Bänditoiminta ›

1. Bändinjohtajana teen diilit tilaajan/maksajan kanssa ja samalla sovimme, millaista musiikkia soitetaan.
2. Tältä pohjalta teen luonnoksen settilistoista, jotka treeneissä käydään "demokraattisesti" läpi ja tältä pohjalla teen lopullisen settilistan.
3. Kuitenkin keikkatilanteessa osa bändin jäsenistä luulee tietävänsä, mitä yleisö haluaa ja haluaa poiketa sovitusta listasta. Erikoisesti jos joku "isotissinen" esittää toivekappaleen, niin halutaan soittaa kappale, jota ei edes ole ohjelmistossa.
4. Se ei ole hyvännäköistä yleisölle, että bändi tappelee keskenään soitettavista kappaleista.
5. Sitä ei tapahdu, että Helsingin kaupungin sinfoniaorkesterin soittajat haluaisivat poiketa harjoitellusta ohjelmistosta, sen verran johtajalla on hommat handussa.
6. Kertokaa mulle, millä tavalla pidätte oman bändinne "hanskassa"?

Me kun soitamme omia biisejämme, ei tuollaista pääse tapahtumaan. Biisilistan mukaan vedetään biisit läpi ja sen jälkeen hei, hei.

Me kun soitamme omia biisejämme, ei tuollaista pääse tapahtumaan. Biisilistan mukaan vedetään biisit läpi ja sen jälkeen hei, hei.
 
Koskaan kukaan ei halua muuttaa edes järjestystä?

Koskaan kukaan ei halua muuttaa edes järjestystä?
 
No, siis, biisilista nyt muuttuu aina jonkin verran, muttei koskaan kesken keikan! Korkeintaan jätetään jotain soittamatta, mutta mitään lisäyksiä ei tehdä muuta kuin hätätilanteessa (esim. yllättävä encore tms).

No, siis, biisilista nyt muuttuu aina jonkin verran, muttei koskaan kesken keikan! Korkeintaan jätetään jotain soittamatta, mutta mitään lisäyksiä ei tehdä muuta kuin hätätilanteessa (esim. yllättävä encore tms).
 
Sulla on homma handussa! Oletko niin jämäkkä johtaja vai onko sulla niin mukavat bändikaverit?

Sulla on homma handussa! Oletko niin jämäkkä johtaja vai onko sulla niin mukavat bändikaverit?
 
Ei meillä mitään varsinaista johtajaa edes ole! Minä yleensä teen jonkinlaisen biisilistan raakileen, jota sitten yhdessä muutetaan tarpeen vaatiessa. Mutta tosiaan, kun meidän keikat on kestoltaan sellaista 30-45min niin ei siinä kauheasti ole aikaa lähteä listasta poikkeamaan (onneksi).

Cover-bändeillä pitää mielestäni ollakin repertuaaria treenattuna paljon varsinaisen settilistan ulkopuolelta, nimenomaan näiden "runsasryntäisten" varalta. Ihmisiähän siellä ollaan viihdyttämässä, kun toisten musiikkia soitetaan.
 
Omien biisien suhteenhan setin elämisessä ei pitäisi olla senkään vertaa ongelmia, kyllähän koko repertuaari pitäisi lähteä noin vain, eikös?
 
Kyllähän se settilista joskus osoittautuu liian pitkäksi/lyhyeksi/epäsopivaksi tilanteeseen sitten käytännön soittotilanteessa ja on ainoastaan hyvä asia, jos bändillä on venymävaraa eri suuntiin.
 
Toki on hyvä, että bändissä on yksi henkilö, joka vastaa siitä, että ne yllätysbiisit ja muut muutokset istutetaan settiin siten, että kokonaisuus pysyy ehjänä.

Mun mielestä on erittäin hyvä asia, jos bändissä on yksi "pomo", jolta voi aina kysyä ja saa vastauksen. Liian usein heput on sellaisia nyökyttelijöitä ja joo joo heppuja. Esimerkiksi keikalle pyytäessä on ihan kiva saada heti vastaus eikä mitään mutinaa (monasti on käynyt niin, että kukaan ei sano keikkapäivän olevan mahdoton, vaikka tietävät sen heti. Sitten saapi soitella useaan kertaan ja hommat seisoo...).
 
Tässä yksi hyvä esimerkki/syy, miksi joka bändissä on oltava "pomo"...

Enpä soittais bändissä jossa joku mr. kaikkitietävä koittais määrätä kaikesta.
 
Kyllä sitä pitää pystyä sopiin asioista, ilman että joku on pomo.

Enpä soittais bändissä jossa joku mr. kaikkitietävä koittais määrätä kaikesta.
 
Kyllä sitä pitää pystyä sopiin asioista, ilman että joku on pomo.
 
No, mä ainakin tarkoitin tossa ylhäällä, että kunhan on joku, joka saa suunsa auki. En siis tarkoita, että yksi määrää vaikka treeneissä kaiken jne.

joku, joka saa suunsa auki.
 
Joo, en tarkoittanut että kaikki menis omalla painollaan, vaan että kun joku saa mahtavan vision, se ei pidä sitä omana tietonaan vaan ehdottaa sitä muille. Ja muut siihen sitten kertovat mielipiteensä ja mahdolliset muutosehdotukset.

Meillä on vähän jaettu tuota valtaa
kosketinsoittaja hoitaa biiseihin liittyvät
mä bändin raha-asiat ja hankinnat

Onkos kellekkään käynyt niin, että kaverit on tehneet teistä sen bändin johtajan.
Kun minulle hieman vaivihkaa annettiin tällainen rooli...siis olen se mastermind joka vääntää suurimman osan kappaleista ja saa suurimman osan visioista, teen bändin kotisivut, ja biisilistat joita treeneissä soitetaan...ja juuri nyt jos koskaan haluaisin, että muutkin bändiläiset saisivat suutansa auki, koska tykkäisin soittaa "demokraattisessa" bändissä=) Eikä niitä ideoita loputtomiin riitä...

Enpä soittais bändissä jossa joku mr. kaikkitietävä koittais määrätä kaikesta.
 
Kyllä sitä pitää pystyä sopiin asioista, ilman että joku on pomo.
 
Demokratia on ihan hyvä asia ja kaikkein parasta olisi, että keskustelemalla päästäisiin konsensukseen.
Äänestäminen on huonompi vaihtoehto.
 
Kuitenkin jos bändi kesken setin alkaa käydä keskustelua, mikä kappale soitetaan seuraavaksi, osa haluaa pysyä sovitussa piisilistassa ja osa haluaa poiketa ja jos konsensukseen pääseminen vie aikaa ja sitten joudutaan äänestämään, niin kyllä tässä kohtaa "valistunut" diktatuuri on mielestäni parempi vaihtoehto.

Onkos kellekkään käynyt niin, että kaverit on tehneet teistä sen bändin johtajan.
Kun minulle hieman vaivihkaa annettiin tällainen rooli...siis olen se mastermind joka vääntää suurimman osan kappaleista ja saa suurimman osan visioista, teen bändin kotisivut, ja biisilistat joita treeneissä soitetaan...ja juuri nyt jos koskaan haluaisin, että muutkin bändiläiset saisivat suutansa auki, koska tykkäisin soittaa "demokraattisessa" bändissä=) Eikä niitä ideoita loputtomiin riitä...
 
Et ole yksin. Sama homma se minulla oli edellisen bändin kanssa, minä tein biisit, kotisivut, päätin mitä milloinkin soitetaan... jossen minä sitä tehnyt niin muut bändin jäsenet vain istui ja ihmetteli... koko bändiä ei olisi edes ollut jos minä olisin lähtenyt kävelemään(muiden jäsenten sanoja lainaten), mutta loppujen lopuksi päätettiin yksimielisesti siirtää bändi telakalle, ennen kuin minä olisin lähtenyt...

Cover-bändeillä pitää mielestäni ollakin repertuaaria treenattuna paljon varsinaisen settilistan ulkopuolelta, nimenomaan näiden "runsasryntäisten" varalta.
 
Joo ja ei.
 
Kyllä mun mielestäni coverbändilläkin pitää olla selkeitä, mietittyjä settejä, joista tulee järkeviä kokonaisuuksia. Kuten että on sopivasti hitaita nopeiden seassa, että rankemmat nopeat voivat toimia paremmin loppuillasta jne. Me ollaan esimerkiksi viime aikoina tehty niin, että yksi setti on aina yhdellä kielellä. Mun mielestäni on älytöntä, että jonkun yhden ihmisen pitäisi sitten saada hyppyyttää bändiä mielensä mukaan ja rikkoa tuommoinen funtsittu ohjelma.
 
Mutta kyllähän toiveita voi toteuttaa sikäli kuin se kuvioon sopii. Vaikka vetää se toive seuraavassa setissä, jos se siihen sopii. Ja noita kannattaa muutenkin kuunnella, niistä saa hyvää vinkkiä siihen mitä bändi voisi seuraavaksi ottaa repertuaariinsa, jos toivebiisiä ei vielä osatakaan.
 
Erilaisiin tilanteisiin on myös hyvä osata sopeutua - joskus porukalla vaan on vähän erilainen meininki kuin mitä oli ennakkoon mietitty, silloin on hyvä poiketa ennalta mietitystä kuviosta, mutta hallitusti. Yleisöä pitää osata lukea.
 
Tahtipuikon pitää siis pysyä tiukasti bändin hanskassa. Ja jonkun yksittäisen soittajan käsissä, ettei mene arpomiseksi.

Mutta kyllähän toiveita voi toteuttaa sikäli kuin se kuvioon sopii. Vaikka vetää se toive seuraavassa setissä, jos se siihen sopii. Ja noita kannattaa muutenkin kuunnella, niistä saa hyvää vinkkiä siihen mitä bändi voisi seuraavaksi ottaa repertuaariinsa, jos toivebiisiä ei vielä osatakaan.
 
Usein vain sattuu, että kaikkein "kännisin" tulee esittämään toivekappaletta ja se ei välttämättä edusta kenenkään muun kuin toivojan mielipidettä.

Usein vain sattuu, että kaikkein "kännisin" tulee esittämään toivekappaletta ja se ei välttämättä edusta kenenkään muun kuin toivojan mielipidettä.
 
Joo, totahan tapahtuu. Onneksi aika harvoin on tullut vastaan sellaisia pösilöitä, jotka eivät osaa asiallisesti ottaa vastaan sitä ei:tä.
 
Lähtökohta on se, että yleisö saa pyytää muttei käskeä.

Itse soitan kahdessakin orkesterissa ja kokemukset ovat melko erilaisia.
 
Tässä ensimmäisessä bändissä, jossa olen yksi perustajajäsenistä, ei ole oikeastaan kunnon johtajaa ja ehkä siksi hommat seisovat pahan kerran. Nyt uuden jäsenen myötä olen alkanut pohtimaan bändin hommia hänen kanssaan enemmän. Aikaisemmin kaikki vähäinenkin mietintätyö mitä tapahtui, tapahtui minun osaltani. Aika pitkään tässä on nyt oltu ilmassa ja odotettu, että jotain tapahtuisi. Saas nähdä...
 
Sitten on tämä toinen bändi, mihin liityin muutama kuukausi sitten. Kaverit pyysivät soittamaan, kun entinen kitaristi lähti menemään. Bändi on ollut kasassa muistaakseni jotain 6-7 vuotta, eri nimillä tosin. Tässä bändissä on yksi johtajahahmo, joka periaatteessa hoitaa keikkojen buukkaamisen, kotisivut ynnä muut. Biisit tehdään kyllä porukalla ja settilistat myös. Kaikki toimii vallan mainiosti, jos ei oteta huomioon sitä, että laulaja käy treeneissä silloin kun siltä tuntuu... :D

Kyllä mun mielestäni coverbändilläkin pitää olla selkeitä, mietittyjä settejä, joista tulee järkeviä kokonaisuuksia. Kuten että on sopivasti hitaita nopeiden seassa, että rankemmat nopeat voivat toimia paremmin loppuillasta jne. Me ollaan esimerkiksi viime aikoina tehty niin, että yksi setti on aina yhdellä kielellä. Mun mielestäni on älytöntä, että jonkun yhden ihmisen pitäisi sitten saada hyppyyttää bändiä mielensä mukaan ja rikkoa tuommoinen funtsittu ohjelma.
 
Siis yritin sanoa, että se yksi, joka "määrää", osaa käyttää harkintaa ja nimenomaan on hommastaan perillä sen verran, että osaa istuttaa ne mahdolliset toiveet sinne settiin sujuvasti. Asiakaspalvelua!