Bänditoiminta ›

Ollaan tässä mietitty että kehtaako kaverin heittää ulos kun hän tuli vasta bändiin ja luulee olevansa joku keulahahmo ja pomottaa meitä muita.
 
mitä mieltä olette tästä?

Älkää heti heivatko vaan sanokaa sille missä mennään. Jos ei tajua niin sitten monoa.

Kannattaa varmaan keskustella kaverin kanssa ennen kuin ryhtyy noin radikaaleihin toimenpiteisiin.Jos viesti ei mene perille,ni sen jälkeen voi hyvällä omallatunnolla sanoa NÄKEMIIN!
 
Edit:Vasara ehti ensin.

Öööö... kyllä jos luulee olevansa joku vitun pomo!
Siis siinä teidän tapauksessa...

Riippuu siitä, osaako se tyyppi asiansa. Hyvän soittajan/laulajan kanssa voi vähän säätääkin, huonon voi potkaista armotta pihalle.

Niinko muut on sanonu ni kattelkaa ensin...ja jos se vaan alkaa ärsyttää niin tehkää jotain spontaania yhdessä jossa sillä ei ole sananvaltaa.
Voitte myös ilmoittaa että kyrpiinnyttää...jos ottaa itseensä niin kemiat ei pelaa...ja eihän semosella meininkillä kukaan halua soittaa.

oma kokemus on että keskustelkaa ensiksi. ja sitten vasta mietitte muuta. itelläni meni aikoinaan eräs kaveri suhde pilalle pitkäksi aikaa, koska kaveri sai kenkää meidän bändistä. asiasta keskusteltiin useaan otteeseen että mikä mättää. hän ei ottanut asiasta vaarin, ja pitkää tikkua vetämällä muun bändin kesken arvottiin että kuka sen sanoo. kukaan ei halunnut olla vapaaehtoinen sanomaan että nyt tuli potkut joten arvottiin ja mulle nasahti nakki.
 
meni varmaan 2 kuukautta ennen ku pystyttiin seuraavan kerran edes juttelemaan. jotenkin kaverin vittuuntuminen potkuista kohdistui muhun, vaikka sanoin että tämä on koko muun bändin yhteinen kanta.

Aika monelle bändille muuten tekisi hyvää jos olisi selkeä johtaja joka ohjaisi touhua, ja ottaisi vastuuta asioiden operatiivisesta hoitamisesta.
 
Toisaalta kyllähän luonnevikaiset "pomotyypit" - jotka pyrkivät määräilemään muita ihmisiä vain määräilyn vuoksi - ovat äärimmäisen rasittava ja heikontuntuinen ihmislaji. Sellainen saisi mun puolestani mennä.

kyllä mä heitin; rumpali ei jaksanu käydä treeneissä ja lopulta sanoi puhelimessa että ei hää jaksa käydä ku myö ei osata soittaa! vaikka ei ite todellakaan ole mikään kova rumpali... sanoin siihen sitten että ei tarvii enää tullakaan.

Joo..joskus tuo tulee eteen kenelle tahansa ja syitä voi olla
monia mm. pomotteleu, dokaaminen jne...listaa riittää..
 
Mutta asiaan. Kannattaa keskustella avoimesti tyypin kanssa
asiasta...ja jos ei mene jakeluun niin ei siinä vaihtoehtoja
paljoakaan jää....Meillä sama tilanne edessä. Ikävää...

Joo..joskus tuo tulee eteen kenelle tahansa ja syitä voi olla
monia mm. pomotteleu, dokaaminen jne...listaa riittää...
 
Eräs klassinen tilanne: "Soittakaa tätä riffiä, niin mä sooloilen." Hah, ex-kitaristille terkkuja.
 
Nykyisessä projektissa tämän kaltaisia tilanteita ei tule. On meillä "pomo" mutta hän erittäin lojaali enemänkin "bändin ohjaaja" kuin johtaja.

Eräs klassinen tilanne: "Soittakaa tätä riffiä, niin mä sooloilen." Hah, ex-kitaristille terkkuja.
 
Nykyisessä projektissa tämän kaltaisia tilanteita ei tule. On meillä "pomo" mutta hän erittäin lojaali enemänkin "bändin ohjaaja" kuin johtaja.
 
Teillä tilanne nykyään niin kuin pitää....
Meillä muita ongelmia ...mutta ratkastavissahan nekin.:)

Jos joku mättää kanssamuusikossa, kannattaa vihjailla tai sanoa suoraan jos jokin mättää. Pitää tyypin itse tajuta parantaa tapansa. Bändi ei kuitenkaan ole mikään lastentarha jossa joitain jäseniä pitää holhota ja vahtia että olisivat kiltisti. Vaikeinta noissa jutuissa on tietenkin se, kun on kyseessä kaverisuhteet, että menee välit. Se on sitten taas omasta itsestään kiinni, että kuinka suuria uhrauksia bändinsä takia tahtoo tehdä. Itselleni on jo pari kertaa tullut eteen jäsenen erottaminen ja kertaakaan ei ole mukavaa ollut. Ajan myötä on kuitenkin alkanut oppia hoitamaan nämä hommat suht järkevästi, vaikkei niitä voikkaan koskaan hoitaa niin ettei joku loukkaantuisi. Mutta miehen pitää tehdä mitä miehen...

Bändissä pitää pystyä keskustelemaan ja NEUVOTTELEMAAN asioista ja tekemään kompromisseja, mutta jos homma ei etene niin kenkää ja lujaa...

Bändissä pitää pystyä keskustelemaan ja NEUVOTTELEMAAN asioista ja tekemään kompromisseja
 
Joo siis tätä ei pysty tarpeeksi painottamaan. Lieneeköhän tässäkin nyt osana tää perisuomalainen tuppisuu-meininki, mut mun mielipide (lähes jokaisessa elämän osa-alueessa) on että keskustellaan ensiksi kaikkien osapuolien kanssa, ja sitten mietitään mitä tehdään.
 
Eikä nääkään loppujen lopuksi NIIIIN vaikeita asioita ole, jos lähtee yksinkertaistamaan kunhan asiat osaa ilmaista oikein: "Meistä tuntuu siltä kun yrittäisit pomottaa meitä, ja se vie yhteistä soittoiloa. Voisitko koittaa korjata tätä asiaa?" Jos jotenkin tolleen asian ilmaisee niin silloin te ette ole mitään muuta kuin rehellisiä. Jos kaveri loukkaantuu niin se on yksinkertaisesti hänen oma häpeänsä. Vaihtoehtoisesti voi käydä niinkin hienosti että kaveri ihan itse rupeaa kyselemään että mistäs moinen johtuu, jotta voisi muuttaa tapojansa.