Bänditoiminta ›

Sävellättekö te biisit aina siihen sävellajiin, mistä soitatte keikalla vai joudutteko transponoitteen biisejä?

Kyllä sävellämme, koska teemme kaikki kappaleemme tyliin, otetaan skeba käteen ja ruvetaan vääntämään.

Sävellättekö te biisit aina siihen sävellajiin, mistä soitatte keikalla...
 
Ei oikein. Sanoisin että soitetaan ne biisit siinä sävelläjissa missä ne sävelletään.

Sävellättekö te biisit aina siihen sävellajiin, mistä soitatte keikalla

Yleensä kyllä. Biisin luonne ja fiilis muuttuu täysin eri sävellajissa ja en oikein tykkää siitä.

Transponointi ei ole koskaan tuntunut hyvältä.

Yleensä kyllä. Biisin luonne ja fiilis muuttuu täysin eri sävellajissa ja en oikein tykkää siitä.
 
Ihme juttu, mutta noinhan se on. Johtuneeko sitten siitä, että tasavir(h)eisellä soittimella (piano, kitara...) myös nuottien välinen fiilis muuttuu, vai mistä.
 
Joskus, kun joutuu vaikkapa laulajan takia nostamaan kokoaskeleen tai jotain, se on kuin eri biisiä soittaisi.
 
Sen sijaan tehokeinona transponointi on vallan mainio, jos biisi muuten tuntuu yhdentekevältä. Joskus puolikin askelta ylös tai alas riittää aivan eri fiilikseen.

Ihme juttu, mutta noinhan se on. Johtuneeko sitten siitä, että tasavir(h)eisellä soittimella (piano, kitara...) myös nuottien välinen fiilis muuttuu, vai mistä.

Se johtuu siitä että nuotit muuttuvat :) Tai ehkä tuo fiilis on vähän epätarkka ilmaus. Kaikki vaan kuulostaa erilaiselta.

se on kuin eri biisiä soittaisi.

Nimenomaan, sitähän se melkein onkin. Mulle esim. transponoinnissa äkkiseltään pitää olla tarkkana koska muuten livahtaa takaisin sinne "oikeaan" sävellajiin, joskus jopa kesken biisin. Vaati aikanaan treenausta, mutta vieläkin pitää olla skarppina.

Todellakin, joskus tuo transponointi tehokeinona voi olla hyvä ja sitä voi käyttää hyväksi esim. jos lyriikoissa tunnelma muuttuu. Näin saadaan maksimaalinen teho biisiin.

Riippuu monesta jutusta. Ku ei ole laulajaa niin asiaa ei tartte kelata siltä pohjalta mutta kyllä eri sävellajit todellakin "soivat" eri tavalla vaikka sävelsuhteet ovat samat joten aikalailla fiiliksen mukaan. Kelkassa kun on puhaltajia niin heitähän kannattaa armahtaa b-merkkisillä etumerkeillä, hehe. Hieno kompromissihan on näin ollen F/Dm ja sen moodit koska sillon ollaan sellaisessa kielisoittajan ja puhaltajan kompromissisävellajissa ;-)
 
Keikalla sovitut jamipätkät ja soolo-osuudet on usein sijoitettu johonkin # -merkkiseen pentatonismiksolyydis-huttumaailmaan tai johonkin em. moodeista niin voi vedellä sillai enempiä kelailematta. Välillä sitten riskillä (ja se sitten näkyy ja kuuluu...)
 
Sitten jos (ja kun) kajotaan johonkin muiden tekemään tekeleeseen jossa on puhaltimia niin usein haetaan sellainen sävellaji että saadaan torvi soimaan oikeassa rekisterissä hyvän saundin aikaansaamiseksi.

Minäkin olen samaa mieltä siinä, että biisn fiilis muuttuu, kun sävellaji muuttuu. (Tai tarviiko siitä nyt mitään mieltä olla - niinhän se on.)
 
Mutta laulusuorituksen takia kandee usein transponoida biisiä. Jos on simppeli ristiriita vaikkapa kitarariffin toimivuuden ja laulajalle oikean sävellajin kanssa, niin minun mielstäni laulajan mukaan pitää aina mennä. Laulusuoritus ja sen toimivuus on ainakin pop- ja rockmusassa yksi tärkeimpiä juttuja.

Jabe vei jalat suustani.
 
Yleensä biisi lähtee ihanmistävaan, mutta jossain tietyssä vaiheessa (laulumelodia?) idea vakiintuu tiettyyn sävellajiin.

Se fiiliksen muuttuminen ei johdu vireestä, vaan sävelten luonteesta. Joskus jauhettiin pitkään sontaa tuossa yleistä palstalla absoluuttisesta sävelkorvasta. Siinäpä teille esimerkki sävelten väreistä.

En tiiä, kun en oikeen tajua mitään sävellajeista. En oo kyllä tähän mennessä ainakaan mitään biisiä transponoinu(kirjotinkohan oikein?)

Se fiiliksen muuttuminen ei johdu vireestä, vaan sävelten luonteesta. .

Nimenomaan...tosin tota värijutskaa mä en vieläkään ymmärrä :)

Kun kyse on vielä omasta biisistä niin sältäessä on tottunut vaan kuulemaan sen siitä yhdestä sävellajista, jonka jälkeen toinen sävellaji kuulostaa varmasti oudolle. Entinen sävellaji jäänyt päähän niin vahvasti.

Sävellättekö te biisit aina siihen sävellajiin, mistä soitatte keikalla vai joudutteko transponoitteen biisejä?
 
Välillä joutuu, mut nekin ovat vain E-mollista D-molliin.

Sävellättekö te biisit aina siihen sävellajiin, mistä soitatte keikalla vai joudutteko transponoitteen biisejä?
 
Noh tällähetkellä meillä ei ole yhtään biisiä jonka kaikki osat pysyisivät samassa sävellajissa ;) mutta harvoin lähetään kyllä transponoimaan kun ei ole edes laulajaa tai soolosoitinta jonka ääniala olisi rajoite.

Kuten joku jo sanoikin, laulajan mukaan ne biisit pitäis soittaa, jos laulaja on, niin epämukavalta kuin se muista saattaa tuntuakin. Sopraano ei muutu altoksi käskettäessä. Paras olisi tietysti, että ennen biisien säveltämistä selviteltäisiin, että mitkä sävellajit yleensä sopivat bändin laulajalle, ettei tarvis alkaa säätämään jälkeenpäin, kun biisi saattaa siinä menettää tosiaan paljon..

Hieno kompromissihan on näin ollen F/Dm ja sen moodit koska sillon ollaan sellaisessa kielisoittajan ja puhaltajan kompromissisävellajissa ;-)
 
millanen sointu on F/Dm? Meinaaksä että Fm/D. Eihän bassosävelenä voi olla kokonaista sointua..se olis hassua...

millanen sointu on F/Dm? Meinaaksä että Fm/D. Eihän bassosävelenä voi olla kokonaista sointua..se olis hassua...
 
Tässähän ei ollut kyse soinnusta, vaan sävellajista. Eli siis tarkoitetaan, että joko F-duuri tai D-molli ovat hyviä kompromisseja sävellajiksi. Niissähän on samat sävelet kuitenkin.

On se outoa. Jotenkin esim. Eb ja Ab tuntuu erilaisilta kuin E ja A. Niissä on erilainen sävy, ja tunnistaa periaatteessa esim. pianosta helposti. Tykkään niistä "oudommista" sävellajeista, eli useimmiten jostain, minkä perussävel ei ole C-duurissa, vaan joku Db, Eb, Gb, Ab tai Bb.
 
Muuten, tuntuu myös että Db on paljon "lämpimämmän" kuuloinen kuin C#. Tää on jotain haamumaailman juttuja varmaan..

Muuten, tuntuu myös että Db on paljon "lämpimämmän" kuuloinen kuin C#. Tää on jotain haamumaailman juttuja varmaan..
 
Joo. Toi toimii kyllä vaskipuhaltimilla ja sellaisilla soittimilla, joissa vire muuttuu sen mikrosävelaskeleen miljoonasosan jos on tarvis. Mutta miten tämä toimii kitaralla tai pianolla... I don't quite figure it out?
 
Sävellajit on kaiken kaikkiaan ihan perseestä.