Bänditoiminta ›

Isoveljeni näytti taas innovatiivisuutensa, ja keksi laittaa rattaisiin suolavettä
Plussaa ropisee, sait aikaiseksi melkoiset naurut.

Mä kannoin mun skebaa selässä pussissa, kun ajoin pyörällä kotiin, ja puolessa välissä matkaa huomasin erittäin kuuluvasta kolahduksesta, että pussi ei ollutkaan kunnolla pohjasta kiinni! Skeba kesti, vaikka putoskin asvaltille. Vain pikku kolhu.
Samaisella kitaralla löin toista kitaristia päähän, kun käännyin, ja toinen olikin takana kumartunu säätään vahvistinta. Vaikka oli kovapäinen kitaristi, ei kolhua kitaraan. Hehe!

Samaisella kitaralla löin toista kitaristia päähän, kun käännyin, ja toinen olikin takana kumartunu säätään vahvistinta. Vaikka oli kovapäinen kitaristi, ei kolhua kitaraan. Hehe!
 
Tästähän tulee mieleen tämä: http://www.youtube.com/watch?v=HGkAgRvHNq8
Eli Killswitchin juttu kun partabasisti hajoitti bassonsa laulajan kaljuun.
 
E: Kuvaus niille, jotka ei jaksa avata linkkiä.

Kaaduin polkupyörällä kitarapussi selässä, tein ovelan kuperkeikan ja SG:n kaula vääntyi niin että kielet otti kiinni otelautaan. Väänsin takaisin ja hyvin toimii.

Mirk0: Mun akustisen kansi hajos, lähetin korjaajalle. Ja kun sain takaisin korjauksesta niin sehän soi vielä paremmin kuin ennen.
 
Mun akustiseen taas tuli mukavan pehmeä ja originelli soundi sen jälkeen kun kansi napsahti halki. En oo viittiny korjauttaa.

ekalla luokalla itkin pitkään ku musatunnilla nokkahuiluni meni rikki..=(
mut se oli sttenkin semmonen koottava huilu...

Ex-bändin toinen kitaristi oli hommannut itselleen uuden kitaran, olikohan Epin gothic Explorer. Ei varmaan kuin kaksi viikkoa ollut, niin jätkä onnistui röytämään sen betonilattialle noustessaan seisomaan.Seuraus: mukava jälki etuyläsarveen.
Oli hihna pettänyt kiinnikkeistään. Ei tajunnut sitten ostaa niitä hihnalukkoja, vaikka niitä mainostin....
 
Ei varsinaisesti kitaralle sattunutta vaan kitaran aiheuttamaa: Itse taas onnistuin kerran tuhoamaan kitaralla kattolampun, vielä niin nätisti, että ajoittui Paranoidin viimeisen soinnun perään kuin tarkoituksellisesti. lampun suojus kun oli lasinen (60-luvulta?), sain kaikki lasinsirut niskaani. No sentään kitara säästyi vahingoilta. Vieressä oli paikan emäntä, joten muut jäsenet sai makeat naurut minun nolatessa itseni...(Ei taida emäntä muutenkaan meikäläisestä juurikaan välittää)

Kerran aattelin vaihtaa omaan Yamahan FG700MS:sään ohuemmat kielet, jotta soittaminen helpottuisi. Aattelin alottaa irrottamalla eka ohuimman kielen, mutta en saanukkaan kieltä irti tallasta (siinä on semmone "pujota kieli tänne, laita tappi paikalleen, kiroa, kun ett enää saa sitä irti"- systeemi.. en tiedä "oikeaa" nimeä). No aattelin, ett kokeilen sitt saaha sitä tappia irti tallasta ns. sisäkautta. Löysäsin ohuen kielen ihan lörpölleen ja laitoin käden kaikukopan aukosta sisään. Yritin sitt sitä kautta saaha sitä turhan tiukassa ollutta tappia irti, mutta ei vielä silloinkaan. Aattelin, että "Antaa olla." ja rupesin kirraamaan ohutta E-kieltä takasin kireelle. Mutta en sitten älynny kokeilla, miten kireelle sitä väänsin. Kiristin ja kiristin ja kiristin, kunnes lopulta kuulu PING ja ihmettelen siinä silmät pyöreenä, ett "Mites se ny noin?" Kieli oli katkennu ja nyt sitten oli pakko vaihtaa ne kielet.. Houh.
 
Ei mitään suurta. Onneksi. Repisin varmaan hiukset päästäni, jos kitaralleni sattuisi jotain. Se on silmäteräni, ensimmäinen oma kitarani ja vielä ainut. Pidän siitä hyvää huolta :) Tai no ainakin yritän :D

Kyllä sitä ihminen voi olla näppärä.
Pistin lauantaina treeneissä kitaran nojalle seinää vasten silleen, että ovi ottais kiinni siihen jos sen avais. Mietin vielä mielessäni "nyt ei auta avata ovea ettei skeba kaadu".
Pysyi se mielessä n. 3 minuuttia kun piti lähteä ulkona käymään jostain syystä...
 
Vakavilta vaurioilta onneksi vältyttiin.

Hannu H.: Kyllä sitä ihminen voi olla näppärä...
 
Voi. Näppäryydellä ei lie ylä- tai alarajaa. Itteään voi potkia persiille vain rajoitetun määrän, ennenko omista potkimisistaan alkaa oppimaan.

Washburnin romukitara teki itsemurhan hyppäämällä lavalta pois käyden ensin noin kolmen metrin korkeudessa. Ja joku varasti sen raadon lattialta. :D
 
Ja Ä&V '07 -karsinnoissa heitin jostain syystä kitarani, Matthew Bellamya apinoiden, korkealle ilmaan; meni täysin palasiksi. Mutta onneksi se oli tosihuono kitara. Youtubessa on video siitä, jos kiinnostaa, laittakaa hakuun: Rottaniitti - Heimlichin Otteella. Se on siinä aika loppupuolella, kun valot sammuvat, lentää kitarakin.
 
Muita ei tule nyt mieleen.

Pikkuveli kaato mun ainoan hyvän kitaran ibanez rg 370, eikä sanonu asiasta mitää. Ihmettelin mitä oli tapahtunu ku veli kulki rääkyen pitkin ja poikin, sit äiti sano mitä oli käyny ja sit iski niin valtava ahdistus ku olla ja voi!! Pelkäsin että kaula oli saanu kovanki iskun enkä tienny mitä olisin tehny pikkuveljelle JOS siinä olis ollu jotain huomattavaa vikaa. Tää oli vaan tämmönen pieni juttu, mutta se kouraasi syvältä. Kitara on mun elämä, siitä ei voi päästää irti. Oon nähny myös painajaasia että kitaran kaula katkee ja sit oon rääkyny niin suoraa kurkkua että hui olkoon!! Mutta onneks näin ei oo tapahtunu vielä todellises elämäs.

Tyttöystäväni oli saanut 18-vuotis lahjaksi erittäin kauniin kukkamaljakon, ja päätti asettaa sen korkean cd-telineen päälle.
 
Parin päivän päästä tyttöystäväni soitti ja kertoi, että eihän se maljakko paikoillaan pysynyt, vaan putosi telineen alla lepäilevän akustisen kitaran päälle. Maljakko kuoli ja kitara sai uuden reiän.
 
Katsokaa oikeasti mihin ne tavaranne sijoitatte.

Olin ostanut uuden basson (2003 muistaakseni, ESP C-304) ja toin sen sitten heti treeneihin. Silloinen treenis oli jossain omakotitalon pannarissa ja siellähän oli aika matala katto. Bändin kitaristi pyysi sitä saada testata kun on itse myös bassomiehiä. Muutaman sävelen jälkeen jätkä nosti basson nosti basson harteiltaan ja bodystä pitämällä tökkäsi lavan suoraan siihen matalaan kattoon. Ai että mua korpesi se, täysi vahinko jne mutta minkäs teet. Uusi sininen lakkapinta otti nätin hitin ihan lavan nuppiin heti ekoissa reeneissä. Noh, forgive and forget :)

moottorisaha: Pari kertaa on käynyt niin, että kun on kännissä mennyt sänkyyn makaamaan niin on alkanut päässä pyörimään ja olen oksentanut kitaran päälle. :)
 
Kerran käyny itsellenikin :) Oli siinä krapulassa vähä paniikki ku strato ihan ykässä ja vieressä oli vielä jotai metalliesineitä jotka oli kerenny yön aikana korroosiota (vai mitä onkaan) ottaa pukesta mut stratoon ei tullu mitään, senku pyyhin ryönät pois ja heitin hihnan pesukoneeseen. Ihmeen hyvin yleensä kestäny mexico strato pahoinpitelyä 12 vuotta, ainut niin volyymipotikka alkanu heilumaan mutta toimii silti.

Mulla on tässä kuluneena vuotena käynyt kahden eri syntikan kanssa hieman huonosti...
 
Ensin viime loppukesästä olimme kuvaamassa yhtyeemme kanssa uusinta musiikkivideota ulkona. Pientä sateen ripottelua oli siinä päivän aikana joten yritin suojella rakasta soitintani parhaani mukaan kosteudelta niin että otin soittimen esille vasta sillä hetkellä kun piti astua kameran eteen ja kuvaustauolla suojasin soittimen. Mutta mutta, silti onnistui ottamaan kosteutta itseensä niin että synassa oleva kosketusnäyttö ei ole toiminut sen jälkeen...
 
Ja uusin haaveri sattui käymään tuossa viikko sitten kun toinen synani lipsahti ständiltä maahan niin että virtapiuha painoi liitäntänsä hieman sisään niin että lopputuloksena ei lähden enään päälle. Huollon mukaan ei pitäisi olla iso homma mutta v****taa silti. Samalla luultavasti meni ulostulot koska piuhat oli myö samalla kiinni.
 
Olen tässä miettinyt että pitäisköhän vaihtaa johonkin toiseen harrastukseen kun tulee aika kalliiksi jos näin vuoden sisällä kahteen kertaan hajoittaa eri soittimiaan. =)

Tein itse tuossa vasta kitaran ja moneen otteeseen on tullut todistettua että se on selvästi tehty raudasta.
 
Rakenteluvaiheessa se tippui kahdesti tielle, pönttöpäänä hiihdin kitara kyydissä kotiin ja yhtäkkiä tuli hiekoitus vastaan ja tumps. Kyllä raivostutti kotona, otelautaan jäi jäljet mutta kaula pysy kiinni kuin taula. Sitten kaverilla kävi se klassinen ku ei osannu varoa, hihna irtos eestä ja kitara rymähti suoraan kaverin varpaan päälle alasarvi eellä ja sitä kautta lattiaan. Tälläkertaa tuli vammoja sekä kitaraan että tiputtajaan. On se kumma että ne kaverit on niin rähmäkäpälöitä. Kerran ehdin pelastaa kitaran kun kaveri sen huolimattomasti laittoi nojalleen ja se rupesi kaatumaan. Totta vie kaduin kun en ostanu lukollisia hihnanuppeja. Musiikin luokassa saa kans pelastaa niitä kitaroita kun kaverit ei älyä laittaa niitä kunnolla telineisiin.

Palezu: Musiikin luokassa saa kans pelastaa niitä kitaroita kun kaverit ei älyä laittaa niitä kunnolla telineisiin.
 
Musiikinluokissa nyt kaikki menee päin v****a...
Meijän musiikkiluokassa ensinnäkin rummut: Bassorummun kalvo säröilee ja on palkeenkielillä mukavasti, aina keikan alussa se laitetaan jeesusteipillä kasaan. Rumpukapuloissa halkeamia ja bedaali vähällä romahtaa kasaan kesken soiton. Kitarat ja bassot sinänsä hyvässä kunnossa, vahvarit säröilee sen äänenvoimakkuuden kanssa ja ne jalustat hyvä jumala!! Niitäkin ku roudaa, pari on purkautunu kesken roudauksen, ne romahtelee kasaan, ja kaikkea vastaavaa.
Mikit on teipattu kasaan, varmaan yhtään täydellisen toimivaa mikkiä ei löydy, kaikki surisee ja säröilee ja sekoilee, telineistä puhumattakaan. Kerran keikalla kesken puheen mikki teki totaallisen TILTin, ja koulun OPO juoksee salin toisesta päästä varamikin kanssa huutaen: "Mä arvasin tän!!"
Rakkaista koskettimista sen verta, että yhdestä joka viides ei soinut, toisesta syntikasta oli kosketin lähtenyt kokonaan irti. Ostettiin sinne uudet ja toisessa ei vahvistimen johto meinannu pysyä niin millään!
 
Omia soittimia en ole rikkonut (vielä) *koputtaa maalaamatonta puuta* ja itelläni on akustinen, ja sähköpiano.

Ei ihan soitin kun kyse bassovahvarista ja juttukin on vanhempi kuin useimmat tänne kirjoittaneet, mutta kerrotaan kuitenkin. Piti keikalle lähteä ja isän kyydissä olis päässyt, mutta ilmoitin lähteväni omalla autolla niin kyytiin mahtui tyttäystävä ja kamojem lastaaminen jäi näin ollen isän huoleksi. Olipa tuo laittanut Dynacordin Bassking1:n Kuomulliseen peräkärriin pystyssä olevien kaiutinkaappien päälle. Jostain kumman syystä oli kuormaa purettaessa alimmaisena. Onhan siinä jonkinlainen metallirunko, mutta päälliset on muovia ja nyt ne oli palasina. Runko oli niin kiero, että yksi tassu oli aina sentin verran koholla. No ainakin putket sai jäähdytysilmaa hyvin kun ei ollut turhia ritilöitä vaan hyvin soi vaurioista huolimatta :)

3108: Ei ihan soitin kun kyse bassovahvarista ja juttukin on vanhempi kuin useimmat tänne kirjoittaneet, mutta kerrotaan kuitenkin. Piti keikalle lähteä ja isän kyydissä olis päässyt, mutta ilmoitin lähteväni omalla autolla niin kyytiin mahtui tyttäystävä ja kamojem lastaaminen jäi näin ollen isän huoleksi. Olipa tuo laittanut Dynacordin Bassking1:n Kuomulliseen peräkärriin pystyssä olevien kaiutinkaappien päälle. Jostain kumman syystä oli kuormaa purettaessa alimmaisena. Onhan siinä jonkinlainen metallirunko, mutta päälliset on muovia ja nyt ne oli palasina. Runko oli niin kiero, että yksi tassu oli aina sentin verran koholla. No ainakin putket sai jäähdytysilmaa hyvin kun ei ollut turhia ritilöitä vaan hyvin soi vaurioista huolimatta :)
 
En kysy miten se on sinne alimmaiseks joutunu... No mutta, eiks soittimissa yms. kamoissa o yleensä se haittapuoli, että sillon ku niitten pitäis olla varovasti päällimmäisinä melkeinpä pumpuliin käärittynä, ni sitte ne aina jotenki lipsahtaa kajareitten alle, tai vastaavaa? :D