Bänditoiminta ›

Osallistuttiin kikkeliprogebändimme kanssa erääseen bändikilpailuun Jyväskylässä ja päästiin oikein esiintymäänkin legendaariseen Lutakkoon. Ostin keikalle uudet kapulat, jotka jostain kumman syystä hiertivät (aivan saa-tanasti). Liekö jännityksestä hioneilla käsillä osuutta asiaan?
No, bändimme soundcheckin vuoro tuli ja tyhmänä jätkänä soitin jo siinä vaiheessa kuin viimeistä päivää...--> Uudet kapulat hiertivät nahat irti sormista ja veri "roiskui"! Yeah. Kun soundcheck oli ohi, tarkastin vauriot ja totesin, että hienosti menee. Sormet rullattiin urheiluteipillä ja vessapaperilla "soittokuntoon". Kun vuoromme tuli, oli soittamisessa tekemistä kädet veressä, vessapaperissa ja urheiluteipissä. Ammattilaisten puuhastelua.
Lisäksi en älynnyt pyytää monitoriin kuin koskettimet ja kun skittasoolon vuoro tuli, en tiennyt milloin soolo alkoi ja päättyi, joten lopetin soiton kesken biisin muutaman tahdin ajaksi (biisissä tuli tauko SOOLON JÄLKEEN). Ketterästi siitä jatkoin komppia ja lopetin sitten uudestan OIKEASSA KOHDASSA. Näin. Jonkinsortin Spinal Tapia!) Mahtava kokemus - en vaihtaisi edes naiseen.

Ketju on kyllä vanhemman puoleinen mutta kun en ole sitä huomannut, niin pitänee lisätä tänne oma kertomukseni joka ainakin itse koettuna huvitti suuresti.
 
Olimme soittamassa heviä aloittelevan bändini kanssa peräkylän nuorisoseuralla jossain päin Pohjanmaata tapahtumassa, jossa oli myös muita bändejä. Oma keikka sujui ilman ihmeellisiä kommelluksia mutta viimeisenä (onneksi) lavalle noussut teinibläkkisbändi veti kyllä kaikki Spinal Tap pisteet kotiin.
 
Laulaja oli ottanut lavarekvisiitaksi tietysti ympäriinsä roiskittavaa verta, jota ei ollut viitsinyt sijoittaa sen komeampaan astiaan kuin maitopurkin näköiseen alkuperäispakkaukseen. Näillä eväillä tyyppi sitten roiski yleisöön itsensä päälle ja aiheuttipa siinä sivussa hieman vahinkoa parille monitorille. Lisäksi kun kitaristi sai annoksensa kävi ilmi, ettei poika oikein kestänyt veren näkemistä (tjsp.) ja heitti kaksinkerroin laattaa lavan reunalta kesken biisin. Kaiken kuitenkin huipensi se, kun järjestäjät tulivat hakemaan sankareita takahuoneesta siivoamaan aiheuttamansa sotkut. Neljä piikeillä ja corpse-painteilla koristautunutta teiniä luuttuamassa verta lavalta oli sellainen näky, että tukehtumiskuolema oli lähellä useammallakin yleisön jäsenellä.

lavalle noussut teinibläkkisbändi veti kyllä kaikki Spinal Tap pisteet kotiin...
 
Mainio!

lavalle noussut teinibläkkisbändi veti kyllä kaikki Spinal Tap pisteet kotiin.
 
HOHO. No ei mulle oo koskaan käyny mitään keikalla koska niitä ei oikeen oo ollu vielä. Eikös joskus simpsoneissa ollu semmonen bändi ku spinal tap? Bart ja Millhouse meni kattoo sinne ja se keikka meni ihan perseelleen... heh..

Isäni kertoma Spinal Tap - juttu keikkamatkalta. Poikien autosta oli hajonnut rengas alamäkeen, ja sitä piti siinä sitten ruveta paikkailemaan. Koska paikka oli suht vaarallinen mäen aiheuttaman näköesteen vuoksi, yhtyeen basisti lähti viemään varoituskolmiota mäen toiselle puolelle isäni ja kitaristi istuessa auton takapenkillä sanomansa mukaan "piirrellen mulkunkuvia ikkunaan". Pian basisti palasi mäen takaa, mutta hävisi sitten saman tien. Isäni ja kitaristi ihmettelivät että minne basisti hävisi. Tämä tuli pian takaisin varoituskolmion kanssa selityksenään "ettei sitä tarvitsisi hakea sitten enää takaisin kun rengas on vaihdettu".
 
Miksihän tällaista tapahtuu aina basisteille?
 
Samaisen hevibändin laulaja oli keikoilla kännissä eikä muistanut sanoja. Välillä kaiuttimista kuului vaan että "...ahon poikia.." Vaikka englanniksi olisi pitänyt vetää.
 
Tuolla kyseisellä bändillä pojat olivat olleet myös keikkailemassa Haapajärvellä ja olivat lähteneet kännissä ajamaan kotiin(eikä korttia tietenkään kenelläkään). Olivat pysähtyneet paikalliselle grillille syömään ja huomasivat auton olevan niin jäässä ettei pakki mennyt päälle. Pojat joutuivat yöpymään Muhoksen matkustajakodissa. Koska vessaa ei ollut, pojat kävivät koko yön ulko-ovesta kusemassa. Aamulla joku bändin jäsenistä sitten hyökkäsi ulos ja alkoi kusemaan. Ikäväkseen hän sai huomata että oli kirkas keskipäivä ja matkustajakoti sijaitsi keskellä kaupunkia.

HOHO. No ei mulle oo koskaan käyny mitään keikalla koska niitä ei oikeen oo ollu vielä. Eikös joskus simpsoneissa ollu semmonen bändi ku spinal tap? Bart ja Millhouse meni kattoo sinne ja se keikka meni ihan perseelleen... heh..
 
Tämä on jo aika hyvä.

Meinattiin treenikämppä tänään polttaa (vahingossa). Käytiin tupakalla pihalla ja heitettiin tumpit isoon säilykepurkkiin (jonka olisi pitänyt olla tuhkis) ja painuttiin takas soittamaan. Vähän ajan kuluttua alkoi sisällä haista palanut. Mentiin sitten katsomaan mistä haju tulee. Tuhkakuppi oli liekeissä. Jos ei oltais menty katsomaan, niin vieressä oleva puinen ovi olisi saattanut syttyä palamaan ja kaikki olisi palanut poroksi.

Tamperelaisessa ravintolassa järjestettiin bändimaraton, jossa soitti varmaan parikymmentä bändiä, aamukymmenestä aamuneljään. Oma bändimme soitti joskus vähän ennen puolta yötä. Kitaristi oli ollut paikan päällä melkein koko päivän, koska oli soittamassa toisessakin kokoonpanossa tunteja aikaisemmin ja oli nauttinut lähes kohtuuttomasti takahuoneen tarjoiluja...
 
Solistimme oli tarkoitus ottaa pariin biisiin kaulaansa akustinen kitara ja rimpauttaa sillä muutamia sulosointuja, mm. erään biisin intro. Kun akkari piti virittää, vastuu siitä annettiin em. kitaristille. Tämä kysyi bäkkärillä onko kenelläkään antaa aata... Vieressä istunut toinen, lähes yhtä humalainen muusikko mölisi "aaaaaa..." ja kitaristi mitään ihmettelemättä laski soittimen virettä saamansa viritysäänen perusteella liki puolitoista sävelaskelta!
 
Keikalla solisti soitti, tällä kitaralla, mainitun intron...
 

 
Ei vittu, ei pystynyt olee nauramatta!

HOHO. No ei mulle oo koskaan käyny mitään keikalla koska niitä ei oikeen oo ollu vielä. Eikös joskus simpsoneissa ollu semmonen bändi ku spinal tap? Bart ja Millhouse meni kattoo sinne ja se keikka meni ihan perseelleen... heh..
 
etkö oo nähny leffaa spinal tap?

Kerran oli eräillä syysjuhlilla keikka, seuraavan päivän lehdessä oli juttua "nuorisoyhtye Kuolio karkotti juhlayleisön hetkeksi kauemmaksi" sitten tanssiorkesterin myötä ne tuli takasin :) Ei se kans ollut kiva kerran soitella vanhaa heviä limudiskossa...
 
Kerran sitten tuuli vei sanotuslapun ja siinä sitä piti kyykkiä sitten lavan alta kaikkien katsoessa kesken keikan
 
kerran sitten lauloin yhteen biisiin väärillä sanoilla ja melodioilla kenenkään sitä huomaamatta. sitten vasta tuli ongelma kun olisi pitänyt soittaa se biisi minkä sanat ja melodiat olin jo laulanut, menin sen vielä kertomaan mikrofoniin :)

Aivan ensimmäisiä hääkeikkoja reilu kymmenen vuotta sitten oli tapaus Vanha Norri Tammelassa. Keikkaratsuna kitaristimme isän vanha Taunus, hirveä ruosteinen katiska.
 
Takaisin tullessamme bensan määrä oli arvioitu suhteellisen väärin ja sehän loppui mukavasti kymmenisen kilsaa ennen kotia. Eikun tarpomaan kohti lähintä huoltsikkaa ja sieltähän löytyi roskiksesta sopivia litran pulloja kerosiininkantoon. Sattuipa löytymään ojasta vimpularenkainen fillarikin, jolla sitten kolmen aikaan yöllä sotkimme rumpalimme kanssa kaksipäällä takaisin autolle. Perillä pojat sanoivat löytäneensä takakontista neljän litran kannun varabensaa. Kitaristi kun oli sen muistanut vasta kadottuamme horisonttiin ja silloin ei kännyköitä vielä ollut. Eivätkä sitten viitsineet jostain syystä ajaa perässämme huoltikselle vaan odottelivat kuin tikku paskassa. Kiitoksia esitettiin aika isoin kirjaimin.

Ensi kesänä jos pääsee kolmea vuoroa tekemään, niin tiedä vaikka äidyn Kleinbusin ostamaan.
 
Kannattaa ostaa jo nyt. halvalla lähtis vw-ikkunapaku... 70-luvun pallokeulamallia. kone aivan loistava, mutta pohjaa ja helmoja pitäis hitsailla ihan reilusti. Itse en ehdi.

 
Laulaja oli ottanut lavarekvisiitaksi tietysti ympäriinsä roiskittavaa verta, jota ei ollut viitsinyt sijoittaa sen komeampaan astiaan kuin maitopurkin näköiseen alkuperäispakkaukseen.
 
Kaiken kuitenkin huipensi se, kun järjestäjät tulivat hakemaan sankareita takahuoneesta siivoamaan aiheuttamansa sotkut. .
 
Hahaha ois pitäny nähä.
Way to go...

Huom! Olet kirjoittamassa yli 1296 päivää vanhaan ketjuun!
 
No aijaa, mutta kun joku kaivoi tämän esille, niin liitetään lukitun ketjun viestit tänne.
 
Spinal Tap -kokemuksesi_ 1
Karipiirto
23.01.2007 23:56:29_+ Pikaviesti Sähköposti
 
Niin eli eka keikka takana ja tuli töppäiltyä niin perhanasti että.. Ensinnäkin onnistuin lyömään itseäni päähän kitarallani, aloittamaan soiton vain huomatakseni että vahvistin ei ole päällä ja lopuksi polkaisin vielä johdon irti kitaran perästä. Ja perjantaina taas lauteille. Onkos muilla muistissa keikkatoilailuja?
 

NEIN!!! MEIN PANZERWAGEN!!!!
Kukkakeppi
24.01.2007 00:33:32_+ Pikaviesti Kotisivu Musiikkinäyte
 
Pahin oli ehkä aikanaan Semifinalissa, kun puoli bändiä oli aivan tolkuttomassa humalassa ja loppubändi oli polttanut kamalat tötsyt. Soitostahan ei tullut yhtään mitään, mutta kuuleman mukaan yleisöllä oli hauskaa.
 

"Olen ohjannut suurimman osan elokuvistani kännissä. Poliisikoirakaan ei pysty sanomaan mikä niistä on tehty selvinpäin" - Aki Kaurismäki
Lennu
24.01.2007 00:48:48_ Pikaviesti Kotisivu Musiikkinäyte Muokkaa
 
Ostin kerran pulju.netistä semmosen "ekvalisaattori" ledipaidan, jonka palkit vilkkuu musan tahdissa. Viime kesänä huomasin sitten yhellä keikalla, että se antaa jumalatonta piippaushäiriötä kitarasignaaliin. Mä kuulen siitä vittuilua vieläkin ;D
 

"Naiset kun tykkäävät siivota. Miehethän ovat liian kiireisiä tämmöiseen, kun pitää miettiä kaikkia asioita. Kuten tissejä ja räjähdyksiä.."
NHR
24.01.2007 01:01:13_+ Pikaviesti Sähköposti Kotisivu Musiikkinäyte
 
Humalassa en oo ikinä tainnu lavalla ollakaan (sehän vois olla ihan jees, jos ei nyt ihan sammumispisteessä sentään oo), mut krapulaisena on tullu kokeiltua, se on kauheeta! Kylmää hikeä pukkaa ja kädet puutuu.

Vaikka on sitä muutenkin varmaan lähes joka keikalla jotain pikku hämminkiä ollut. Yks keikanavaus muutama kesä sitte ainaki tulee mieleen, kun en ollu ite ehtiny saundtsekkiin laikaan paikalle (taisin muuten olla sillonki laatotushommissa jossain) ja jonku muun (ehkä rumpalin) piti tsekata se mun kitara, että siitä ees jotain ääntä tulis. Vittusitä kukaan ollu tehny! Avausbiisin intron aikana huomaan, ettei kuulu kitarasta mitään, heitän sen sit vaan pois kaulasta aatellen, että mä sit pelkästään laulan (kun bändissä kerta oli toinenkin kitaristi) ja katotaan se mun skitta sit ekan biisin jälkeen, mut eeei, kaikki muutkin lopettaa tietty soittamisen siihen. Tosi pro meininki.

Ei ehkä mitään kovin legendaarista, vaan pikemminkin semmosta perustöppäilyä, mihin on jo ehtiny oikeestaan tottua. Ei mulle oo tainnu mitään ihan totaalista katastrofia kohdalle osuakaan, ei tuu ainakaan nyt just mieleen...
 

I have as much authority as the Pope. I just don't have as many people who believe it. ~ George Carlin
kingdom
24.01.2007 06:03:01_+ Pikaviesti
 
Joskus yläasteella päätettiin soittaa semmonen klassikko ku Maidenin Fear Of The Dark jossain juhlassa. Pelleilyähän se vaan oli, musaopettaja nahkahousuissa jne. Yritin sitten luoda vähän äksöniä kun olin jostain syystä bassossa ja huomasin sen melko tylsäksi soittimeksi. En nyt oikein muista sitä biisiä, mutta olisiko ollut tokan kertsin jälkeen kun lähtee taas se massiivinen pääriffi, ja ajattelin että just tuossa kohtaa vois nousta vahvistimen päälle ja hypätä h-hetkellä telemarkissa alas ja pistää vanhan kunnon Steve Harris-basso-tähtäysasentoon-ja-maaninen-ilme-naamalle-kikan (http://metalworld.webcindario.com/i ... genes3/steve%20harris,%20maiden.jpg). No, pari kertaa kun harjoiteltiin niin sain sen sujumaan melko mallikkaasti ja ihan hauskan näköistähän se oli. Sitten kun keikka koitti ja kaikki koulun 600+ rapiat oppilasta oli katsomassa niin unohdin koko homman, nousin liian hätäisesti vahvistimen päälle, se horjahti ja hypätessäni menetin tasapainon. Lopputuloksena könähdin naamalleni lattialle. Pomppasin saman tien pystyyn ja laitoin maanisen ilmeen naamalle ja nostin basson tähtäysasentoon. Kyllä oli porukalla hauskaa, itsekään en meinannut saada naurulta soitettua. Mitä nyt vähän tuli itsensä nolattua.

Kyllä se kotona vielä meni...
 

I'm no fucking buddhist, but this is enlightenment. - TARJOA MINULLE NÄITÄ LEVYJÄ!
Bobana
24.01.2007 07:03:32_+ Pikaviesti
 
Ruisrockissa viimekesänä kesken biisin lysähti virveli jalkojen väliin. Kulmasäädön hammastukset eivät ilmeisesti kunnolla ottaneen toisiinsa ja se piru tietenkin löystyi ja lopulta virppa kaatui syliin.

Siinä kohtaa olisin halunnut olla jossain muualla... Oli vähän sellanen epätodellinen olo ja että "mitäs vittua mä nyt teen...?"

Toivottavasti ei ikinä enää... Ja olen kyllä pitänyt siitä huolen ettei ainakaan näin käy.
 

Sex, choppers and rock_n roll!!!
PsychedelicWarlord
24.01.2007 08:43:04_+ Pikaviesti
 
Mulla oli keikalla särkijän -oliko se nyt level vai volume -potikka nollilla joten aina kun polkaisin sen päälle vahvistin mykistyi.Huomasin potikan asennon vasta eka biisin jälkeen...
 

"Jos Jumala olisi halunnut meidän kuuntelevan stereomusiikkia hän olisi antanut meille kaksi korvaa" (Pastori,Tankki Täyteen)
Jarkko G.
24.01.2007 09:44:12 (muokattu 24.01.2007 09:44:47)_+ Pikaviesti
 
Osasin käyttää searchia!
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … 2&t=17968&o=40&#p352483

ja oikein vuodelta 2003, sehän on antiikkia tuo threadi.
 

"Run to the bedroom, in the suitcase on the left You'll find my favourite axe.."
ozz3
24.01.2007 09:49:22_+ Pikaviesti
 
Venomin viime kesän Tuskan keikka oli ajoittain aika Spinal Tapia. Itse en ole lavoja kolunnut.
 

M.A.C.H.O. # 15_"WRONG!" | MegaMan Club #009 - Shadow Man |THV-klubi #6 | V.L.K #39
-Mickill-
24.01.2007 13:53:23_+ Pikaviesti Kotisivu Musiikkinäyte
 
Käytii tossa yhen nimeltämainitsemattoman firman pikkujouluissa soittelee pari vuotta sitten, olimme ehkä hieman maistissa.. On koko illasta aika hatarat muistikuvat mutta sen muistan että laulaja sammui selälteen rumpujen eteen jonkun 3-4 biisin jälkeen, munasillaan tietenkin. Hittoakos juottivat sitä boolia meille ennen keikkaa.
 

There's nothing left to say but fuck you anyway.
lindo
24.01.2007 14:10:29_+ Pikaviesti Sähköposti
 
En tiedä meneekö tähän kategoriaan, mutta kerran järjestettiin itse keikka johonkin maaseudulle... Järkkärit ja kaikki hommattiin ja PA kamat vuokrattiin, ja kappas; ei tullut YHTÄÄN ihmistä paikalle meitä katsomaan. :D
 
Eli ei muuta kuin lisää juttuja, nää on hauskoja

Meillä oli aikoinaan, joskus ylä-asteella semmonen suomihipidihopille irvaileva projekti ku Kuninkaalliset (toisinaan Kuninkaalliset feat. mc. Puhuva Alapää), kerran oltiin paikallisessa teinipaikassa diskossa, alkoholia oli tullut nautittua hieman liikaa. Jossakin vaiheessa keksin, että nyt viedään Dj:lle kuninkaallisten levy, että saa popittaa sitä kansalle. Noh, tuumasta toimeen, kompuroin salin läpi, nousin lavalle ja konttasin dj:n luo, viemään levyä. Tiskijukka kuunteli levyä laput korvilla vähän aikaa, hyvältähän se kuulosti. Mutta sitten se yhtäkkiä keksi, että antaa meille mikit, pistää levyn soimaan ja me saadaan sitten vetästä vähän räppiä playbackina. Huh-huh. Ryntäsin pois lavalta ja hain sinne muutaman kaverin, jotka eivät koskaan olleet edes kuulleet kuninkaallisia, no sitten dj pisti lätyn pyörimään, ja me yritimme parhaamme mukaan pysyä lavalla pystyssä ja olla oksentamatta. Oli varmaan näky. Onneksi salissa ei ollut kovin paljon väkeä silloin..

Aivan ekalla keikalla juuri ennen keikkaa katkesi salista sähköt. Hyvä merkki. Kolmen vartin päästä kuitenkin päästiin stagelle ja hyvin tykkäsivät, yläasteen oppilaiden vanhemmat vanhasta Metallicasta ilman laulua (kukaan kun ei suostunut tuolloin laulamaan).
 
Joskus viime vuosituhannella eräissä vähän "isommissa" perus-bileissä piti olla live-esiintyminen. Muuten hyvä mutta siihen aikaan kun näiden piti aloittaa, ei jätkiä näkynyt missään. Lopulta laulaja löytyi ladon takaa pusikosta sammuneena omaan oksennukseensa ja loputkin jengistä oli niin pahassa hapessa ettei niitä pirukaan katsonut. Sattui sitten olemaan silloisen bändin jätkät läjässä joten pompsahdettiin lavalle. Tosin meidän kunto ei juuri parempi ollut, itse nojailin koko keikan ajan rengaspinoon että pysyisin pystyssä ja rumpali nojasi rumpujen takana olevaan seinään. No, jengi tykkäsi kuitenkin.
 
Paikallisessa baarissa myös jotain pientä sattunut. Matalan katon takia olen usein lyönyt kitaran kaulan kärjen kattoon, meinannut pudota lavalta ja eräältä keikalta hukkasin muistikuvistani täysin kaksi viimeistä biisiä. Loppuhäröilyksi oltiin vielä vedetty kitaristin kanssa vähän CoB:in biisien pätkää jengille ja moni ihmetteli miten niin känniset kitaristit voi soittaa niin hyvin, siinä samalla kun pöydässä sammuiltiin heti keikan jälkeen (pitkällisen harjoittelun tulos, sano). Ja se itseasiassa menikin ihan kohtuullisesti, mitä videolta katsoin jälkeenpäin.
 
Myös sanoitusten kanssa tulee aina hämmimkiä, niiden kanssa kun on aina vähän vaikeaa. Yhteen bändikilpailuun tein biisiin sanat vasta kun oltiin entisellä ruumisautollamme sinnepäin menossa. Viime keikalle tein uuteen biisiin sanat myös 3 tuntia ennen lavalle astumista, mutta sisääntulobiisin soidessa nakkasin lapun mäkeen ja heitin hatusta. Kukaanhan ei tätä huomannut. :)
 
Kaikista eniten on ehkä nolottanut eräs tempaus, kun sopivasti humaltuneena päätin kesken keikan repiä itseltäni yläosan paljaaksi ja soittaa erään kappaleen biisin soolon kitara niskan takana. Ei siinä muuten mitään, hyvin skulasi ja meidän keikka oli kuulemma paras kolmesta silloin soittavasta bändistä, mutta yleisö kun oli pääasiassa sellaisia, turhan nuoria naisihmisiä, oli seuraavan viikon kestävä morkkis lähes pohjaton. Asiaa ei helpottanut se, ett insestistä kertovan biisin aikana menen puolialastomana piru laskemaan pääni silloisen laulajan olkapäälle muka hempeänäkin. Argh.. Silti, pahimmin pohjalle veti ajatus siitä, että mokoma vielä painettiin muutamalle kymmenelle sinne tänne levitetylle DVD:lle. Argh..
 
Sitten tietysti nämä perusjutut, eli että joudutaan tekemään ylimääräistä reissua kun joku unohtaa kaapit, tai jotain muuta epäoleellista pois kyydistä. Yllättävän paljon sitä kuitenkin mahtuu ~reiluun tusinaan keikkaan kaikenlaista pientä. Onneksi tosin kaikki on kuitenkin kohtalaisen perusjuttuja, eikä mitään varsinaista Spinal Tappia (kukaan ei ole ainakaan vielä kuollut).
 
Innolla odotellaan ensikesän hääkeikkaa, kun meirän hevibändi menee soittamaan jengille vähän humppaa. :>

Paikallisessa baarissa myös jotain pientä sattunut. Matalan katon takia olen usein lyönyt kitaran kaulan kärjen kattoon...
 
Hoho, eikös muuten eräänkin Townshendin kitaranhajotus-ura alkanut vastaavasta tilanteesta... Jossain pienessä paikassa lapa katon läpi ja takaisin riuhtaistaessa koko lapa puuttui :D
Herra ei oikein tykännyt, eli ei muuta kun loppuskeba säleiksi... ja yleisöhän tykkäs.

Joskus soitettiin Tampereen keskustan vanhan kirjastotalon puistolavalla maalaismarkkinoilla. Minimalistisesta PA:sta ajettiin laulut, muut instrumenteista ja vahvareista suoraan. Samaa PA:ta käytettiin tietysti ohjelman juontamiseen ynnä muuhun, ja niinpä kuulutukset ajettiin myös markkina-alueella oleviin kovaäänisiin. Vasta jälkeenpäin kuultiin että myös keikan aikana laulut olivat aluksi kuuluneet markkina-alueella. Toivottavasti ei aiheuttu kamalan suurta järkytystä mummoille ja papoille, kun silloisen grungebändin eka biisi oli vielä aika rouhea laulujen osalta. :)
 
E: Tajusin just että pelkkä eka lause on jo tarpeeksi Spinal Tappia sinänsä.

Meitille on tapahtunut useamman kerran niin, että basisti on kesken armottoman
helikopteri-moshauksen jäänyt hiuksistaan kiinni mun kitaran virityskoneistoon.
Pahaa on tehnyt repästä kitara irti sen hiuksista. Nykyään sijoitamme itsemme eri puolille lavaa...
 
Kerran oltiin keikalla Tampereen Vastavirta-klubilla, missä meillä ystävällisesti tarjottiin kasvisruokaa niinkuin paikassa kai tapana on. Toinen kitaristimme oli sitten epähuomiossa pistäny päällensä 'Tofu on rikos' huumoripaidan. Eivät onneksi ottaneet aisasta itseensä ja kasvisruokakin maistu yllättävän hyvältä.

Meitille on tapahtunut useamman kerran niin, että basisti on kesken armottoman
helikopteri-moshauksen jäänyt hiuksistaan kiinni mun kitaran virityskoneistoon.
Pahaa on tehnyt repästä kitara irti sen hiuksista. Nykyään sijoitamme itsemme eri puolille lavaa...
 
Normitoimintaa. ;)
 
Meillä tosin on huutaja jäänyt lukemattomia kertoja hiuksistaan kiinni mun basson virityskoneistoon. Siitä miehestä ja meidän muidenkin viinahuuruisista toilailuista olisi paljonkin Spinal Tap-henkistä kerrottavaa, mutta taitaa olla parempi olla sen enempää kertomatta. Hoho!