Bänditoiminta ›

Mitenkä noiden bändilakanoiden kanssa on tuo paloturvallisuus?
 
Ainakin julkisiin tiloihin vaaditaan paloturvakäsiteltyä kangasta...

No koko vaihtelee. Korkeus 2-5 m, leveys 2-11 m. Näillä pärjää varmaan nykyäänkin klubeilla, tanssipaikoilla, festivaaleilla ja melkein muissakin halleissa. Aktiiviaikoina mä pyrin välttämään bändin logoa tai nimeä ainakin ainoana elementtinä taustakankaassa paitsi koko-ongelmien takia niin myös sen takia, että taustaseinät ovat mikä minkäkin mallisia. Sen sijaan pyrin hakemaan kulloinkin rundattavasta levystä jonkun strukturoitavan elementin, mitä toistaa. Sen kanssa sitten toimiii nimisymbolikin iisimmin.
 
Hyvä idea on myös tehdä kaksi kangasta, joista toinen on klubeihin ja toinen festivaaleille ja halleihin. Myös toinen isompi pohja on hyvä idea. Jos käyttää mustaa pohjaa, niin sehän on siinä, mutta voi käyttää myös vaikkapa ruiskutettua pohjastruktuuria.
 
Luontevin lopputulos tulee ruiskulla kevyelle kankaalle, mutta silloin olisi hyvä tietää, mitä tekee.
 
(ja ääreis paloturvallinen)
 
Lavaa saa lavastettua kätevästi myös PA -kankailla, verhoamalla rumpulavaa ja myös verhoamalla valostandeja. Yhdellä rundilla mulla tuli valostandit sisään myös festivaalikeikoille, koska ne oli verhoiltu ja niillä myös rajattiin tila. Bändi käytti näetsen isosta lavasta tollasta kynnysmaton suuruista plänttiä.
 
Tää Tattiksen neuvo nyt oli totaalista puutaheinää. Mistä näitä oikein sikiää?
 
Mikäköhän kohta oli puutaheinää.
Siinä mielessä Kivi oli oikeassa että oikeampi termi on banderolli.

Tattis:
Mikäköhän kohta oli puutaheinää.
Siinä mielessä Kivi oli oikeassa että oikeampi termi on banderolli.
 
Se kohta oli puutaheinää, että noilla ohjeillasi saa sellaisen amerikkalaisista elokuvista tutun koristenauhan mallia "Paljon onnea, Mikki" tai "Luokkakokous - 1979 abit!"
 
Mitään tekemistä taustakankaan eli backdropin kanssa sillä ei ole, kirjainten koolla tai välistyksellä ei myöskään ole vaikutusta kankaan mittoihin - muutenhan noilla ohjeillasi ei bändien nimessä voisi olla yli viisikirjaimisia sanoja järkevän kokoisissa taustakankaissa.
 
Eli ihan joka kohta:-)
 
Ja tässä muistin virkistykseksi Tattiksen "ohjeistus":
 
Taustakankaan kokoon löytyy hyvä periaate:
Kankaan korkeus on kirjainkorkeus kertaa 2.
Pituus on hyvä olla merkkien lukumäärä kertaa korkeus.
Eli esim. bändillä Teeny Weeny 50cm kirjaimilla kankaan koko on
1 X 5,5m (myös välit lasketaan kirjaimiksi)

Se kohta oli puutaheinää, että noilla ohjeillasi saa sellaisen amerikkalaisista elokuvista tutun koristenauhan mallia "Paljon onnea, Mikki" tai "Luokkakokous - 1979 abit!"
 
Mitään tekemistä taustakankaan eli backdropin kanssa sillä ei ole, kirjainten koolla tai välistyksellä ei myöskään ole vaikutusta kankaan mittoihin - muutenhan noilla ohjeillasi ei bändien nimessä voisi olla yli viisikirjaimisia sanoja järkevän kokoisissa taustakankaissa.
 
Eli ihan joka kohta:-)
 
Ja tässä muistin virkistykseksi Tattiksen "ohjeistus":
 
Ja tässä alkuperäinen kysymys:
 
Olemme bändin kanssa hankkimassa taustakangasta/banderollia/backdroppia, miksi kukin sitä tykkää sanoa.
Mutta minkä kokoinen sen olisi syytä olla? (Siihen tulisi bändin nimi.)
Mitään areenoita emme kiertele, vielä, mutta millä kokoluokan kankaalla pärjäisi näissä suomen kokoluokan keikkamestoissa?
 
Eli kysyjä ilmeisesti haki nimenomaan banderollia jossa olisi bändin nimi.
Termit taustakangas/banderolli voivat olla helposti sekoittua keskenään.

Termit taustakangas/banderolli voivat olla helposti sekoittua keskenään.
 
Ja ovat myös aika eri asioita.
 
Joskus vanha yhtyeemme raahaili mukanaan kassillista hopeanvärisiä kangasriepuja, joista sai todella hienoa sci-fi -henkisiä lavavirityksiä. Pienikin tälläinen panoistaminen esiintymisareenan ulkoasuun kannattaa aina, vaikka ei nyt ehtisi väsätä jotain taustakangasta.

Mikäköhän kohta oli puutaheinää.
 
JokŽainut kohta.

Mitenkä noiden bändilakanoiden kanssa on tuo paloturvallisuus?
 
Ainakin julkisiin tiloihin vaaditaan paloturvakäsiteltyä kangasta...
 
Tää onkin sitten seuraava juttu. Pitääkö nyt sitten kaikki rätit uittaa paloturvallisiksi ja kuinka usein, niin kaipa siinäkin kannattaa käyttää järkeä eli miettiä, miten eri materiaalit käyttäytyvät. Esimerkiksi puuvilla, mitä lakanakankaatkin ovat, lehahtavat tuleen eli syttyvät suhteellisen hitaasti kun taas keinokuidut, mitä usein pidetään herkkinä, ovatkin sitä ja ne eivät kerkiä useimmiten syttyä vaan niihin vain "räjähtää" eli sulaa pikku reikä. Eli käytännössä keinokuidut ovat useimmiten vailla muuta syttyvää ympäristöä turvallisia kun taas perinteisesti turvallisina pidetyt lakanat eivät.
 
Nyt puhutaan siis ohuista kankaista, joku molton on asia erikseen ja mikään laitos, missä moltoneita on, ei voi olla liian huolellinen siinä, miten ne on paloturvallistettu. Helpostihan paksu moltonkaan ei syty, mutta jos se pääsee kyteen, niin seuraukset ovatkin sitten useimmiten vakavia. Mutta eipä moltoneita kukaan keikoilla kulettelekaan.
 
Toisaalta, jos fondit ja lavasteet tekee edes jotenkin asiansa osaava ihminen, niin eipä nekään nyt niin helposti syty, vaikka ne puuvillasta tehtäisiinkin. Kas kun lakanallekaan ei maalata tai liimata koskaan, korostan koskaan, mitään ilman pohjustusta. Se jo auttaa aika paljon.
 
Se, miten tarkkaan määräyksiä valvotaan, on tietysti kiinni talosta ja sen henkilökunnasta, joten saattaa olla, että vähimmällä vaivalla selviää, kun rättinsä käsittelee.
 
Toivottavasti talot pitävät sitten huolta myös muuten turvallisuudesta, eli henkilökunnan määrästä ei tingitä, laitehuollot pelaavat, piuhasulkeisia pidetään, stagella ei ole pölyä, ilmastoinnit ovat kunnossa, lava- , kulku- ja roudausvalot ovat paikallaan, kaikki ulos- ja sisäänmenoreitit on kunnolla teipitetty, järkkäreitten kavereita ei hengaile stagella eikä takahuoneissa, kaikki pimeät kulmaukset ja askelmat sun muut on merkitty valkoisella teipillä, sähkökaapit ovat kunnossa asianmukaisine piirustuksineen ja puhelinnumeroineen jne jne. Tämä siis vain sen takia, että turvallisuus on usein kiinni monesta asiasta, joista pienimpiä on vaihtuva, kevyt lavastus tietysti edellyttäen, että sitä hoitava henkilökunta tietää, mitä tekee.
 
Asiallinen huomio Bonhamilta.

turvallisuus on usein kiinni monesta asiasta, joista pienimpiä on vaihtuva, kevyt lavastus tietysti edellyttäen, että sitä hoitava henkilökunta tietää, mitä tekee.
 
Asiaa puhut. Asenteesta se lähtee. Mielummin varautuu ennakkoon ja on jopa tiukka perusasioiden vaatimisessa turvallisuuden suhteen. Helpompi on löysätä keikan/festivaalin aikana kuin tiukentaa.
 
Onneksi nämä monisyiset turva-asiat alkavat tulla vakavasti otetuiksi myös Suomen (ainakin isoimmilla) festivaaleilla.
 
Ok, meni Off-topic, mutta kuitenkin.
 
Periaatteessa ainakin niissä systeemeissä, missä itse olen ollut mukana, ovat kaikki kankaat olleet palokäsiteltyjä. PA-rätit, bäkdropit, lavan ja raiserien etukankaat.
 
Joo ja sammuttimet ja peitteet on mukava lisä lavan vierellä.