Bänditoiminta ›

Voiko keikka-arvosteluja hommata? Vai meneekö näitten saaminen periaattessa vaan "jos media osuu paikalle niin osuu"-systeemillä? Mitkä on semmoisia medioita joita vois lähestyä ihan itsekin? Materiaali on tämmöistä rankkaa rokkia/nu-metallia/attack-metallia/mikskänysanois. Noise.fi tulee mulla nyt ekana mieleen, ehkä jopa Sue.. Muita?

Periaatteessa homman voi tehdä niinkin, että lähestyy vaikkapa lehteä, jonne arvostelua voisi toivoa. Soittaa tai lähettää postia. Kysyy että haluaisivatko tehdä keikka-arvostelun meidän bändistä. Kyllä yleensä jostain löytyy kiinnostusta.

Riippuu millä paikkakunnalla esiintyy.
Mikäli keikka on jossakin Takametsän perähikiällä, jossa normaalisti ei tapahdu yhtikäs mitään, luulisi edes yhden paikallislehden edustajan vaivautuvan paikalle ettei tarvitse aina kirjoittaa pelkästään siitä kun joku mummeli täyttää 80 vuotta tai joku isäntä on ajellut Valmetillaan humalassa.
Kannattaa ainakin ottaa paikalliseen mediaan yhteyttä ja vinkata että tämmöinen tapahtuma olisi tulossa. Ei siinä ainakaan mitään menetäkään, nykyään näin sähköpostin aikakaudella ei välttämättä tule edes puhelinkuluja (eri asia on että lukevatko ne koskaan mailejaan.)
 
Sitten taas esim. pääkaupunkiseudulla julkaisukynnyksen ylittäminen saattaa olla vähän vaikeampaa, ainakin vähemmän nimekkäiden esiintyjien kohdalla.
Maailma on julma paikka.

Noise.fi tulee mulla nyt ekana mieleen, ehkä jopa Sue.. Muita?
 
Kommentoinpa Noisen edustajana. Elikkä s-postilla vaan toivetta että olisi tällainen tilaisuus, niin yleensä jos joku vapaa henkilö innostuu niin keikka-arviota kyllä tulee. Ja oletuksena siis on että bändi laittaa toimittajan nimen vieraslistalle/järkkää muuten ilmaiseksi paikalle, onhan se kornia vaatia mediaa ensin maksamaan ja sitten vielä kirjoittamaan bändistä.

Sitten taas esim. pääkaupunkiseudulla julkaisukynnyksen ylittäminen saattaa olla vähän vaikeampaa, ainakin vähemmän nimekkäiden esiintyjien kohdalla.
 
Aika lievästi sanottu :-) Se julkaisukynnys on _hyvin_ korkealla. Eihän jossain Helsingin Sanomissa kirjoiteta kuin maankuulujen hittiartistien keikoista.

Eihän jossain Helsingin Sanomissa kirjoiteta kuin maankuulujen hittiartistien keikoista.
 
Jaa, se on peli mennyt jo noin kovaksi..?
Ehkä tuo sitten selittää sen, kun kerran menin Pataässään laulamaan karaokea ja ajattelin että olisipa se kiva kun Hesariin pääsisi että ihmiset voisivat lukea kuinka hyvin osaan laulaa. Niin ei muuta kuin soitto toimitukseen ja ilmoitin että "kohta olis tarjolla aika hulppee tulkinta Mikko Alatalon biisistä Ihmisen ikävä toisen luo, tulkaapa toteamaan se itse". Mutta nämä vaan käskivät olla soittelematta toiste humalassa ja löivät luurin korvaan.
 
Tosin eivät ne aina maakuntalehdissäkään kaikkea rupea julkaisemaan. Paljon riippuu uutistarjonnasta; tylsänä päivänä saattaa julkaisukynnyksen ylittäminen olla helppoa.
 
Kannattaa vain ilmoitella lehdistölle, niin pienlehdille kuin Hesarillekin sekä kaikille siltä väliltä ja toivoa parasta.

Paikallisiin ilmaisjakelulehtiin saa aika helposti, pyytää kaveria kirjoittamaan ja lähettämään.
 
(Jos kaveri ei ole oikein lahjakas kirjoittaja, voi antaa vähän vinkkejä!)

Paikallisiin ilmaisjakelulehtiin saa aika helposti, pyytää kaveria kirjoittamaan ja lähettämään.
 
(Jos kaveri ei ole oikein lahjakas kirjoittaja, voi antaa vähän vinkkejä!)
 
Tai pyrkii tietoisesti luomaan suhteita toimittajiin. Itse olen niin monessa mukana, että pakko.