Tuli eilen kokeiltua vaihteeksi mölyn pienentämistä tositilanteessa, eikä pelkästään kirjoituspöydään ääressä.
Desibelimittaria minulla ei valitettavasti ole vielä muualla kuin korvissa (en tiedä mikä painotus niissä on).
Hiljentäminen onnistui siinä mielessä kohtuullisesti, että pienet kotistereoiden kajarit riittivät tavanomaisella stereoiden vahvistimella syötettynä kohtuudella monitoreiksi. Kädessä pidettävät helistimet rupesivat kuulostamaan kovalta ja hiljentämistä kaipaavalta!
Kitaristien instrumenttivahvistimet teetättää hieman miettimistä. Mistähän saisi sellaisen limitterin, joka osaa mitata soittajien nauttimien rohkaisuryyppyjen määrän ja tämän perusteella kääntää instrumenttivahvistimia tarpeen mukaan pienemmälle.. Jonkinlaisena ongelmana kitaristien runsas määrä, jolloin möly meinaa nousta.
-----------
Ehkä pitää jatkossa kokeilla kahden kondensaattorimikrofonin käyttämistä laulaja- ja soittajakohtaisten mikrofonien sijasta. Tällöin voisi kitaroitakin vetää kokonaan akustisesti, lavalla oleva ääni vastaisi ehkä tarkemmin kuulijoille tulevaa ääntä. Lavalla olisi vähemmän sälää. Mahdollisesti yksi tai kaksi mikinjalkaa riittäisi. |
Ehkä sikäli olet oikeassa, että olen onnistunut hankkimaan piiii, iiiii iiiiiiiiii ilmiön toiseen korvaani, joka on laittanut ajattelemaan nämä ääniasiat täysin uusiksi vaikken ennen sitäkään ole kovin kovaa älämölöä kannattanut. Parempi tehdä asialla jotain myöhään kuin ei milloinkaan. Toinen vaihtoehto olisi lopettaa soittohommat kokonaan.
Oli jonkin verta yllättävää huomata kuinka yleinen vaiva tämä melusta tullut riesa on.
PS: Jos "äänifobia" olisi tullut kuvaan vuosia aikaisemmin, niin ei ehkä olisi tätä piiii iiiiiiiiiiiii iiiiiiiiiiiii harmia. |
musamies
Härski
