Bänditoiminta ›

Oon kahta bändin tynkää ollu perustamas. Toises soitettiin covereita ja toises soitettiin mun biisejä. Kummassakin olin aikalailla se liideri. Mun mielestä se homma riippuu niin paljon niistä muista ihmisistä, jos bändis on useampi puuhamies ja biisinikkari niin bändiin alkaa muodostua väkisinkin jonkunlainen demokratia. Jos taas bändis on yks tyyppi joka tavallaan ruokkii sitä hommaa ja se todetaan toimivaksi ratkaisuksi niin muut saattaa hyvinkin jättää tälle tyypille "vapaat kädet". Tosiaan se alku ratkaisee ja se nopein varmasti voittaa. Ku jokin rutiini saadaan päälle niin siihen kaikki tottuu nopeasti jos vaan toimii.

jos bändis on useampi puuhamies ...niin siihen kaikki tottuu nopeasti jos vaan toimii.
 
Jos puuhamiehiä löytyy, niin se ny on erittäin tervetullutta. Jos jonku puuhat keskittyy keikkamyyntiin ja jonkun toisen puuhat vaik sit biisinikkarointiin, ja kolmannen puuhat vaikkapa tekniikkaan, niin erittäin jees. Vaan ei tuo ole omistusta, vaan työnjakoa tai delegointia.
 
Sattuneesta syystä jouduin tosa keväällä laittamaan oman ilmon tonne wanted- palstalle. Ja ko ei ollu tietoa, että jatkaako tää oma bändi vai mitä tapahtuu, niin kattelin sit palstaa muutenkin. Pisti silmään aikas moni ilmo, jossa "bändi" etsii soittajia. Ei puutu ko runpali, basisti, kiipparisti, toinen kitaristi ja laulaja. Sit olis kasassa "MINUN" bändi.
 
Ainut, joka tossa tuatteistamisessa on täysin onnistunu, on minust mr. Lordi. Hän voi vaihtaa kenet huvittaa, huvittaessaan jopa itsensä. Jos huvittaa, niin hää voipi rauhassa vedellä naruja kulissien takaa. Konsepti on yksin hänen.
 
Kysymys: "Kuka bändin omistaa" on minust melko naurettava.
Kuuluuko kysymys, että "kenellä on oikeus käyttää bändin nimeä"? No, ei kellään. Tunnetuin bändibrändi taitaa olla Beatles. Alkuaikoina yksi lopetti ja kuali ja runpali vaihdettiin... vaan ko bändi lopetti, niin se lopetti. Samalta aikakaudelta noi Rollarit. Miestä on vaihdettu ko paitaa. Vakava paikka oli silloin, ko Brian kuali... jonka jälkeen vetivät parhaan hittinsä koskaan. Ny jos Charlie lähtee eläkkeelle, ni ei se ny o Rollarien loppu. vaan jos M&K päätyvät bändieroon, niin sit on.
 
Sit jos nimi ei o ihan noin tunnettu, niin asialla ei liene suurta merkitystä?

Onko teillä bändissä selvää, kuka on bändin liideri ja millä lihaksilla? Vai onko niin kuin esim Rollareilla aikoinaan, että keulahahmo on vain "hahmo" ja todellinen vaikuttaja löytyy taustalta?
 
Ei ole. Tasa-arvoisia jäseniä koko miehitys - kuka ikinä bändiin sitten milloinkin sattuu kuulumaan. Miehistönvaihdoksia kun on ajan mittaan piisannut. Homma kuitenkin jatkuu. Tosin jos toinen bändissä vaikuttava alkuperäisjäsen (itse olen sitten se toinen, ja syyllinen koko bändin perustamiseen vuonna 2002) poistuisi kokoonpanosta, harkitsisin jo vakavissani koko bändin hajottamista tai ainakin nimenvaihtoa. Eli vaikka tasa-arvoisia ja aivan varmasti yhtä tärkeitä jokainen jäsen ollaankin bändiin liittyvistä asioista päätettäessä, niin kaipa me kaksi alkuperäisjäsentä sitten bändin jonkinlainen "sydän" ollaan - tässä on kuitenkin se vajaat kuusi vuotta kimpassa hakattu päätä seinään tämän bändin merkeissä, ja on/off-meiningillä muissa bändikuvioissa jo keväästä 1990 asti.

Vähän omia kokemuksia:
 
Kaveri keksi idean, että perustetaan bändi. Otettiin toinen kaveri vielä mukaan ja vuosi meni hyvin ja toisen vuoden alkukin. Mutta sitten oli yksi "keikka", jonka spiikissä sitten tämä laulaja-kitaristi-"perustaja" puhui "miun bändistä" (siis hänen itsensä) ja kuinka "minä perustin minun bändin". Siinä alkoi jo v*****aa ja molempien kitaristien välit oli jo vähän huonot. Lopputulos oli, että minä ja toinen kitaristi lähdettiin bändistä ja jätettiin laulaja-kitaristi-"perustaja" yksinään.
 
Nykyään ollaan kyllä kavereita, mutta soittaminen yhdessä ei tule kuuloonkaan.

the commitments meininki :)
 
Ehkä urpointa mitä saattaa kuvitella on että yleensäkään joku mainostaa bändiään omana..
 
Bändi on bändi, ja liidereitä varmaan löytyy, mutta omistussuhteiden kanssa ollaankin sitten jo vähän niin ja näin.
 
Isoilla staroilla on sitten ne omat bändit jotka saa liksaa siitä että soittaa staralle..

Bändin "omistaminen" on mielestäni hieman huono kuvaus, mutta kumminkin, bändin omistaa se/ne jotka eniten siihen panostavat esim. biisientekoprosessissa sun muussa tuikitärkeässä bändiin keskittyvässä toiminnassa.
 
Otan esimerkin omasta porukasta jossa itse rumpalin kanssa olen eniten vaikuttanut syntyneisiin kappaleisiin muiden kulkiessa vanavedessä (tosin toinen kitaristi ollut intissä sinä aikana), paitsi vokalisti kun saatiin messiin niin osallistui myös paljon ja vaikutti prosessissa.
 
Toinen juttu kun nauhoitettiin "demoa" treeniksellä jolla kalastella keikkaa sun muuta, sama mainittu porukka päsmäröi miksausten parissa (tässä taas rumpali ei niin paljoa kun ei Audacitystä paljoa tajua) ja yleensäkkin eniten että nuo nauhoitukset saatiin kuulostamaan yllättävän hyvältä. Basisti oli aivan pihalla, viidestä raidasta on soittanut kahteen bassot, itse jouduin soittamaan muihin kolmeen kun ei viitsinyt odotella milloin herran sopii opetella biisit niin hyvin että onnistuu. Tällä hetkellä kenkä lähestyy basistin persettä hitaasti mutta varmasti ellei tsemppaa hieman.
 
Vähän offaria tuossa lopussa, mutta pointti lienee selkeä.
 
E: typoa.

Pointti selveni, mutta vaikka mulla olisi bändi, mihin tekisin kaikki biisit itse, hankkisin keikkoja, järjestäisin treenit, mestat, nauhoitukset, ja ihan mitä vaan, niin ei silti kävisi mielessäkään jossain keikalla mainostaa porukalle kuinka se on mun oma pändi..
 
Niissä on kuitenkin useampia soittajia jotka kuuluu siihen, ja se on silti yhteinen homma vaikka joku toista enemmän tekisikin.
 
Toiset on vaan helpommin korvattavissa kuin toiset..

Pointti selveni, mutta vaikka mulla olisi bändi, mihin tekisin kaikki biisit itse, hankkisin keikkoja, järjestäisin treenit, mestat, nauhoitukset, ja ihan mitä vaan, niin ei silti kävisi mielessäkään jossain keikalla mainostaa porukalle kuinka se on mun oma pändi...
 
Joo tuo mun edellinen oli tarkoitettu aiheeseen ihan noin yleisesti eikä niinkään tuohon "mun bändi" juttuun, joka on kyllä aika...no...on. Ennemmin sanoisi "meidän bändi" tjsp.

Jostain syystä olen useimmiten itse ajautunut bändin päämieheksi, vaikka pyrinkin jättämään mahdollisimman paljon tilaa myös muille, ja sen olen usein kertonutkin. Eli periaatteessa tässä ajetaan tällä hetkellä mun visiota takaa, ja itse olen toistaiseksi tehnyt kaikki biisit yms. mutta jätän muiden jätkien (ja mimmin) osuudet biiseistä mahdollisimman avoimeksi ja sitten katsotaan mitä siitä syntyy. Sovitukset tehdään pääosin aina yhteistyönä. Mutta jotenkin nuo luottavat viimekädessä mun mielipiteeseen myös tässä.
 
Basisti on bändissä sitten se joka meidät aina potkii treenikämpälle, ja hoitaa "ryhmänjohtajan" hommia eli pitää paketin niiltä osin läjässä miltä osin itse en kykene tai osaa. basistin kanssa väännetään välillä myös kättä siitä mihin tyylisuuntaan mitäkin biisiä pitäisi kehittää (soundit jne.). Tämä on sinänsä hankalampi paikka, koska meidän mielipiteet asiasta menee aika vahvasti ristiin, mutta hyvässä hengessä se tapahtuu ja tulee varmaan aina tapahtumaankin. Hankala paikka se on kuitenkin siksi että kumpikin luulee olevansa tässä asiassa oikeassa ja molemmilla on vahva näkemys. :)
 
Kitaristi ja rumpali on sitten vähän hiljaisempia osapuolia, mutta molemmilla on sanottavansa omassa paikassaan. Kanttori taasen on ollut niin vähän aikaa bändissä ettei ole kai vielä uskaltanut kovinkaan paljoa puuttua asioihin, mutta tähän pätee sama kuin rumpaliin ja kitaristiinkin.
 
Sinänsä tämä yhtälö toimii kohtuudella näinkin, mutta se ei muodosta vielä täydellistä ympyrää. Jonkun pitäisi hallita markkinointi ja keikkojen järkkääminen, mutta meistä oikein kukaan ei sitä osaa. Myös esimerkiksi bändin logo tuottaa tuskaa, vaikka itsellä siitä raakaversioita koneella aikalailla onkin. Sanoitukset on kanssa yksi murheenkryyni, ja ne jää melkein väkisin mun tehtäväksi kun laulan ja tiedän miten biisit vedän (ilman sanoja vedetään nyt).
 
Pahinta on nyt ehkä tuo markkinoinnin/keikkojen järkkäämisen puute (sanoitusten pahempi, mutta siitä selviää todennäköisesti helpommin). Mulla ei pää kestä managerointia, joten en itsekään en sitä voi tehdä vaikka sen vähän velvollisuudekseen kokisikin. Luonne ei kuitenkaan oikein jousta siihen hommaan.
 
Mutta eiköhän tuo tuosta omalla painollaan.