli paksumpi.
Mistähän moinen? Onko viulussa ollut vääränlaiset kielet vai pitäisikö siinä jostakin syystä käyttää ohkaisempia? Vaikka kyllä kai ne siellä soitinliikkeessä tietävät minua paremmin.
 
Mutta nyt harjoittelemaan..
 
Pistitpä pahan...itelle ei oo koskaa käyny nui. Ootko varma, et se on viulu, ettei oo altto? Soittelen vuokrasoittimella ja joku viisas immeinen oli lykänny varmaa hätäpäissään A:n tilalle viulun E:n (oli pienoista paksuuseroa), ihmettelin vaa, ku si niin kovasti (siis sillee ilkeesti, ei volyymitasoltaan kovaa). En kyllä osaa sanoa, että onko altolla paksummat kielet muutenki. Täytyy kattoo tänää kotona ja vertailla. Tai sitte ne on jotai ihmekieliä, mitkä vaan on tehty ohuemmaks (en oikei osaa sanoo, kun ei tullu niin kauheesti tutustuttua noihin eri kieliin).

Täytyy kattoo tänää kotona ja vertailla. Tai sitte ne on jotai ihmekieliä, mitkä vaan on tehty ohuemmaks (en oikei osaa sanoo, kun ei tullu niin kauheesti tutustuttua noihin eri kieliin).
 
Pitäisi kai käydä ihan varsinaisessa viululiikkeessä näyttämässä ja kysymässä mikä peli se nyt oikeasti on. Toivottavasti täällä on vielä semmoinen, ainakin oli joskus. Minähän en tosiaankaan viuluista niin tiedä muuta kuin että viulu se on. Täytynee hankkia lisää sivistystä tästä aiheesta.
 
Eihän siinä mitään jos semmoisia paksuja voi käyttää, mutta pelottaa vaan että jos jotain särkyy. Voisiko tässä olla kyse jostain sellaisesta kuin joskushan viuluissa on ollut jotain suolikieliä eikä ne kestä nykyisten jännitystä? Vai onko näin ollut niin muinaisina aikoina että tuskin voi olla selityksenä?

jos haluut varmistuksen aiheeseen kannattaa käydä läheisessä musiikkikaupassa...ehkä siellä mistä ostit kielen...he mielellään auttavat ja neuvovat kielen laitossa ja varmaan sen kiinnittävät =)=)=)

... Ja mikään ei estä ostamasta kolmee sellasta pikaviritintä ja pistämästä kaikkiin, moni käyttää..
 
Tulee huono saundi niillä pikavirittimillä...

Tulee huono saundi niillä pikavirittimillä...
 
Niin no, sävis tuolla totesi jo, ettei vallankaan klasaripuolella moisia suosita.. Tarkoitinpas lähinnä "kevyemmän viulumusiikin" puolella.. Tai, jos soittaa countrya, niin on hyötyä niistä, jos joutuu virettä muuttelemaan. Vaikka kuinka olis ammatti-ihminen ja hyvällä sävelkorvalla varustettu, niin kyllä se live-tilanteessa paikkaansa puolustaa pikaviritinkin.
Tahikka sitte investoi niihin Gotohin virittimiin... Hyvinkin "perinteisten" tappien näköiset..

Tulee huono saundi niillä pikavirittimillä...
 
Voi olla, mutta nythän olikin kyseessä ihan aloittelijan harjoittelu joka saundaa varmasti kauhealta kuitenkin. Eli parempi kun on edes vireessä.
 
Tosin tässä asiassa kävi nyt sillälailla että se kielten paksuusero sai minut pelkäämään että jotain on pielessä. Löysäsin sitten ne kielet ja pistin viulun takaisin kaappiin jemmaan tarkoituksena "tässä joku päivä" käväistä näyttämässä sitä ammattilaiselle. No näyttäisi olevan kulunut jo puolitoista vuotta tästä.. Mutta sattumoisin tämä asia on juuri viime aikoina palannut mieleeni kun tuossa vähän aikaa sitten harjoittelin mandoliinilla soittoa. Ajattelin että kun nyt kerran tämä viritys on sama niin voisi kokeilla josko viululla soitto sujuisi nyt paremmin kun on vähän mandoliinin kanssa päässyt jyvälle siitä mistä mikäkin sävel löytyy. Pompsahti tämä keskustelukin sitten vielä esiin, ehkäpä viulukin tulee pian taas ulos kaapista.
 
Saas silti nähdä että jääkö tuo viulun soiton opettelu ainaiseksi jahkailuksi. Se kuitenkin vaatisi enemmän paneutumista kuin se että joskus kerran kuussa vähän päristelee mandoliinilla. Mikä toki sekin olisi varmasti kovan työn takana opetella soittamaan hyvin, mutta kitaran jälkeen siitä on ehkä vähän helpommin saatavissa järkevää ääntä ulos kuin viulusta. Kitaraan kuitenkin olen enemmänkin keskittynyt eikä sekään vielä soi kuten tahtoisin vaikka monta vuotta sitä joka päivä soitellutkin.

Kyllä viulu kiva on. Itse aloitin alkuvuodesta viulunsoitonopiskelun tee-se-itse-menetelmällä. Isompia vammoja en ole vielä siitä saanut,toisin kuin kitarasta jolla liian innokas harjoittelu aiheutti tenniskyynärpään... Viuluksi tilasin muun kaman ohessa saksasta Harley Benton-merkkisen sähköviulun(kaikki "tosissaan" viulua soittavat kääntyilevät haudassaan...) Tässä on pikavirittimet kaikille kielille. Aluksi oli myös ongelmia vireenpidon kanssa mutta kun sitä on virittänyt säännöllisesti niin se on ruvennut asettumaan,nyt se ei "ryömi" kovin pahasti. Olen soitellut korvakuulolta lähinna kaikenlaisia "ikihirveitä" kuten Uralin pihlaja, Rosvo roope, Nousevan auringon talo jne. Nykyään kappaleet jo tunnistaa ja välillä menee ainakin omaan korvaan ihan hyvinkin, tosin aika usein tulee vielä niitä Eiku... ja osumisia vahingossa viereiseenkin kieleen. Tuntuu olevan tosi herkkä soitin,kaikki vaikuttaa, esim hartsin laatu,mukana tullut oli huonoa, paremmalla soi kovemmin eikä tule "kriik"-ääniä niin paljon. Toisaalta myös erittäin "ilmaisuvoimainen", jousen käytöllä saa uskomattoman määrän erilaisia ääniä. Kaikenkaikkiaan hyvin antoisa tuttavuus näin vanhalla iälläkin(35v).

mä oon soittanu 7 vuotta viulua ja en osaa vieläkään kunnolla virittää tapeista, opettaja käski hankkia pikavirittimet kaikkiin kieliin nyt joululomalla . . :) eipä se mitään, aina meillä on piano josta voi tarkistaa vireen, hätätapauksessa metronomista :D
 
Inwe

1. Käsittääkseni pikavirittimeen käytetään yleensä sellaista kieltä, jossa on pallo päässä. Pallopäisen kielen saa myös sellaiseen kieltenpitimeen jossa ei ole pikaviritintä. Lenkillistä käytetään yleensä sellaiseen kielenpitimeen, jossa ei ole pikaviritintä.
2. Jos kieli on liian paksu pikavirittimeen, niin niitä sen "haaroja" voi veitsellä vääntää suuremmaksi.