Bänditoiminta ›

Ite tuun aina myöhässä treeneihin. Kimppakyydillä tuon mukanani rumpalinkin myöhässä. Vittuilua kuulen ainoastaan silloin kun olen ajoissa..
 
Bändikavereissa ei juurikaan mikään vituta.
 
Ei mua kyllä yleensä vituta mikään..

Aika moni puhuu tuosta kappaleiden välissä tiluttamisesta tai rumpujen hakkaamisesta jne. Kestääkö sitä oikeasti minuutteja ihan enemmän kuin pari, kun se niin päähän ottaa? En tiedä, ehkä meidän porukoissa tuollainen toiminta on sitten pientä verrattuna muihin. Ja voihan sitä käsillä huitoa lopettamaan tai hihasta nykäistä tms.

No näin meijän bändissä tuota turhaa tilutusta saattaa kestää pahimmillaan 10-15min ja kun ennen oli vielä ainoastaan tunnin treenit niin se syö aikalailla aikataulua.

Aika moni puhuu tuosta kappaleiden välissä tiluttamisesta tai rumpujen hakkaamisesta jne. Kestääkö sitä oikeasti minuutteja ihan enemmän kuin pari, kun se niin päähän ottaa? En tiedä, ehkä meidän porukoissa tuollainen toiminta on sitten pientä verrattuna muihin. Ja voihan sitä käsillä huitoa lopettamaan tai hihasta nykäistä tms.
 
Mua se pännii. Treenisaika on kiva käyttää hyödyksi mahdollisimman tarkoin. Kun vaffistimiakaan ei kukaan muu käytä, voi olla varma siitä, että siellä on edelleen se hyvä saundi ruuvattuna kohdalleen joten ei tartte ku virtakytkimestä pistää ja käydä soittamaan. Eipä oo tota rämpyttely-ongelmaa kyllä ollutkaan enää vuosiin.

Entisessä bändissäni oli kitaristi, joka kyllä mielellään hoiteli keikkojen järjestämistä mutta ilmeisesti tuppasi aina innostumaan niin kovasti lavalle nousun mahdollisuudesta että ei muistanut katsella hyvin ajantasalla pidettyä kalenteria muiden menoista. Tämä aiheutti useinkin vähintään yhdelle jäsenelle kiireisiä ajomatkoja ja soundcheckin jättämistä muitten huoleksi mutta myös melkoisia force-majeure esteitä koko soittamiselle. Omat suosikkini omalta kohdalta:
 
Tapaus 1:
"Moi. Mä sain sovittua meille keikan viikon päästä. Eihän pitäs olla mitään ongelmaa..."
"No itseasiassa on siinä vähän: mä oon täällä Japanissa vielä 2 viikkoa"
 
Tapaus 2 (noin 2 viikkoa myöhemmin):
"Vitun hienoa! Me saatiin eka ulkomaankeikka! (tietoja)"
"Vitun hienoa tosiaan... Meinaatko että minä ehdin kongressiesityksen jälkeen Sydneystä sinne Saksaan kolmessa tunnissa?"
(Reiluuden nimissä on kyllä mainittava, että tästä päivämäärästä ei varmaankaan voinut neuvotella yhtään)
 
Onneksi kosketinsoittajia ei oikeasti bändissä tarvita...
 
Edit:
En kyllä lukenut koko ketjua, joten en tiedä löytyykö täältä "Meidän ex-kiipparisti oli saatana jatkuvasti eri mantereella kun pitäisi soittaa keikkoja"
 
tää on kyl aika saatanan hyvä
 
Fender Stratocaster: Basisti: Haisee röökille, mättää treeneissä karkkia eikä tarjoa ikinä muille.
 
Tää oli ehkä viel parempi. Voi vittu että meinasin paskoa housuun kesken pokeri sessioita keskellä yötä.. mahtavuutta

Se kun pitäis sanoo jotain ja sit viittoo että lopettakaa soitto, kun muutenki soittavat niin kovaa ettei huuto kuulu, ja sitten porukat vaan kattoo suuammolaan ja jatkaa soittamista. Ei yhtään ärsyttävää argh :D

World Of Warcraft. Basisti ei muuta teekkää :D

Mua se häröily biisien välissä vituttaa. En aloita biisiä ennenkuin on hiljaista. Joskus olen lähtenyt mitään sanomatta röökille tarpeeksi monen huomautuksen jälkeen.
Eri asia käydä biisiä läpi, mutta sellainen hermostuttava meluaminen syö miestä. Olen myös joskus aloittanut hirvittävän sekorumpusoolon kun ei ole loppunut tiluttelu. Tehokasta.

Joo tuo älytön rimpulointi biisien välissä on kyllä aivan hirveää. Käy kyrpimään hyvin, kun muut alkavat soittamaan jotain älytöntä tilulilu-biisiä, mikä ei tosissaan kuulu tämän bändin soittotyyliin. :) Itsekin tullut kyllä syyllistyttyä siihen, että alkaa soittelemaan biisiä jonka osaa minun lisäkseni vain rumpali.
 
Meidän bändissä kyllä ehdottomasti eniten kuitenkin ärsyttää allekirjoittanutta rumpali. Biisien välissä älyttömät rummuttelut yms ja välillä itse biisissäkin pitää alkaa soittamaan humppakomppia johonkin aivan älyttömään kohtaan.
 
Toinen mikä kaverissa ärsyttää on saamattomuus. Soittaa yleensä tunti ennen treenejä, että "ei oo kyytiä. tuu hakemaan tai en pääse treeneihin." ja itsellähän kestää treeneihin ajaminen juuri tuon tunnin verran, eli jos auto on jostain muusta syystä jo täynnä, niin tuo saa kyllä pinnan hyvin kireälle. Ja yleensä jos päädyn kaverin hakemaan, niin sanon, että soitan kun olen lähellä. No, soitan sitten about vartin ennen rumpalille ilmestymistä, että nyt ulos. Tästä huolimatta saan yleensä odottaa parkkipaikalla n. 30min, että rumpali suvaitsee saapua autoon. Paras tähän mennessä on kyllä ollut se, kun oli keikka lahdessa ja kaikki ovat jo matkalla kohti keikkapaikkaa (itsellä matkaa noin 20km ja muilla about 100km) ja rumpali soittaa, että "mulla ei oo kapuloita. käytkö ostamassa?" :) Siinä vaiheessa meinas allekirjoittaneelta hajota pää. Että rumpali lähtee keikalle ilman kapuloita? mielenkiintoista.

1. Se, että aina puhutaan että pitäis tehdä sitä ja tätä mutta ei sitten kukaan teekään mitään.
 
2. Se, kun yrittää selittää jotain sovitusideaa vaikkapa, niin toisen pitää just silloin alkaa p#rkele möykkäämään.
 
3. Se jäädyttäminen. Kun sovitaan kello 19, niin se ei todellakaan ole 19.30 vaan 19.00!! Ei voi joka kerta myöhästyä bussista

Itellä ei kyllä ole mitään valittamista bändikavereista, kai mulla on käynyt joku satumainen tsäkä kun tuommoisten ammattilaisten porukkaan olen päätynyt.
Tätäkin threadia lukiessa vain paranee kuva noista jätkistä. Kai se bändi sitten on kuin parisuhde. Jos jaksaa kuunnella ja tulee kuunnelluksi niin homma toimii.
Täytyypä pitää noista kiinni...

Ainoa ärsyttävyys muissa jäsenissä on rumpalin pakkomielle alkaa soittelemaan välillä biisien välissä. Ei se muuten mitään haittaa, mutta kun treenitila on semmonen koirankoppi, niin samalla kommunikointi on mahdotonta. Muuten meillä on todella hyvä porukka kasassa! Itsekin välillä syyllistyn tiluttelu- ja muuhun häirintään. Ainakin sen verran mitä osaan.
 
Kyllä kun on osan pukan juttua lukenut, niin itse en kyllä kauhean kauan moisessa poppoossa viihtyisi.

Meillä on semmonen käytäntö että vuorotellen jokainen saa valita mikä biisi opetellaan niin nyt rumpali valittaa kun ei osata sen valitsemia kappaleita, kun se valitsee jotain Megadethiä ja Anthraxiä jotka on tosi helppoja 5kk kitaraa soittaneelle...

Meillä on semmonen käytäntö että vuorotellen jokainen saa valita mikä biisi opetellaan niin nyt rumpali valittaa kun ei osata sen valitsemia kappaleita, kun se valitsee jotain Megadethiä ja Anthraxiä jotka on tosi helppoja 5kk kitaraa soittaneelle...
 
Miksette keskustele moisesta asiasta? Pitäisihän se nyt olla sanomattakin selvää, ettei vähän aikaa soittanut mitään vaikeita juttuja voi soittaa. Toki tarpeeksi haasteellisia pitää olla, että kehittyy, mutta liian vaikeat vain pilaavat motivaation.

Basisti on tyhmä ja rumpali on itsekäs.
 
Ja toisessa bändissä laulaja on niin stara, ettei voi tulla treeneihin. Ja kiipparisti on laiska ja rumpali kans.
 
Toisaalta: ei mun pitäis ketään kritisoida. :D

Joku alkaa metelöimään kun yrittää nopeasti virittää korvakuulolla sen yhden pudonneen kielen takaisin.
 
Laulaja alkaa improamaan sanoja kuullessaan ENSIMMÄISTÄ kertaa biisiä ja päräyttää jotain paskaa juuri sellaiseen kohtaan mihin se laulu ei sovi sitten mitenkään.

Rumpali skippailee treenejä aika tappavan tasaiseen tahtiin (verukkeilla? En tiedä mutta jotain "syytä" aina ilmenee..) eikä voi ennalta sovituista treeniajoista juostaa yhtään jos muilla sattuu olemaan työ/muita kiireitä..
 
E: lisäys.

Entisen bändimme basistia ei oikein tuntunut kiinnostavan koko homma ja hän mökötti aina reeneissä ja kun muut jammailivat, niin hän meni mököttämään reeniksen nurkkaan. Ja hän otti kaiken aina liian vakavasti ja lisäksi hän paljasti pari viikkoa sitten, että hän ei soita muulloin bassoa, kuin reeneissä. Ja nyt hän sitten halusi tietää syyn, että miksi bändimme hajosi, niin itse sanoin siihen, että homma ei vaan toiminu ja siutakaa ei kiinnostanu homma, niin hän sitten otti ja suuttui meille siitä ja kävi syyttämään itseään, että kaikki on taas miun syytä ja niinhän se olikin. Mielestäni hänen olisi pitänyt kiinnittää asenteeseensa huomiota vähän aikaisemmin, nyt on minusta vähän liian myöhäistä pohtia tekemisiään, kun hän ei ole tehnyt asian hyväksi mitään lähes vuoteen.

...hän ei soita muulloin bassoa, kuin reeneissä...
 
Me ollaan aina tiedetty ettei meidän basisti soita bassoa muuten kuin reeneissä, eikä ole haitannut. Ei sinänsä edes ärsytä, kunhan hoitaa hommansa.

Me ollaan aina tiedetty ettei meidän basisti soita bassoa muuten kuin reeneissä, eikä ole haitannut. Ei sinänsä edes ärsytä, kunhan hoitaa hommansa.
 
Jeps. Ei se silloin häiritse, kun homma toimii, mutta uskokaapa pois, että lause "mä reenaan sen kuvion ens kerraks" vituttaa kuultuna parissa reeneissä peräkkäin oli kyse sitten kitaristista, basistista tai mistä soittajasta hyvänsä.
 
Oli mullakin jossain välissä vaihe, etten soitellut juuri reenien ulkopuolella. Enkä nytkään oikeastaan bassoa kovin usein soita, paitsi jos jotain kotidemotuksia äänittelen. Oman soittotaidon kehittymisen kannalta olis varmaankin fiksua liittyä johonkin tiluprogebändiin, ni olis pakko reenata kotonakin, että kehtais käydä yhteisharjoituksissa.