Bänditoiminta ›

Ite soitan cover yhtyeessä. pystyttäisiin tekemään omaakin musiikkia. Mutta enemmän meitä kiinnostaa hyvä meininki soittaminen ´ja se että homma ei oo liian vakavaa. Halutaan keikoille ja halutaan viihdyttää yleisöä. Coverit on siksi meidän juttu tällä hetkellä.
 
Cover valintoihin pytritään panostamaan. ite ainakin valkkaan sellaista musaa mikä kuulostaa miedän bändiltä, ja ei välttämättä ole aina niin suosittua.

Missä menee lainaamisen ja varastamisen raja?
 
Ja voisiko tähän keskusteluun vetää tämän johtopäätöksen?
Nero / muusikko joka tekee itse biisinsä, varastaa jonkun hyvän jutun toiselta omaan biisiinsä?
 
lahjaton / covermuusikko lainaa toisten biisien pohjia keikkojensa ajaksi?
 
:)
 
Hyväksi provoksi johtopäätös käy, mitään muuta arvoa sillä tuskin lienee:)

lahjaton / covermuusikko
 
Melkonen rinnastus.

Varsinkin rockmusiikki tuntuu lopettaneen uudistumisensa 70-luvun jälkeen. Jopa paljonparjattu mainstreampop on omaksunut sen jälkeen enemmän uusia tuulia. Eniten ehkä saa olla huolissaan iskelmästä, joka on alkanut muuttua varsinkin viime vuosina silkaksi sonnaksi.
 
Aiheen vierestä: En tiedä mitä tarkoitat rokilla, mutta mielestäni 90-luvulla tapahtui kylläkin käänne rockissa. Siis ihan Nirvanan ja grungen nostettua päätä. Itse ainakin lasken tämän rokin saralle. Osoittettiin että hyvää musaa voi tehdä ilman megalomaanisia sooloja jne. No eihän kyllä beatlesin hittibiiseissä juurikaan sooloiltu... Tai ehkä tämä tuntuu itselleni niin merkittävältä, kun juurikin noihin aikoihin aloin räpeltelemään kitaraa, oli ainakin jotain musiikkia, mitä tälläinenkin tumpelo osasi vähän rämpyttää=)
 
Eniten ehkä saa olla huolissaan iskelmästä, joka on alkanut muuttua varsinkin viime vuosina silkaksi sonnaksi.
 
Tämä on kyllä taivaan tosi, vaikka en nyt ole mikään vanhankaan iskelmän ystävä. Jumalauta kuin nuo uudet iskelmäbiisit on paskoja. Simo Silmu ja yölintu ehken jonkin asteinen poikkeus.
 
Ai niin: Itse soitan mieluummin omaa kuin vierasta. Ei vaan jotenkin lähde toi covereiden soitto...

Mitä yhteistä on mun bändillä, Helsingin kaupunginorkesterilla ja Radion sinfoniaorkesterilla?
 
Kaikki soittaa pelkkiä covereita!

Mitä yhteistä on mun bändillä, Helsingin kaupunginorkesterilla ja Radion sinfoniaorkesterilla?
 
Kaikki soittaa pelkkiä covereita!
 
Ja mikä oli pointti?

Olisiko pointti siinä, että klassisella puolella Guru kapellimestari johdattaa kymmeniä ammattimuusikoita... ja soittaa covereita... vieläpä parisataa vuotta vanhoja. Siis perin lahjatonta sakkia.

Aiheen vierestä: En tiedä mitä tarkoitat rokilla, mutta mielestäni 90-luvulla tapahtui kylläkin käänne rockissa. Siis ihan Nirvanan ja grungen nostettua päätä. Itse ainakin lasken tämän rokin saralle. Osoittettiin että hyvää musaa voi tehdä ilman megalomaanisia sooloja jne.
 
Aiheen vierestä edelleen: tämä tapahtui kylläkin jo silloin 70-luvulla. Noi bändit olivat vaan sen Ramonesinsa kuunnelleet =)

Ja mikä oli pointti?
 
Onhan se hyvä että omaa musaa tekevä rokkibändi arvostaa itseään, ei ehkä yhtä hyvä että dissaa muita.
 
Mä sen sijaan yleisönä arvostan sen mukaan mitä mä kuulen, en anna enkä poista yhtä ainoaa pistettä piisin tekijän mukaan.

Aiheen vierestä edelleen: tämä tapahtui kylläkin jo silloin 70-luvulla. Noi bändit olivat vaan sen Ramonesinsa kuunnelleet =)
 
Tavallaan siitähän koko rokki lähti liikkeelle '50-luvulla kun vertailukohtana oli aiempi nuorison suursuosikki jatsi, joka oli kehittynyt alkuaikojen tanssittavasta swingistä monien mielestä "liian" monimutkaiseksi ilmaisuksi mm. Charlie Parkerin yms. tekijöiden kautta.

Aiheen vierestä edelleen: tämä tapahtui kylläkin jo silloin 70-luvulla. Noi bändit olivat vaan sen Ramonesinsa kuunnelleet =)
 
Niin olivat, mutta kyllä grungessa on muutakin kuin punkia. Esim. Alice in Chains on aika metallinen verrattuna ramonesiin. Kaikkihan nyt on jostain lähtöisin, ja kuitenkin sanottiin ettei mitään käänteentekevää ole tehty ja mun mielestä on=) Punk ei ole sama kuin grunge...

Kaikki soittaminen on kivaa.
 
Me tehdään omaa matskua, ollaan treenattu neljä kertaa ja joulukuussa on jo kaks keikkaa tiedossa.
 
No okei, kyllä me coverhommalla vähän avattiin latua.
 
Omien ja koverien vetelemisessä on vähän eri intressit, ainakin mulla. Kovereissa on hauskaa se, kun näkee että jengi joraa ja niillä on hauskaa. Se on tarttuvaa, silloin on itelläkin hauskaa. Omissa aina vähän jänskättää, että miten ne otetaan vastaan.
 
Emmä tiiä, ei jaksa analysoida. Mä soitan vaan.

Olisiko pointti siinä, että klassisella puolella Guru kapellimestari
..on siinä kapelimestari nimellä pilattu. Guru! :D
 
johdattaa kymmeniä ammattimuusikoita... ja soittaa covereita... vieläpä parisataa vuotta vanhoja. Siis perin lahjatonta sakkia.
 
Ja pointti oli mikä? Mitä väliä sillä on miten vanhaa musaa soittaa? Mitä väliä vaikka on ammattimuusikko? Onhan monet baareissa covereita soittavatkin ammattimuusikkoja...
 
..kunhan aikani kuluksi väännän! :)
 
Pointti on kuitenkin se että itse en henkilökohtaisesti kunnioita covermuusikoita läheskään yhtä paljon kun musiikin tekijöitä!
 
He tulevat mielestäni _liian_ valmiiseen pöytään ja valitsevat tätä kautta helpomman tien (lähinnä tienata rahaa)

..on siinä kapelimestari nimellä pilattu. Guru! :D
 

 
Ja pointti oli mikä? Mitä väliä sillä on miten vanhaa musaa soittaa? Mitä väliä vaikka on ammattimuusikko? Onhan monet baareissa covereita soittavatkin ammattimuusikkoja...
 
..kunhan aikani kuluksi väännän! :)
 
Pointti on kuitenkin se että itse en henkilökohtaisesti kunnioita covermuusikoita läheskään yhtä paljon kun musiikin tekijöitä!
 
He tulevat mielestäni _liian_ valmiiseen pöytään ja valitsevat tätä kautta helpomman tien (lähinnä tienata rahaa)
 
Onhan se iisiä treenata 8 tuntia päivässä soitintaan ja opetella musiikin teoriaa muutamia vuosia. Huomattavasti helpompaahan se on kun vertaa poppareiden luomisen tuskaan kun ne vääntää taidetta hiki otsalla.

Musaa on rokin ulkopuolellakin.
(Uskomatonta vai mitä!)
 
Jos jazz-poppoo vetää omaa matskua tai covereita, siinä mitään eroa oo, sama mistä ne ottaa sen sointukierron, jonka pohjalta alkavat improvisoimaan.
Jos humppapumppu vetää 4-6 settiä omaa tuotantoa, se on kyllä mahtavaa.

Onhan se iisiä treenata 8 tuntia päivässä soitintaan ja opetella musiikin teoriaa muutamia vuosia. Huomattavasti helpompaahan se on kun vertaa poppareiden luomisen tuskaan kun ne vääntää taidetta hiki otsalla.
 
Poikkeuksia on suuntan sun toiseen aina tietenkin!
Enkä lähtisi nytten puhumaan mistään klassisen musiikin soittamisesta, koska siitä en mitään tiedä. Mutta en kyllä näitäkkän musiikin tekijöinä kunnioita, jos eivät siihen itse kykene.
 
Mutta käsi pystyyn ne baareissa ("rahankillto silmissä" soittavat) covereiden veivaajat jotka treenaavat 8 tuntia päivässä.
 
..ja hetken mietittyäni, niin eipä se vaikka treenais 24 tuntia päivässä toisi mitään kunnioitusta minun silmissäni musiikin tekijänä!
 
Soittajana voisin kunnioittaa, mutta sillä soittotaidolla ei välttämättä ole paljoakaan tekemistä tunteikkaan musiikin tekemisen kanssa.

Pointti on kuitenkin se että itse en henkilökohtaisesti kunnioita covermuusikoita läheskään yhtä paljon kun musiikin tekijöitä!

He tulevat mielestäni _liian_ valmiiseen pöytään ja valitsevat tätä kautta helpomman tien (lähinnä tienata rahaa)
 
Sauli Niinistöhän kertoi jo pari vuotta sitten, että vastakkainasettelun aika on ohi.
 
Musiikki on tosi kiva harrastus. Voi vaikka soittaa jonkinlaista ehkä hieman kokeellista rokin ja metallin sekoitusta, kunhan muistaa syödä riittävästi ja tienata ne maksalaatikkorahat vaikkapa raksalla.
 
Minusta soittaminen on niin kivaa, etten hirveästi välittäisi ottaa erillistä leipätyötä viemään siltä aikaa. Eikä ole vielä onneksi tarvinnutkaan, välillä tosin joutuu sitten soittamaan niitä kovereitakin.
 
Älä ole katkera!

Älä ole katkera!
 
Miksi en olisi?
Ilman tälläistä ilmiötä että coverbändeille maksetaan parempaa liksaa kun oman musan vääntäjille (jotka ei vielä ole "pinnalla") ja coverbändinä saa keikkaakin paremmin.
 
..jos näin ei olisi niin oman musiikin tekijöillä olisi enemmän mahdollisuuksia soittaa keikkaa, kun joka baari ei olis täynnä jotain coverin vääntäjää.
 
Tietenkin tässä on aina se puoli, että mitä yleisö haluaa ennemmin kuulla. Ja ehkä se on sitten se coverbändi joka veivaa niitä kuluneita ikivihreitä. Ja tämähän on perseestä.
 
Jos tilanne olisi toisin päin, niin ehkä yleisökin osaisi alkaa arvostamaan enemmän uutta musiikkia. Ja tulisivat avoimemmiksi sille?! Ja näkisin että se olisi kaikkien kannalta parempi?
 
Ja pidemmällä aikavälillä nämä samat ihmiset tajuaisivat että Novalla ym:lla kanavilla soi oikeasti vain ne viisi ikivihreää biisiä päivästä toiseen ja osaisivat vaatia tähänkin muutosta.
:)

Miksi en olisi?
Ilman tälläistä ilmiötä että coverbändeille maksetaan parempaa liksaa kun oman musan vääntäjille (jotka ei vielä ole "pinnalla") ja coverbändinä saa keikkaakin paremmin.
 
..jos näin ei olisi niin oman musiikin tekijöillä olisi enemmän mahdollisuuksia soittaa keikkaa, kun joka baari ei olis täynnä jotain coverin vääntäjää.

 
Älä nyt piipitä. Tee mieluummin niin hyvää omaa musaa, että se menee läpi. Silloin sä pääset ihan mammonallakin mitattuna semmosiin sfääreihin, mihin sillä coverpumpulla ei oo koskaan mahiksia.
 
Jos sun musas puolestaan on huonoa, ei se ihmisiä kiinnostakaan ja se on aivan oikein.

Älä nyt piipitä. Tee mieluummin niin hyvää omaa musaa, että se menee läpi. Silloin sä pääset ihan mammonallakin mitattuna semmosiin sfääreihin, mihin sillä coverpumpulla ei oo koskaan mahiksia.
 
Jos sun musas puolestaan on huonoa, ei se ihmisiä kiinnostakaan ja se on aivan oikein.
 
Mutta tässähän se on, kun ei pääse promoon jokainen suomen bändi itseänsä keikan muodossa kun baarit on täynnä coverhumppaa!
 
Ja ton tekstisi voi ymmärtää niin että kaikki levyttänyt musa olis muka hyvää ja levyttämätön automaattisesti huonompaa?!
 
Kyllä sitä löytyy niin kuheata kuraa mitkä on levyttänyt ja toisin päin helmiä odottaa vielä löytäjäänsä, mutta eipä nämä pääse keikoille tuomaan itseänsä kovin hyvin julki. ...koska....ja tähän taas sama teksti mikä alussa...
 
Joten kyllä tämä minun mielestäni saa hieman rassata terveellä tavalla! Yöni kyllä saan nukuttua! :)