Bänditoiminta ›

Eli jokaiselle kitaristille varmasti tuttu ongelma(ainakin kitaristeja miksaaville miksaajille). Särö on paljon lujemmalla kuin puhdas. Joku häröefekti hyppii silmille jne.
 
Harjoituksissahan äänenvoimakkuutta pystyy nostamaan aika paljon ilman että se tulee "aivan liian lujaa". Mikitetyn vahvistimen kanssa asia on kuitenkin toinen. Itse luulin että oli homma hanskassa mutta ei sitten ollutkaan. Vaikka miksaajan mukaan toinen kitaristi oli se suurempi ongelma niin haluaisin silti korjata "virheet". Joskus vain tuntuu että joku juttu ei kuulu. Helpoin tapa on nostaa kitaraa mutta ongelma on todennäköisesti sovituksessa, äänensävyssä(liian tumma?) tai sitten toisen kitaran äänensävyssä(liian kirkas) jolloin leadille ei jää tilaa. Hyvä balanssi vaatisi varmasti kitaristien ytheistä soundipolitiikkaa joka on kuitenkin hyvin vaikea asia.
 
Itse tulen luultavasti homogenisoimaan säröjäni. Usein tuntuu että joka biisiin pitää olla eri säädöt, mutta epäilen että kukaan oiekasti huomaa pieniä muutoksia. Sitten kun saa cleanin ja särön samalle tasolle niin ongelma on melkein ratkaistu. (Se että vääntää säröä pienemmälle ei ainakaan keikkatilanteessa tarkoita että särö kuuluu paremmin vaan että cleani tulee lujemmalla. Äänenvoimakkuus säädetään kuitenkin sen lujimman äänen mukaan.)
 
Ongelmana on tämä ME-50:n Tone modify joka ainakin FAT-moodissa buustaa keskiääniä ja samalla volumea. Biisin lopussa tuele wah-osuus joka buustaa sitä entisesstään. Keikalle meni soolo ihan päin helvettiä koska en kuullut edes rumpuja kitaran yli. Yhdessä biisissä käytän tätä keskeisenä osana(juuri tämä boostattu mid-soundi). Yleensä käytän ME-50:ä manual modessa. Olen ajatellut että pitää ratkaista tämä asia niin että käyttää sitä "multiefekti"-moodissa. Silloin voin yhdellä polkaisulla vaihtaa sellaiseen patchiin jossa on tuo mid-boosti mutta samalla äänenvoimakkuutta on pudotettu. Toisessa voi sitten olla särö ilman mid-boostia.
 
Onko kellään muulla mitään mietteitä siitä miten ovat saaneet äänimaailmansa rikkaaksi mutta samalla säilyttänyt miksausystävällisen tasapainon. Ärsyttävimmät ovat juuri nämä "muutavat soundin luonetta JA voimakkuuta"-efektit. Uskon kuitenkin että pystyn kiertämään ne sillä efektipedaalin moodilla. Kommentteja/ideoita?

Yleisimmät perusmiinat:
 
- perussoundikaan ei ole kuosissa
- efektinä on joku kolmensadan parametrin räkkipalikka
- särösoundissa on gainia ihan liikaa ja lopputulos on puhtaaseen nähden tolkutonta muusia eikä siksi kuulu mitenkään

Kun soitellaan tuommosta rähinärockia niin ainoo soundi on sellanen suht vähägaininen särö, eli tuommosilta ongelmilta vältyn hyvin pitkälti. Puhtaammat jutut sitten volapotikkaa ruuvaamalla ja keventämällä soittotatsia.

Vilpitön neuvo on, että käytä siinä manual modessa ja poljet ne efektit sitten erikseen päälle. Teet selkeän pohjasoundin ensin ja sen päälle vääntelet ne efektit.
Jos lähdet joka pätsiä erikseen tekemään, niin kopioi se ensimmäinen soundi silloin sen uuden pohjaksi, se puhdas. Älä tee soundeihin radikaaleja muutoksia toisiinsa nähden, poikkeuksena tietty harkitut filtteriefektit tms.
 
Tämän jälkeen jää ainoastaan pätsien välisen balanssin säätö. Tai efektien, jos niillä on joku mastervolaratkaisu. En tunne kyseistä bossia, mutta näin yleensä tehdään.

Vilpitön neuvo on, että käytä siinä manual modessa ja poljet ne efektit sitten erikseen päälle. Teet selkeän pohjasoundin ensin ja sen päälle vääntelet ne efektit.
Jos lähdet joka pätsiä erikseen tekemään, niin kopioi se ensimmäinen soundi silloin sen uuden pohjaksi, se puhdas. Älä tee soundeihin radikaaleja muutoksia toisiinsa nähden, poikkeuksena tietty harkitut filtteriefektit tms.
 
Tämän jälkeen jää ainoastaan pätsien välisen balanssin säätö. Tai efektien, jos niillä on joku mastervolaratkaisu. En tunne kyseistä bossia, mutta näin yleensä tehdään.
 
Ideana on käyttää sitä manual modessa(kuten tähän asti) paitsi siinä tapauksessa kun joutuu käyttämään tahatonta buustia eli tone modify tas wahia. Paljon gainia en käytä että siitä ei ole kiinni. Pitää varmaan säätää säröä vähän alas ja nostaa vahvistimesta volaa. Jumalattomia efektihelvettejä ei löydy. Yhdessä biisissä on hallitusti yliefektoitu kitara. Pitää vielä jutella toisen kitaristin kanssa. Hän vaan aina soittaa ne tonet täysillä(les paul). Potikat toimii harvinaisen huonosti. Pitää neuvoa korjaamaan se kitara. Hänellä on kanssa joku yamahan multiefekti joka toimii kai sillä periaattella että omia soundeja saa tehtyä tietokoneohjelmalla ja sitten siirrettyä. Valmiissä efekteissä on sitten vähän kaikkea. Tulee helposti vähän hallitsematonta.

Johtusko tuo patchien volyymiero siitä että soundeja ei ole tehty kunnon keikkavolilla? Joskus kun podia jaksoin vielä rassailla, niin ongelma oli tämä.
 
Itse käytän kolmekanavaista vahvistinta, mistä löytyy boosti joka kanavalle. Mastervolume pidetään tietyllä tasolla, jotta buusti toimii samalla tavalla, kaikki kanavat oikeilla tasoilla, ja kokonaisvola balanssissa ykkäskitaristin kanssa. Ei esim. säröpedaaleja, vaan kaikki säröntapaiset suoraan vahvistimesta. Ei tule yllätyksiä ja homma pysyy näin ainakin helposti säädettävänä.
 
KISS, multiefektit verkonpainoiksi jne jne.

- särösoundissa on gainia ihan liikaa ja lopputulos on puhtaaseen nähden tolkutonta muusia eikä siksi kuulu mitenkään
 
Kyllä kunnon hi-gainit saa kuulumaan aivan vitun hyvin, kunhan vaan eq:ttelee hyvin.

KISS, multiefektit verkonpainoiksi jne jne.
 
Näin juuri. Tai jos välttämättä haluaa käyttää niin kannattaa ainakin lukea hieman ylempää noita Lennun neuvoja.

Ja sitten jos on rahaa ni hommailee ne korvamonitorit.
Eipähän pitäs olla ainakaan lavavolyymissa kellään valittamista.

KISS, multiefektit verkonpainoiksi jne jne.
 
No tämä on tuskin ratkaisu minun kohdallani kun en ole käyttänyt sitä pedaalia multiefektimoodissa. Toisen kitaristin kohdalla voi hyvinkin olla ratkaisu. Hän onkin todennäköisesti hankkimassa jotain "perinteisempää" efektiä.
 
Kuuntelin sitten eilen keikkaäänitteen. Paljon kuuluvuudesta on kyllä kiinni kitaristien soundien yhteensovittamisesta. Jos on hirveän kirkas komppi niin leadin pitäisi vetää niin kirkkaaksi että korvia vihloo. Jos taas komppikitara hoitelee ne vähän alemmat taajuudet niin se leadi kuuluu ihan luonnollisesti läpi ilman turhia buustauksia tai korvia riipivää soundia. Joissain kohdin olen sitten taas vääntänyt leadin liian pehmeäksi(olen hyvin varovainen liian riipivän soundin kanssa) koska lavalla soundi on aina paljon treble-voittoisempi kun yleisössä kun se monitoria paahtaa suoraan päähän. Pitääpäs kokeilla säätöjä heti kun on on saatu kamat reenikämpälle.

Ja sitten jos on rahaa ni hommailee ne korvamonitorit.
Eipähän pitäs olla ainakaan lavavolyymissa kellään valittamista.
 
Ei saatana. Opetelkaa soittamaan oikeasti hyvässä balanssissa älkääkä menkö aidan ali siitä missä se on korkein.

Ei saatana. Opetelkaa soittamaan oikeasti hyvässä balanssissa älkääkä menkö aidan ali siitä missä se on korkein.
 
Näin, varsinkin kun se ei edes ole vaikeata. Kun löytyy yhteistyöhalukkuutta ja kompromissivalmiutta edes mikromillin verran, niin kyllä ne bändin kamat saa _oikealla_ asettelulla kuulumaan kaikille / niille ei jotka ei tahdo.
 
Ja tosiaan: niitä treblejä ihan reilusti pois, varsinkin transistorivahvistimista. Sirkkelin takaa ei varmasti kuulu mitään.