Bänditoiminta ›

doctrine: Tää on oikeasti tosi vaikea yhtälö. pk-seudulla on selkeästi ylitarjontaa ja keikkabuukkaajat (siis mestojen ohjelmavastaajat) voivat kuoria kermat päältä. jos ei ole ollut keikkaa nimekkäissä mestoissa, ei sitä myöskään helpolla sinne ilman suhteita saa. ja kun ei saa, niin yhtälö on valmis.
 
Nojuujajaa. Toki ylitarjontaa on, mutta se että "voidaan kuoria kermat päältä" on itseasiassa vain hyvä juttu, niin asiakkaille kuin keikkapaikoillekin. Asiakkaat saavat priimaa ja kuppilat saavat talot täyteen.
 
Miten sitten päästä tuoksi kermaksi? En tiedä, kun en itsekään ole, mutta arvelisin että tekemällä helvetin hyvää musiikkia jolloin bändistäsi kiinnostuu joku muukin kuin sinä itse.
 
Nyt tulee se rakentava osuus: Jos minä olisin te siellä ruudun toisella puolella, niin järkkäisin vaikka nyt ensihätään niiden 75 keikkakokemusvuoden tuomien kontaktien avulla pienimuotoista kiertuetta vaikka 5 suurimpaan kaupunkiin ja houkuttelisin keikoille mahdollisimman paljon potentiaalisia keikkamyyjiä tarkastamaan teidän livekunnon. Mikäli meininki on huikaiseva ja kappalemateriaali sulattaa jokaisen paikalle saapuneen hevimörön sydämen, on teillä keikkamyyjä aika altayksikön.
 
Näin varmistaisitte, että keikkamyyjä myös oikeasti diggaa teistä eikä ole vain rahojenne perässä.
 
doctrine: Jotain kuitenkin kertonee promootista se, että kotisivuillamme ensimmäinen 10K vierailua otti reilun vuoden, toinen 10K otti reilut 8kk ja seuraava 10K noin kaksi ja puoli kuukautta. tätä menoa jos jatkuu, niin myös tämä neljäs 10K ottaa reilut kaksi kuukautta. Olemme myös neljänsiä ReverbNationin lokaalilla metallilistalla, sekä valtakunnallisesti sijalla 19. Demosedän skabassa olemme tällä hetkellä sijalla 27. yhteensä 154:stä bändistä. Näkisin siis, että teemme ainakin jotain oikein. Ja tämä on kaikki saatu aikaan ilman ulkopuolisten apua.
http://www.reverbnation.com/payload/
http://www.facebook.com/pages/Vic-Lausas/71618257786
 
Ja sitten sitä off-topiccia ihan veetusti. Itse opiskelen ja työskentelen verkkomarkkinointialalla ja sitä osaamista voi hyvin soveltaa myös musiikin markkinointiin:
 
Kovinkaan moni ei oikeasti näinä aikoina kiinnitä huomiota netissä siihen, että paljonko MySpacessa, Facebookissa tai vastaavassa on faneja. Se, mihin kiinnitetään huomiota on ns. konversioaste. Konversioasteella tarkoitetaan sitä prosenttilukua, joka syntyy kun jaetaan sivuilla kävijät sillä määrällä kävijöitä, joka oikeasti myös TEKEE sivuilla jotain. Tällaisia toimintoja voisivat teidän tapauksessanne olla esim. tuohon sidebarin kyselyyn vastaaminen, levyn tilaaminen tai sivuilla pysyminen yli 10 minuuttia (=aika, jossa ajassa ehtii kuunnella enemmän kuin puolet yhdestä kappaleesta).
 
Esim, sanoit, että sivuillanne on käynyt tähän mennessä lähes 50 tuhatta kävijää. Ovatko kävijät uniikkeja vai puhutaanko nyt vain etusivun latauskerroista? Jos sivuillanne on käynyt yhteensä 50 tuhatta intohimoista fania, niin miksi "fanbookiin" on kertynyt vuosien 2010 ja 2011 vain kuusi viestiä, joista pari on selkeästi roskapostia? Miksi linkittämässäsi Facebook-sivulla on 10 000 fanista huolimatta seinällä vain kaksi kommenttia?
 
Konversioasteenne ei siis näytä hyvältä, johtuen varmasti myös siitä, että sivunne ovat sekavammat kuin Suomen juhannus ja kaikkea klikattavaa ja häärättävää on aivan uuvuttava määrä. Konversioaste ei lisäänny kumulatiivisesti yhdessä markkinoinnin kanssa joten se, monestako sosiaalisesta mediasta ohjaatte sivuillenne kävijöitä on täysin irrelevanttia. Konversioasteen sen sijaan saa kasvamaan jopa eksponentiaalisesti mielenkiintoista sisältöä lisäämällä ja varmistamalla, että sivuilla on helposti saatavilla se, mitä surffaaja sieltä haluaa löytää. Tässä tapauksessa siis (hyvää) musiikkia.
 
Toinen asia, mihin haluaisin tässä näin yleisesti puuttua ovat nuo bändien nykyään, ah niin ihanat YouTube -kanavat, jotka täyttyvät kaikenlaisilla Making Of- ja Greetings To Fans -videoilla. Se on suoraan sanoen aivan helvetin huonoa promoa, jos bändin videoita on katsottu vuoden kahden sisään vain jotain muutamia hassuja satoja kertoja. Varsinkin, jos videoita kuitenkin mainostetaan esim. Facebookissa ja yhtyeen kotisivuilla.
 
Ja oikeasti, jollain Reverbnationin "lokaalilla hevilistalla" tai Nummirockin "kuka värvää eniten kavereitaan klikkaamaan nappulaa" -skaballa ei ihan bändin uskottavuuden kannalta ajatellen ole kovinkaan tuottoisaa lähteä keulimaan. Todellisesta suosiosta tuollaiset seikat eivät yksinkertaisesti kerro yhtään mitään.
 
Ja kaiken tämän konversio- ja nettiskeidahöpötyksen jälkeenkin: ainoa TODELLINEN suosion mittari tässä(kin) maassa on se, että miten keikoilla käy porukkaa ja miten levy liikkuu kaupoista.
 
Miksi avauduin asiasta? En tiedä, tuntui vaan hyvältä. Itsekin olen vuosikausia paukutellut menemään eri orkestereissa ja on suoraan sanoen aina vähän huvittanut nämä bändit, jotka koittavat pakottaa ihmiset kiinnostumaan itsestään. Ja sitä keikkamyyjän palkkaaminen täysin noname-bändille mielestäni tietyllä tavalla. Eikö keikkamyyjän pitäisi tulla kehiin siinä vaiheessa kun keikkaa alkaa olemaan jo siihen tahtiin, että langat eivät pysy omissa käsissä?
 
Hyvä musiikki ja mielenkiintoiset bändit löytävät kuulijansa, huono musiikki ja tylsät bändit eivät. Se on fakta joka ei muutu. Sitä ei keikkamyyjällä, Facebook-hypellä tai millään mullakaan muuteta.
 
Olen pahoillani off topicista.
 
-Ville

doctrine: Pitkä se oli, ja ihan hyvää tekstiä kyllä meidän musiikista, ei niinkään aiheesta.
 
Kuuntelematta sekuntiakaan musiikkianne, ei ole mitään tärkeämpää aihetta musiikin tekemisessä kuin se musiikki itse! Tehkää vitun hyviä biisejä ja soittakaa ne vitun hyvin niin varmasti joku setä innostuu!
 
Facebook Myspace so fucking what.

Epämuusikko: Kuuntelematta sekuntiakaan musiikkianne, ei ole mitään tärkeämpää aihetta musiikin tekemisessä kuin se musiikki itse! Tehkää vitun hyviä biisejä ja soittakaa ne vitun hyvin niin varmasti joku setä innostuu!
 
Facebook Myspace so fucking what.
 
Mä kuuntelin ihan biisin kokonaankin, tällä kertaa. Olen aika täysin samaa mieltä ylemmän kirjoituksen kanssa!! Juurikin sillä musallahan niitä keikkoja pitäisi myydä, vai eikö? Ja jos ei se liity asiaan, niin silloin ollaan mun mielestä suossa ja syvällä. Ja varmasti markkinoilla on tilaa hyville bändeille.
 
Mä en näe mitään pahaa siinnä, että jengi jaksaa tehdä hommia bändiensä eteen, markkinoida ja jopa tuputtaa, mutta kuitenkin se pääjuttu pitäis olla hyvän musan eikä hyvän markkinoinnin, jos haluaa hyvää markkinointia niin osallistuu idolsiin ja radiorock starbaan, sen jälkeen ei väliä onko hyvää vai huonoa;-)

villeyk: Nyt tulee se rakentava osuus: Jos minä olisin te siellä ruudun toisella puolella, niin järkkäisin vaikka nyt ensihätään niiden 75 keikkakokemusvuoden tuomien kontaktien avulla pienimuotoista kiertuetta vaikka 5 suurimpaan kaupunkiin ja houkuttelisin keikoille mahdollisimman paljon potentiaalisia keikkamyyjiä tarkastamaan teidän livekunnon.
Ihan hyvä idea. Tässä saisi varmaan kesäksi vielä järkättyäkin jotain vastaavaa.
 
Ja sitten sitä off-topiccia ihan veetusti.
Pirun hyvää tekstiä. Olen ihan samaa mieltä kanssasi.
 
Sivuston alareunassa oleva laskuri laskee sessiot, ei uniikkeja vierailuja. Konversiosuhde on todella surkea, ja sen parantamiseksi otetaan kyllä kaikki ideat vastaan. En nyt mielestäni kovasti keulinut näillä RN:n listoilla ja muilla, totesin vain että ehkä sittenkin teemme jotain edes oikein.
 
Markkinoinnista sen verran, että pakko se on yrittää. vaikka me soitettais maailman parasta musaa (ja tottakaihan me soitetaankin ;), niin jos me ei itseämme tuoda esille, ei meistä kukaan saa ikinä kuullakaan mitään - paitsi ne muutama paikallinen spuge jotka sattuvat olemaan siellä räkälässä mihin saatiin justhätäseen keikka järkättyä.
 
Epämuusikko: Tehkää vitun hyviä biisejä ja soittakaa ne vitun hyvin niin varmasti joku setä innostuu!
Näin teemme! Se on tässä ideana tässä hommassa :) Bändi etenee kyllä huimaa vauhtia. Levy ei ehkä anna kuitenkaan sitä oikeaa kuvaa bändistä... Luonnollistahan se on että muutosta ja kehitystä tapahtuu. Ei silti, en mä sitä levyä dissaamaan ala, se olis oman oksan sahaamista. Ihan hyvin siitä meidän musiikkia kuitenkin kuulee.
 
Simo78: Mä kuuntelin ihan biisin kokonaankin, tällä kertaa. Olen aika täysin samaa mieltä ylemmän kirjoituksen kanssa!! Juurikin sillä musallahan niitä keikkoja pitäisi myydä, vai eikö?
Kyllä, samaa mieltä. Täysin! Ja niin tehdäänkin!

Voi perkele, kun mä en haluaisi kirjottaa tähän ketjuun enää mitään, mutta...
 
doctrine:Hän mainitsi itse jo alussa ettei ole ammattilainen, ettei ole yhtään kukaan, ja hän teki juurikin klassisen mogan siinä, että lähti ruotimaan sisältöä. Ammattilainen varmasti tajuaa sen, että markkinoilla on kysyntää muillekin kuin 50 kappaleelle Popeda ja Eppu Normaali -bändejä.
 
Sä teit juuri sen klassisen mogan, että tulkitsit kirjoitusta kun olisi pitänyt lukea. Missään vaiheessa mä en kirjoittanut, ettenkö mä olisi ammattilainen. Totesin vain etten ole millään tavalla merkittävä toimija. Tän alan ammattilaisuus ei vaadi sitä, että on töissä isolla levy-yhtiöllä tai ohjelmatoimistolla tai Finnvoxilla tai sitä että dokaa Bäkkärissä Janne Joutsenniemen kanssa. (tää oli vain esimerkki, ei sotketa herra Joutsenniemeä tähän enempää, eihän.)
 
Vaikka edellisessä viestissä annoit toisin ymmärtää niin sulle ei selvästikään kelvannut asiasta tehty sovinto, vaan oli pakko vielä vähän tökkiä. Tuolla asenteella keikkamyyjän löytäminen saattaa kestää. Onnea matkaan!

jannu: Vaikka edellisessä viestissä annoit toisin ymmärtää niin sulle ei selvästikään kelvannut asiasta tehty sovinto, vaan oli pakko vielä vähän tökkiä.
Kelpasi toki, ja kelpaa edelleen :) lähinnä perustelin omaa vastinettani sitä ihmetelleelle.
jannu: Tuolla asenteella keikkamyyjän löytäminen saattaa kestää. Onnea matkaan!
Ei kait tässä nyt henkilökohtaisuuksiin tarvitse kuitenkaan mennä?

doctrine: Kelpasi toki, ja kelpaa edelleen :) lähinnä perustelin omaa vastinettani sitä ihmetelleelle.
 
Ei kait tässä nyt henkilökohtaisuuksiin tarvitse kuitenkaan mennä?
 
Mä en jaksa alkaa tätä enää alusta. Yksi meistä ei osaa kirjoittaa ja toinen ei osaa lukea. Let's stick to that. Hyvää jatkoa!

doctrine: Tämä edellyttääkin että tekee sopimuksen joka ei estä meitä järjestämästä keikkaa muuta kautta. En ajatellutkaan solmia ns exclusive-sopparia missään nimessä.
 
Jos tuollaisen sopimuksen haluat niin ohjelmatoimistoista et kyllä hirveen helposti tule sitä samaan. Syynä on se että kyseiset laitokset & ihmiset tekevät elantonta niillä rokkarin "selkänahoista revityillä" rahoilla ja tuskin kukaan suostuu siihen että artistilla/bändillä on oikeus vetää välistä. Kuten et itekään haluu että myyjä vetää välistä.
 
Jos tuollaista sopimusta haluat niin silloin on parempi hoitaa hommaa tekemään joku ns. vapaaehtoinen joka ei elä tällä hommalla vaan tekee sitä enemmänkin auttaakseen ja innostuneisuudesta ja saa prosentit kun kun myy keikan. Kuten muutkin on jo kirjoittaneet niin "isoin lafka" ei todellakaan ole tae onneen.
 
doctrine: Näin teemme! Se on tässä ideana tässä hommassa :) Bändi etenee kyllä huimaa vauhtia. Levy ei ehkä anna kuitenkaan sitä oikeaa kuvaa bändistä... Luonnollistahan se on että muutosta ja kehitystä tapahtuu. Ei silti, en mä sitä levyä dissaamaan ala, se olis oman oksan sahaamista. Ihan hyvin siitä meidän musiikkia kuitenkin kuulee.
 
Ihan mielenkiinnosta kysyn että miksi levy ei anna oikeaa kuvaa bändistä? Eikös sen pitäisi, kyllähän levyn pitäisi julkaistaessa olla "tiptop" ja kuva bändistä jollaisena se halutaan esitellä?

Nelikielipiru: Jos tuollaisen sopimuksen haluat niin ohjelmatoimistoista et kyllä hirveen helposti tule sitä samaan.
Toivossa on hyvä elää ja silleen.. eihän meidän ole kuitenkaan pakko hyväksyä sitä ensimmäistä tarjousta. Enkä ainakaan itse näe että se olisi välistävetoa, ennemminkin kusetusta jos meitä luvataan myydä ja sitten tuleekin vain pari keikkaa vuodelle ja nekin niille päiville kun meille ei syystä tai toisesta sovi. Itse näkisin niin, että sopimus joka sallii myös meidän myydä itseämme on molemmille osapuolille vain parempi. Let's face it, ei me vielä niin kuuluisia olla että meitä haluamalla haluttaisiin keikoille, ts että agentilta tultaisiin kysymään että pääseeköhän se Payload soittamaan silloin ja silloin sinne ja sinne. Kyllä se enemmänkin myyntiä vaatii että "meillä olisi nämä ja nämä bändit, tässä mm. yksi hieno lupaus, kiinnostaako" jne. Tokihan meidän keikkaliksatkin on vain murto-osan näistä nimekkäämmistä tekijöistä, keikkapaikkoja ja budjetteja on moneen lähtöön. eikö se ole vain hyvä asia että ohjelmatoimistoilla on tarjota kysynnän mukaan?
 
Ihan mielenkiinnosta kysyn että miksi levy ei anna oikeaa kuvaa bändistä? Eikös sen pitäisi, kyllähän levyn pitäisi julkaistaessa olla "tiptop" ja kuva bändistä jollaisena se halutaan esitellä?
Tuossahan se ylhäällä tulikin jo todettua:
Luonnollistahan se on että muutosta ja kehitystä tapahtuu. siihen lisänä, meillä ei ollut tarpeeksi pelimerkkejä viimeistellä sitä ihan haluamallemme tasolle. Olen siihen kuitenkin ihan tyytyväinen, ei siinä mitään.

Nelikielipiru: Jos tuollaisen sopimuksen haluat niin ohjelmatoimistoista et kyllä hirveen helposti tule sitä samaan.
 
Mulla on kokemusta parista tän maan suurimpiin kuuluvasta ohjelmatoimistosta, ja voin kertoa että tää ei pidä paikkaansa. Tottakai bändin ja ohjelmatoimiston välillä on vähintäänkin herrasmiessopimus, niin että jos ohjelmatoimisto myy yhteen paikkaan keikan, ei artisti esimerkiksi mene raflan omistajalle ehdottamaan, että "haluatko leikata ohjelmatoimiston kulut välistä pois?" Toisekseen jos moista harrastaisi, niin kyllä se ilmi tulisi ennemmin tai myöhemmin, ja sen jälkeen olisikin turha kysellä ohjelmanmyyntisoppareita mistään. Usein on toki niin, että jos joku kyselee artistia keikalle, niin artisti antaa vaan ohjelmatoimiston myyjän numeron ja pyytää sopimaan hänen kanssaan. Tää ihan vaan sillä, että vaikka ohjelmatoimisto ottaakin oman provikkansa, on velvollisuus artistin harteilta pois ja käytännön jutut kuten laskutus, palkkojen maksu ym hoidetaan. On usein myös kovasti helpompaa, että keikkoja myy vain yksi taho, ei varmasti tule tuplabuukkauksia tai muuten mahdottomia tilanteita kahden keikan kanssa, eikä tarvitse pallotella päivämääriä ja informaatiota koko ajan kaikkialle.
 
Silti mä en kovin herkästi allekirjoittaisi ohjelmatoimistolle täydellisen yksinoikeuden antavaa sopparia, ellei siinä sopparissa myös sitten sovita tietystä minimimäärästä keikkoja, tai ellei artisti/bändi ole sen verran nimekäs että on realistista odottaa jonkin verran keikkoja.

jannu: Missään vaiheessa mä en kirjoittanut, ettenkö mä olisi ammattilainen.
Tuolla asenteella keikkamyyjän löytäminen saattaa kestää. Onnea matkaan!
 
Pakko vielä tämän verran todeta, lainasin ihan sun omia sanojasi:
jannu: Painotan nyt vielä että mä en oikeasti ole yhtään kukaan, en tehnyt koskaan mitään merkittävää, enkä koskaan tule olemaan tai tekemään.
Ammattilainen oli olettama näistä, pahoitteluni siitä. Ilmeinen analogia joka ei sitten tarkemmin luettuna ollutkaan siellä.
 
Kiitos onnentoivotuksista. Otetaan vastaan, jopa sarkasmin kera.

doctrine: Tuossahan se ylhäällä tulikin jo todettua:
Luonnollistahan se on että muutosta ja kehitystä tapahtuu. siihen lisänä, meillä ei ollut tarpeeksi pelimerkkejä viimeistellä sitä ihan haluamallemme tasolle. Olen siihen kuitenkin ihan tyytyväinen, ei siinä mitään.
 
Ihan kuriositeettinä; teittekö levyn kustannussopimuksen alaisena vai lähetittekö vain laskut levy-yhtiölle?

Tässä ollu puhe levystä vaikka siitä on ollu kuunneltavissa vain pätkät. nyt olis sitten koko EP kuunneltavissa:
http://demoseta.nummirock.fi/wp/?p=5890
 
ja saapi samalla äänestellä jos siltä tuntuu. :)

Voisittehan te kokeilla tämmöstä stunttia:
 
Kun nyt noita sosiaalisen median seuraajia teillä riittää, niin pistäkää keikkamyyntinne vapaaksi: Laitatte muutaman päivämäärän auki ja ilmoittakaa että ensimmäinen joka myy jollekin edellämainituista päivistä keikan Jyväskylän eteläpuolelle, saa 200e (jonka olet implementoinut keikkahintaan) ja bäkkärikaljat keikkailtana. Kyllä joku fani tarttuu tilaisuuteen ja myy kotipaikkakuntansa nuokkarille, yökerhoon tai motoristikerholle teidät paukuttamaan.

Arttu_Ace: Voisittehan te kokeilla tämmöstä stunttia:
 
Kun nyt noita sosiaalisen median seuraajia teillä riittää, niin pistäkää keikkamyyntinne vapaaksi: Laitatte muutaman päivämäärän auki ja ilmoittakaa että ensimmäinen joka myy jollekin edellämainituista päivistä keikan Jyväskylän eteläpuolelle, saa 200e (jonka olet implementoinut keikkahintaan) ja bäkkärikaljat keikkailtana. Kyllä joku fani tarttuu tilaisuuteen ja myy kotipaikkakuntansa nuokkarille, yökerhoon tai motoristikerholle teidät paukuttamaan.
 
No siinähän se oliskin homma varmalla pohjalla

Bonham: No siinähän se oliskin homma varmalla pohjalla
 
Niin, ei tuommosella ole siis tarkoituskaan pysyvästi ulkoistaa keikkamyyntiä, mutta sillä voisi muutaman kallisarvoisen keikan saada lisää. Ja kuten itse kuvasin: kysymyksessä on stuntti.

villeyk: Nojuujajaa. Toki ylitarjontaa on, mutta se että "voidaan kuoria kermat päältä" on itseasiassa vain hyvä juttu, niin asiakkaille kuin keikkapaikoillekin. Asiakkaat saavat priimaa ja kuppilat saavat talot täyteen.
 
Tähän liittyy tosin sellainenkin ikävähkö ilmiö, eritoten hieman pienempien mestojen kanssa olemme huomanneet, että venuet eivät ole kovin valmiita maksamaan keikasta juuri mitään "koska ilmaistakin tarjontaa on tarpeeksi" - eli varsinkin ulkopaikkakuntalaisen bändin on nihkeää saada keikkaa edes matkakuluilla, koska tarjolla on paikallista osaamista, josta ei tarvitse maksaa mitään. Toki voi kysyä itseltään, maksaako vaivaa soittaa tällaisissa paikoissa - mutta kun niissä kotikulmien hiemankaan paremmissa paikoissa ei voi soittaa kuin tietyn määrän keikkoja vuodessa...tässä juuri lueskelin kirjaa Pink Floyd'ista: olikos se vuonna -67 kun bändi heitti 200 keikkaa vuoden sisällä! Ei taida Suomen kokoisessa maassa oikein onnistua edes nimibändeiltä: eihän täällä ole tarpeeksi keikkapaikkojakaan...
 
Kovinkaan moni ei oikeasti näinä aikoina kiinnitä huomiota netissä siihen, että paljonko MySpacessa, Facebookissa tai vastaavassa on faneja. Se, mihin kiinnitetään huomiota on ns. konversioaste. Konversioasteella tarkoitetaan sitä prosenttilukua, joka syntyy kun jaetaan sivuilla kävijät sillä määrällä kävijöitä, joka oikeasti myös TEKEE sivuilla jotain. Tällaisia toimintoja voisivat teidän tapauksessanne olla esim. tuohon sidebarin kyselyyn vastaaminen, levyn tilaaminen tai sivuilla pysyminen yli 10 minuuttia (=aika, jossa ajassa ehtii kuunnella enemmän kuin puolet yhdestä kappaleesta).
 
Tarkemmin kun tätäkin kelaa, niin tottahan se on: itsekin tulee Facebookissa klikkailtua melko huolettomasti niitä "tykkää"-namiskoita aina kun bongaa uuden bändin, mutta läheskään kaikkien tekemisiä ei tule kovin aktiivisesti seurattua, saati levyjä ostettua - jos Spotifystä löytyy niin toki tulee kuunneltua, mutta siitähän bändit eivät kostu aivan hirveästi (oman bändin Spotify-tuotot kesäkuulta: 51 centtiä - ja valuuttana siis dollari, ei euro :D)
 
Esim, sanoit, että sivuillanne on käynyt tähän mennessä lähes 50 tuhatta kävijää. Ovatko kävijät uniikkeja vai puhutaanko nyt vain etusivun latauskerroista? Jos sivuillanne on käynyt yhteensä 50 tuhatta intohimoista fania, niin miksi "fanbookiin" on kertynyt vuosien 2010 ja 2011 vain kuusi viestiä, joista pari on selkeästi roskapostia? Miksi linkittämässäsi Facebook-sivulla on 10 000 fanista huolimatta seinällä vain kaksi kommenttia?
 
Bändimme otti hiljan asiakseen kokeilla tuota maksullista FB:n sivupalkkimainosta ja parin ensimmäisen päivän aikana uusia faneja siunaantui melkoisesti, kutakuinkin sadan fanin päivävauhtia. Sen verran kyyninen ja epäileväinen kun olen, niin mieleen hiipi kerettiläinen ajatus (koska fanit olivat lähes kaikki Meksikosta), että FB pitää maksavat asiakkaat tyytyväisinä likettämällä näitä mainostajia itse luomillaan feikkiprofiileillaan tai boteilla...mene ja tiedä, mutta hieman kummastuttaa...tai sitten musiikissamme on jotain mikä todella puhuttelee ystäviämme tuolla ison lätäkön toisella puolella :D - noh, onneksi kommenteista päätellen sentään ainakin jonkin verran on siunaantunut ihan oikeita ihmisiäkin faneiksi! :)
 
Konversioasteenne ei siis näytä hyvältä, johtuen varmasti myös siitä, että sivunne ovat sekavammat kuin Suomen juhannus ja kaikkea klikattavaa ja häärättävää on aivan uuvuttava määrä. Konversioaste ei lisäänny kumulatiivisesti yhdessä markkinoinnin kanssa joten se, monestako sosiaalisesta mediasta ohjaatte sivuillenne kävijöitä on täysin irrelevanttia. Konversioasteen sen sijaan saa kasvamaan jopa eksponentiaalisesti mielenkiintoista sisältöä lisäämällä ja varmistamalla, että sivuilla on helposti saatavilla se, mitä surffaaja sieltä haluaa löytää. Tässä tapauksessa siis (hyvää) musiikkia.
 
Word. Kun menen bändiprofiilin oikeastaan ihan missä vain netissä, niin häivyn muutaman sekunnin jälkeen jos musiikkia ei ole helposti kuunneltavissa. Jos player täytyy metsästää miljoonan klikkauksen takaa niin goodbye. Ihmisillä on nykyään kultakalan kärsivällisyys - eli noin 3 sekuntia.
 
Ja oikeasti, jollain Reverbnationin "lokaalilla hevilistalla" tai Nummirockin "kuka värvää eniten kavereitaan klikkaamaan nappulaa" -skaballa ei ihan bändin uskottavuuden kannalta ajatellen ole kovinkaan tuottoisaa lähteä keulimaan. Todellisesta suosiosta tuollaiset seikat eivät yksinkertaisesti kerro yhtään mitään.
 
Minulta meni usko tuohon Reverbnationiin, kun elektronisen terapiaprojektini sijoitus näillä "charteilla" nousi välittömästi rekisteröitymisen jälkeen top-10:een. Fanit voi laskea yhden käden sormella. Nettiäänestykset, samoin kuin tekstariäänestykset, tuppaavat suosimaan bändejä joiden tiukinta kohderyhmää ovat alle baari-ikäiset immeiset. Se on niin nähty. Noh, ei siinä mitään...jokaiselle jotakin. Muutamiin tällaisiin skaboihin on vuosien varrella tullut osallistuttua erinäisten bändiproggisten kanssa, eikä olla pärjätty erityisen hyvin - mutta eipä niistä voittajabändeistäkään ole sittemmin mitään kuulunut...pärjääminen tämmöisissä huutoäänestyksissä taitaa olla varsinainen kuoleman suudelma bändeille :D
 
Ja kaiken tämän konversio- ja nettiskeidahöpötyksen jälkeenkin: ainoa TODELLINEN suosion mittari tässä(kin) maassa on se, että miten keikoilla käy porukkaa ja miten levy liikkuu kaupoista.
 
Totta. Tein tuossa jokunen vuosi sitten nettikollaboraationa remixin eräälle tanskalaiselle singer-songerwriterille ja muistan kuinka mimmi manaili sitä, että Facebookissa ja Reverbnationissa oli faneja useita tuhansia kummassakin, mutta levyä oli silti mennyt kaupaksi vain nihkeät 50 kpl. Nyt lyylin tilanne on jo hieman paremmalla tolalla, mut silloin kyllä valkeni harvinaisen selvästi, että virtuaalifanien määrä ei vielä tarkoita oikein mitään. Ei se määrä, vaan se laatu...