Bänditoiminta ›

Yllättävän hyvin on vielä säilynyt vehkeet kunnossa (kop. kop) vaikka on tullut melkoisessa mäiskeessäkin niitä raahattua pitkin kyliä
 
Mika
 
Puhutko nyt soittovehkeistä?

Kusimme bändikavereiden kanssa erään bassovahvistimen päälle ja tämän jälkeen pieksimme vahvistimen fiskarssin halkasukirveellä palasiksi.
 
Bassoni kaula meinasi katketa, kun tipuin viime viikolla lavalta pää edellä. Sain niukasti seivattua, mutta oma pääni vähän kärsi.
 
Tuo jälkimmäinen juttu olisi kyllä sopinut aivan hyvin vaikka tuonne Spinal Tap-topicciin:) Jotkut sitä viettää hurjaa elämää:)

No, se perinteinen hihnan irtoaminen --> jalan/pedaalin/betonin päälle tippuminen. Eipä muuta oikeastaan.

Puhutko nyt soittovehkeistä?
 
Sekä että.
 
Laskeskelin tuossa koko bändin kaluston hankinta-arvoa ja lopetin tuossa noin 15000 euron kohdalla. Tarkkana saa olla.
 
Tietenkin se, mitä niistä saa, olisi eri, kuin se mitä niistä on maksettu.
 
Onneksi kamat on varsin turvallisessa paikassa yleensä. Pulen metrin teräsovien takana...
 
Mika

Itselle ei onneksi ole sattunut mitään pahempaa mutta tiedän yhden rumpalin jonka virveli oli tippunut auton peräkontista vauhdissa maantienreunaan. Oli vielä suht kallis virveli(noin 600-700euroa). Ilmeisesti tuli hieman naarmuja mutta ei muuta.

Stratossani oli alkuaikoina joku halpis vibratanko, se perkele upposi tallan sisään ihan kunnolla, vääntyi ja meni poikki! Sen irrottaminen vaatikin sitten helvetisti energiaa. Sitten kun se oli ulkona, huomasin että tallastani oli lohjennut paloja edellisen keikan seurauksena ja ei kielet pysyny paikallaan! Korjaus maksoikin sitten ihan kivasti...

yhen meidän vanhan bändin keikalla lepakossa laulajamme vähän renaili kun semmosta punk-rokkia vedettiin, no se veti lipat ja silt lähti hetkeks taju. ei siinä viel mitään kun samalla keikalla yks kaveri päätti käydä vähän daivaamassa ni kukaan ei ottanu sitä kiinni, niin TAJUHAN siltäkin lähti..
 
niin no joo nää nyt ei ollukkaan soittimia..

Tarina: Oltiin keikalla. Bassosta katkesi kieli. No, ei siinä mitään, sitähän sattuu kaikille, se ei ole tarinen pointti. Lähdettiin sitten väliajalla hakemaan kotoa toista bassoa hirmu kiireellä (fiksuna en ottanut sitä alunperin mukaan). No haettiin varabasso ja parin biisin jälkeen siitäkin katkesi kieli. Ei varakieliä (amatööri meiningillä silloin) No, hakkasin sen varabasson sitten lattiaan aivan paskaksi. Sille kävi huonosti.
 
Tyhmää rikkoa soittimia edes v*tutuspäissään, mutta ainakin tuli se sitten kokeiltua eikä tarvitse ikinä enää hajottaa soittimiaan! (Nykyään bassolaukuntaskussa aina täysi setti valmiiksi sovitettuja kieliä, vaihto onnistuu minuutissa lavalla.)
 
Edit: Vaihdoin sen bassonraadon pulloon giniä!
 

 
Mikään ei ole jurpomman näköistä kuin huoltaa soittimia kesken keikkaa lavalla!

Mikään ei ole jurpomman näköistä kuin huoltaa soittimia kesken keikkaa lavalla!
 
Varabasso mukaan keikalle, miksaaja vaihtakoon kielen sillä aikaa kun soittelen toisellla bassollaa....

Varabasso mukaan keikalle, miksaaja vaihtakoon kielen sillä aikaa kun soittelen toisellla bassollaa....
 
Kylla mulla on ainakin miksatessa muutakin tekemista kuin vaihdella kielia. Soittajat kantakoon varainstrumentteja niin paljon etta jokaisella on varaa ainakin yksi kieli katkaista. Vaikka onhan sitakin nahty etta kitaristi katkoo keikan aikana vaikkapa kolme kielta. Siina on jo apu tarpeen.
 
Sellaisenkin keikan olen nahnyt jolla kitaristi veteli tyynesti pari viimeista biisia lapi vaikka kepista oli kaksi kielta poikki.

No olen kertonut tämän joskus aikaisemminkin mutta koska sopii hyvin aiheeseen niin...
Harrin kitara tuli minulle laitettavaksi koska Harri oli keikalla heittänyt Jacksonia remmistä ympäri ja remmi iirtosi kun kitara oli korkeimillaan. Kitara lensi kaaressa ja tuli lapa edellä lavaan. Lapa poikki. Kielilukko piti. Eikun kitara vireeseen hienoviritysnippeleistä . Lapa roikkui kielistä mutta keikka soitettiin loppuun.

Niin kauan kuin ääntä tulee niin kitara on soittokelpoinen yhden keikan ajan.

Teleä on pitäny runnoa autonoven välissä.. Ei mitään, parani ulkonäkö vaan. Ja eräällä kitaristilla oli tapana aina käydä hyppimässä ja tallomassa mun efektien päällä keikalla, yleensä ei mitään särkyny...ja sitten etittiin piuhan päätä pimeällä lavalla yleisön silmien alla. Hauskaa.

Itelle ei oo pahemmin sattunut mitään erikoista, mutta tuossa syksyllä oltiin keikalla, ja samana iltana siellä soitti dewlap-niminen orkesteri. Setin loppupuolella heidän basistinsa heitti omien sanojensa mukaan "vahingossa" bassonsa lattiaan ja se halkesi.
 
Joskus aikoja sitten, oltiin viettämässä vappua treenikämpällä ja koko sen ajan kitaristimme kielsi ulkopuolisia koskemasta soittovehkeisiimme. Loppuillasta kitaristi itse soitti koskettimia sillä seuraamuksella että jääkaapin oveen tuli reikä, kun koskettimet lensivät siihen.
 
Samaisella treenikämpällä kerran erään toisen bändin hammond-urut saivat uuden ulkonäön kun eräät valopäät soittivat urkusooloa steel cap -maihareilla. Se oli vieläpä yhden bändin jäsenen isän hammond 70-luvulta.
 
Yläasteella yhdellä "kovalla jätkällä" oli tapana niistää nokkahuiluun musiikin tunneilla mutta ei siitä sen enempää...

Frendille kävi tämmönen, Pearlin mitkälie tomit oli hyllyssä ja äijillä treenit. No bassohan on aina kovalla ja 10" tomi ei malttanut pysyä hyllylä vaan päätti pudota sieltä. Huonoa tuuria sinänsä että kaveri oli jättänyt Budweiser pullon lattialle juuri sille kohdalle mihin tomi päätti pudota. Outoa tapauksessa on että pullo upposi tomiin kuin veitsi voihin, eli pullo ei hajonnut vaan meni läpi rungosta jääden lattialle pystyyn. Naurussa pitelemistä, Pearlin mainos!

Kissat kaatoivat Straton yks yö. Vitun elukat, onneks ei käynyt mitään.

yhellä mun kaverilla meni hermot ku se ei oppinu yhtä biisii, nii se heitti sen ikkunasta ulos. aika tyhmää.

yhellä mun kaverilla meni hermot ku se ei oppinu yhtä biisii, nii se heitti sen ikkunasta ulos. aika tyhmää.
 
Ai sen biisin johon lauseesi viittaa?

Joskus nuoruusvuosina "lapsuudenkotiaikoina" tuli silloisella p*skakitaralla (Applausen Stratokopio) riehuttua vähän liikaa levyn tahdissa: iskin kitaran lavan kattolampusta läpi. Noh, tästähän Applausen p*ska ei ottanu ees damagea, mutta katosta roikkunut lamppu oli varsin pahan näköinen :-) Sen jälkeen ei mitään ole soittohommissa tullut hajoitettua... vielä. Tossa ois mikälienimetön kitara odottamassa "hallittua hajottamista" ;-)
 
Ai niin - tosin ei sattunu mulle, vaan toiselle kitaristillemme - syyskuussa varsin raivosalla keikalla eräs pogoaja sai jotenkin keikkapaikan kattolampun putoamaan suoraan kitaran kaulalle -> 14.nauha ja otelauta siitä vierestä sai muutaman kolon (jälkitarkastuksessa todettu vain kosmeettisiksi). Onneksi oli keikan viimeinen biisi, droppas vauhdissa ala-E:n reilulla oktaavilla (kuulostaa nauhoituksessa aika hauskalle, kun kaveri yrittää hakea sointua mutta ei millään löydy) ja tulihan tuohon kieleen ihan selkeä kulmakin :-) Noh, onneksi ei jääny sormet väliin...

Omaa kitaraa on tullut epähuomiossa (toisinaan humaltuneenakin) murjottua ovenkarmeihin ja pöydänkulmiin, eipä mitään ihmeempiä. Pieniä ja vähän isompia naarmuja ja kolhuja, ei siis mitään vakavaa. Olen ollut aika tarkka kamojeni suhteen. Rahaa on niissä kuitenkin kiinni ihan mukava summa.
 
Kaverien kertomaa:
 
Putkinuppi tipahti Hiacesta noin 60 km/h vauhdissa. Putket säilyivät ehjänä. Vahingot jäivät siihen, että nuppi muuttui hieman kolhiinnuttuaan rokimman näköiseksi.
 
Toinen kaverini oli joskus yksin kotona ollessaan kokeillut bassokamojensa rajoja onnistuen jytinän avulla äitinsä riemastukseksi tiputtamaan vaaseja hyllyltä.