Sanoisin että ylivoimaisesti halvin ja helpoin tapa selkeään soundiin on siirtyminen nappimonitorointiin. Ei olla bändin kanssa kaduttu hetkeäkään. Rummut ja kitara mikitetty, basso etuvahvistimen kautta pöytään. Pöydästä kuulokevahvistimeen ja korviin. Instant selkeä ja erotteleva soundi. Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
Mikitys ja nappimonirotointi on sekin ollut listalla ja suunnitelmissa. Vaan nyt ei ole varaa vielä alkaa maksimoimaan. Uskoisin että niille joilla moinen optio on käytettävissä tuo olisi ihan ehdoton ratkaisu. Keikoilla osaava äänimies hoitanee homman kotiin jos jokin olisikin vähän epäbalanssissa. Varmastikin vielä entistä helpommin kun mikitykset on säädetty ja kokeiltu moneen kertaan jo treenikämpällä. Me saimme hankittua tutulta järkevään hintaan akustiikkalevyjä jotka olivat varaston perukoilla lojumassa tarpeettomina. Kooltaan noin 600x1200x50mm (per levy), villatäytteistä, tiedä sitten mitä on oikealta nimeltään. Vanhaa kuin taivas kuitenkin joten netistä ei löydy. Kaiken kaikkiaan reilut 12 neliömetriä ja hinnaksi tuli noin 14€ neliö. Jaoimme jotenkuten tasaisesti suunnilleen parin rinnakkaisen levyn nippuihin ja kiinnitimme seinään, noin keskikorkeudelle. Lattialle kumipohjaista käytävämattoa rumpujen ja vahvaimien alle. Muuhun osaa lattiaa paksua tavallista mattoa. Akustiikkaverhon puuttuessa kattoon lyötiin armeijan naamioverkkoa aaltoilemaan. Kaiku katosi ja kaikki soittimet kuuluvat selkeästi vaikka ilman tulppia ei soitetakaan (pakko mainostaa tähän uvex:in korvatulppia, niitä vihreitä vaahtomuovisia, saa ainakin Kodin Terrasta - "parhaat" mihin olen tähän mennessä törmännyt sillä leikkaavat tasaisesti. Eivätkä maksa kuin muutaman oravannahan). Myös kierto-ongelmat vähenivät minimiin vaikka vieläkin on käytössä the boxin kaappeja ja varmaan muutama ssnaken piuhakin. Laadukas Yamahan mikseri korjaa osan puutteista ja helpottaa jatkossa myös nappimonitorointia jos siihen saakka koskaan selvitään. |
Meillä oli joskus kaaaaauan sitten basistimme isä kaupassa töissä ja toi sieltä aina isoja kasoja styroksisia kuuden eineslaatikon kuljetuspakkauksia. Niitä liimattiin treeniksen seiniin ja tuli muuten ihan pron näköinen treenis paitsi, että niissä oli usein maksa- , porkkana- ym laatikoiden jäänteitä, jotka haisivat sitten ihan muhevasti. Lauluääni kuin perskarva - ohut ja epäpuhdas. |