Bänditoiminta ›

Meille tuli Exhausted-bändin kanssa nyt sellainen tilanne että ketään ei enää kiinnostanut soittaa samalla meiningillä, mutta ei oikein kiinnostanut hajota lopullisesti, niin päätettiin laittaa projekti jäihin odottamaan parempia aikoja. Itsellä on Jermainen kanssa mukavasti soittamista, ja rumpali haluaa tehdä räppiä. Basistilla on omat projektinsa, eikä soittaminen siinä ole koskaan ollut päällimmäisenä intressinä.
 
Onko tässä mitään järkeä? Vaikka tässäkin yritetään estää turha kidutus, niin onko ihan turha edes odottaa että joskus vielä kiinnostaisi palata soittamaan? Onko muilla ollut vastaavia tilanteita ja miten niissä on lopulta käynyt?

Kiinnostavaa.
 
Nyt on bändi jäissä, ilman jäihin laittamista. Outoa, mutta näin se elämä sujuu.

Yleensä noissa tilanteissa bändi vain lopahtaa, eikä paluuta enää ole. Ensimmäinen bändini (1992-2000) hajosi lopulta tuollaisen luovan 2-3kk tauon jälkeen. Tai ei heti, vaan vuoden päästä sen seurauksena. Jäsenet olivat alkaneet hommata itselleen muita harrastuksia tämän tauon aikana ja roudautuminen treenikämpälle kahdesti viikossa ei enää oikein kiinnostanut. Osa syynä oli myöskin, että minä ja rumpali vaihdoimme koulua, ja kitaristi ja basisti jäivät toiseen kouluun. Tämähän oli tuolloin 12-14v. todella tärkeä homma. No, nyt taisin mennä vähän ohi aiheesta, mutta kuitenkin. Kannattaahan sitä kokeilla vielä, että toimiiko homma...

Pitäkää taukoa ja kokeilkaa sitten uudestaan että miten homma toimii. Jos ei sillä kokoonpanolla homma toimi ja edelleen tekee mieli jotain soittaa, niin ei muutakun kokoonpanoa sitten vähän vaihtoon. Sekin on parempi vaihtoehto kuin koittaa soittaa väkisin jotain mistä ei yksinkertasesti tule mitään.

Pitäkää taukoa ja kokeilkaa sitten uudestaan että miten homma toimii...
 
Tuollaiset jäihinpanot tarkoitta kyllä käytännössä että homma loppuu siihen. Korkeintaan homma jatkuu erimuotoisena vähän eri kokoonpanolla.

Meille tuli Exhausted-bändin kanssa nyt sellainen tilanne että ketään ei enää kiinnostanut soittaa samalla meiningillä, mutta ei oikein kiinnostanut hajota lopullisesti, niin päätettiin laittaa projekti jäihin odottamaan parempia aikoja. Itsellä on Jermainen kanssa mukavasti soittamista, ja rumpali haluaa tehdä räppiä. Basistilla on omat projektinsa, eikä soittaminen siinä ole koskaan ollut päällimmäisenä intressinä.
 
Onko tässä mitään järkeä? Vaikka tässäkin yritetään estää turha kidutus, niin onko ihan turha edes odottaa että joskus vielä kiinnostaisi palata soittamaan? Onko muilla ollut vastaavia tilanteita ja miten niissä on lopulta käynyt?
 
Minä arvasin, että Exhaustedille käy jossain vaiheessa / ennen pitkää näin.
 
Oman bändin kohdalla kävi jokseenkin samalla tavalla. Ajateltiin, että pistetään armeijan ajaksi jäihin ja katsotaan sitten. Mutta jo ennen 180 päiväisten kotiutumista kävi selväksi, että bändi on historiaa. Rumpali lähti ja laulaja halusi myös pois. Että se siitä jäähystä sitten.

Hehe sori, mutta aika osuva nimi bändillä.

onko ihan turha edes odottaa että joskus vielä kiinnostaisi palata soittamaan?
 
Hyvällä tuurilla joo, kyl mä uskon et tommonen tauko voi tehdä hyvääkin, riippuu vähän millä mielillä ootte menny sinne tauolle.

Tässä oli juuri sellainen tilanne, että kesäkuussa 2002 käväistiin tekemässä demo-cd omaan käyttöön, ei siis lähetelty sitä minnekään. Sen jälkeen seuraavat treenit olikin vasta tänä kesänä, eli vähän reilut kolme vuotta oli taukoa ennen kuin kaikki oli taas tarpeeksi innostuneita jatkamaan. Tai no, kaikki paitsi yksi, joka ilmoitti ettei enää kiinnosta.
 
Aika pitkälti tuo tauko johtui siitä, että kaikki bändiläiset suoritti varusmiespalveluksensa eri aikaan, mutta kai se osittain johtui myös opiskelujen alkamisesta ja joidenkin osalta ehkä hetkittäisestä innostuksen puutteesta tms. En oikein tiedä tarkalleen. Nyt tosin laulaja-komppikitaristi on pari kuukautta ollut poissa kuvioista opiskelun ja kuoroharrastuksensa takia, mutta ei ole käsittääkseni aikeissa lopettaa bändihommia. Ollaan sitten basisti (minä), soolokitaristi ja rumpali jammailtu treenikämpällä, ja uutta omaa materiaalia on pitkästä aikaa tulossa. Saisi vielä se laulajan perkele raahata persiinsä treeneihin. ;)

Tuollaiset jäihinpanot tarkoitta kyllä käytännössä että homma loppuu siihen. Korkeintaan homma jatkuu erimuotoisena vähän eri kokoonpanolla.
 
Ei välttämättä. Sen sijaan ne kyllä hidastavat bändin "suosionkasvua" kun yleisö unohtaa, ja tauon jälkeen pitää tehdä kahta kovemmin töitä.
 
Mutta jos perusasiat ovat kunnossa, voi toiminta jatkua. Omaa kokemusta on - pääbändini on ollut kaksi kertaa vuoden tauolla, ensimmäisen kerran solistin sairastuttua paniikkihäiriöön - sovittiin, ettei tehdä yhtään mitään ennen kuin hän on kunnossa, eikä yritetä keskustellakaan soittamisesta tasan 12 kuukauteen (kaikki merkitsivät tän seuraavan vuoden kalentereihinsa, päivän jolloin taas treenataan), toisen kerran basistin saadessa ensimmäisen lapsensa, joka olikin sellainen tyypillinen korvatulehdus- ja koliikkivauva ettei basistista ollut paljon muuhun repeämään.
 
Ensimmäisellä kerralla käytin vapaa-ajan hyväksi tuuraamalla keikoilla kuudessa muussa bändissä (osassa kitarassa, toisissa bassossa) ja perustamalla lyhytikäisen suomifunk-popbändin, ja kirjottamalla sille koko setin; toisella kertaa harmittelin jälkeenpäin, että basistin olisi voinut korvatakin, ainakin helpommin kuin solistin, sen sijaan että haaskattiin aikaa ja annettiin levyjen jäähtyä. Miksi näin eri lailla, johtui ihan siitä, ettei jälkimmäisellä kerralla ollut tarkkaan sovittu tauon kestoa, eli ei pystynyt keskittymään muuhun, vaan koko ajan piti ajatella: "jos kohta sittenkin".
 
Mutta kyllä se onnistuu, jos vain ollaan vakavalla asenteella liikkeellä.
 
PS. Meillä kaikki kriisit bändin sisällä käsitellään niin, että kutsutaan kaikki baariin kriisipalaveriin, siellä jaetaan muistio ja kokousjärjestys, ja jokaisen on tuotava esityslistalle kaikki itseä häiritsevät asiat, isot ja pienet.
 
Kokous ei pääty ennen kuin ollaan saavutettu yksimelisyys siitä, millä edellytyksillä toiminta voi jatkua muuttumattomana, ja minkä pitää muuttua. Samalla listataan seuraavan vuoden tavoitteet ja tarkistetaan pitkäkestoisempi 5 vuoden suunnitelma, sekä tarkistetaan miltä osin edellisen vuoden suunnitelma on toteutunut.
 
Tämä ei ole vitsi, vaikka muistioissa on pientä parodiaa "oikeiden firmojen" kehityskeskusteluista. Me on oikeasti vain havaittu, että jos aikuisena pitää pystyä rokkaamaan, tekemään keikkaa ja levyjä ympäri maata, ja samalla olemaan kunnon mies ja hoitamaan hommansa, on hauskanpidon edellytys se, että perusasetelma on kunnossa ja vahvalla pohjalla.

Itelläni kävin ekan bändin kans niin, että vaikka kuinka tsempattiin toisiamme ja kemiat pelas niin silti ei yhteis soitto ollu enää mielekästä ja bändin muut jäsenet lopettivat samalla rasittavalla tavalla soittelun kuten nykyisen bändini ex-laulajan ruipelo. Eli olemalla tulematta treeneihin ja antaen epämääräisiä tekosyitä ja että ei vaan keriinny. Paskamaasta moinen. Pitääs vaan suoraan sanoo jos ei enää välitä.

Mulla sellainen tilanne, että jäissä ollutta bändiä koitetaan joidenkin toimesta sulattaa. Itse en vaan koko tilanteessa näe mitään järkeä. Itseäni ei paljoakaan motivoi aloittaa uudestaan sitä samaa sykliä, jossa lopulta biisejä ei osata, treeneissä ei käydä, eikä mitään saada koskaan aikaan.
 
Jäihin vaan ja pysyvästi, jos siltä tuntuu.

Meillä bändin piti siirtyä vuoden tauolle rumpalin lähtiessä vaihto-oppilaaksi. Sopiessamme tauosta uskoin täysin bändimme vielä jatkavan soittamista tauon jälkeen, mutta toisin kävi. Tosin jo ennen tauolle siirtymistä oli ilmassa ollut pahaenteisiä merkkejä, mutta uskoisin, että nämä ongelmat olisi voitu saada ratkaistua, jos taukoa ei olisi tullut vastaan. Mutta turha jossitella, näin kävi ja elämä jatkuu.
 
En ole sitä mieltä, että jäihin laittaminen automaattisesti tarkoittaa bändin loppua. Tauolta on kuitenkin varmasti helpompaa palata, jos on edes jokin käsitys siitä, kuinka kauan tauko mahdollisesti kestää. Itse ainakin pitäisin helpompana keskittyä hetkeksi muihin asioihin kun tietäisin, milloin seuraavan kerran yritetään saada bändiä kasaan. Jos jokaisella jäsenellä on oikeasti halua ja innostusta viedä bändiä eteenpäin, voi tauko parhaimmillaan olla hyvä hetki kerätä uutta intoa.

Parhaillaan on mulla toisen bändin kanssa tällänen tilanne. Mitään ei ole jäihin laittamisesta puhuttu tai vastaavaa, mutta eipä olla kyllä kesän jälkee treenattukaan. Muutaman kuukauden mun bassokaapitki loju meijän treeniksellä, joka sijaitsee rumpalin kotona, kun ajattelin että mentäsi tossa joku kerta treenaamaan. Mutta hassua sinänsä että vaikka nyt sitten hain noi kamat pois ja vaihdoin rumpalin kanssa siinä useammankin sanan niin ei missään vaiheessa kummallakaan ollut sellaista käsitystä että bändi olisi jäissä.
 
En sitte tiedä mikä tää tilanne on kun käytännössä bändillä ei ole mitään aktiviteettia mutta ei olla mistään lopettamisesta tai jäihin pistämisestä missään vaiheessa puhutukaan. Vähän häiritsee se kun ei tiedä mikä tilanne on.

Meillä on erään poppoon kanssa tällainen puolen vuoden syväjää meneillään. Alkoi olla vähän väkinäistä jossain välissä tuo jammailu. Tekee ehkä ihan hyvää ottaa vähän etäisyyttä, ja miettiä rauhassa koko konseptia. Voi myös olla, että kun seuraavan kerran kokoonnutaan, tullaan siihen tulokseen että nirri pois, mutta eipä siinä sitten mitään. Mukava bändi, hienoa oli jammailla sen kanssa. Toivotaan että tauko auttaa.
 
-Jemo