Aloittelijat ›

jnen: Kiitos taas opastuksesta,terssi ja kvintti on jo selkeää samoin kuin otelauta mutta edelleenkin tuokin taulukko on selityksestä huolimatta epäselvä samoin kui tuo seiska,en edelleenkään oikein ole varma mitä siinä tapahtuu mutta eiköhän tuokin joskus selvinne..
Pitänee jättää nuo taulukot ja keskityä noiden asteikoiden kahlaamiseen ja nuottien opetteluun.
 
OK. Jokaisella on oma polkunsa. Mun polkuni on kuljettu vahvasti siltä pohjalta että duuriskaalan periaatteen opettelin (eli 2+2+1+2+2+2+1=12) ja kävin läpi osaamani perussoinnut niin että ymmärsin miksi tuo sointu otetaan noin (mitkä on tarvittavat äänet, ja millä kielellä mikäkin niistä on). Asteikkoja sinällään en juurikaan harjoittele, enkä nuoteista soittamistakaan. Enkä tarkoita etteikö noiden asioiden harjoittelu olisi hyvästä sekin.
 
Seiskasointu:
-(Dominantti eli alennettu) seiska on sävel joka on 10 nauhaa juurisävelestä ylöspäin tai kaksi nauhaa juurisävelestä alaspäin.
-Seiskasointu on sointu jossa on tuo sävel.
 
Jos tuon ymmärtää, niin sitten voi pohtia tällaisia asioita:
Seiskasointu on nelisointu, eli sointu jossa on neljä säveltä
Nelisointu tehdään niin että kolmisointuun lisätään yksi sävel
Seiskasointu tehdään duurikolmisoinnusta lisäämällä siihen tuo b7 (eli alennettu seiska)
Sointuja tehdään pinoamalla terssejä. Juurisävelestä terssin on terssi, kuten on terssistä kvinttiin ja kvintistä seiskaan.
Ysisointu on seiskasoinnun laajennos. Siinä on lisätty 9 (nooni) eli seuraavan oktaavin 2 tuohon seiskasointuun.
13-sointu on ysisoinnun laajennos, johon on lisätty 13-sävel (eli seuraavan oktaavin 6). Käytännössä kitaralla ei välttämättä 13-soinnussa ole 9-säveltä.
b7 sävel ei ole duuriskaalassa, vaan siinä skaalassa on maj7, joka on yhden nauhan korkeammalla kuin b7.
Skaaloissa nimeltänsä doorinen, miksolyydinen (moodi) ja mollipentatoninen on tuo b7 sävel
jne.
 
Mutta ehkä mä nyt vaan en pysty tätä selittämään niin että sen ymmärtäisi jos sitä ei ennestään ymmärrä. Otin tuon videon pois youtubesta häiritsemästä.

weelie:
 
Erinomaisen selkeästi ja ytimekkäästi esitetty, hyvä herra. +

weelie: OK. Jokaisella on oma polkunsa. Mun polkuni on kuljettu vahvasti siltä pohjalta että duuriskaalan periaatteen opettelin (eli 2+2+1+2+2+2+1=12) ja kävin läpi osaamani perussoinnut niin että ymmärsin miksi tuo sointu otetaan noin (mitkä on tarvittavat äänet, ja millä kielellä mikäkin niistä on). Asteikkoja sinällään en juurikaan harjoittele, enkä nuoteista soittamistakaan. Enkä tarkoita etteikö noiden asioiden harjoittelu olisi hyvästä sekin.
 
Seiskasointu:
-(Dominantti eli alennettu) seiska on sävel joka on 10 nauhaa juurisävelestä ylöspäin tai kaksi nauhaa juurisävelestä alaspäin.
-Seiskasointu on sointu jossa on tuo sävel.
 
Jos tuon ymmärtää, niin sitten voi pohtia tällaisia asioita:
Seiskasointu on nelisointu, eli sointu jossa on neljä säveltä
Nelisointu tehdään niin että kolmisointuun lisätään yksi sävel
Seiskasointu tehdään duurikolmisoinnusta lisäämällä siihen tuo b7 (eli alennettu seiska)
Sointuja tehdään pinoamalla terssejä. Juurisävelestä terssin on terssi, kuten on terssistä kvinttiin ja kvintistä seiskaan.
Ysisointu on seiskasoinnun laajennos. Siinä on lisätty 9 (nooni) eli seuraavan oktaavin 2 tuohon seiskasointuun.
13-sointu on ysisoinnun laajennos, johon on lisätty 13-sävel (eli seuraavan oktaavin 6). Käytännössä kitaralla ei välttämättä 13-soinnussa ole 9-säveltä.
b7 sävel ei ole duuriskaalassa, vaan siinä skaalassa on maj7, joka on yhden nauhan korkeammalla kuin b7.
Skaaloissa nimeltänsä doorinen, miksolyydinen (moodi) ja mollipentatoninen on tuo b7 sävel
jne.
 
Mutta ehkä mä nyt vaan en pysty tätä selittämään niin että sen ymmärtäisi jos sitä ei ennestään ymmärrä. Otin tuon videon pois youtubesta häiritsemästä.
Ei se olisi haitannut.
Tuo uusi seiskasoinnun selitys sotki taas pakkaa kun jo luulin tajunneeni,taitaa olla niin ettei sitä kukaan osaa selittää riittävän yksinkertaisella tavalla niin että sen varmasti ymmärtäisi.
Noissa kirjoissakin on kaikissa hiukan toisistaan poikkeavat ohjeet seiskasoinnulle joten niistäkään ei suuremmin apua ole,kun ei tiedä niin ei tiedä.

sepisti: Unohtakaa nyt ne taulukot. Ei musiikissa mitään taulukoita tarvitse, jos on tarkoitus ymmärtää teorian syvintä olemusta :)
 
Tohtori Toonika on hyvä kirja. Sen kun aloittaa alusta ja tekee niitä tehtäviä, niin pitäisi alkaa asioiden selkiintyä. Ei ole mitään oikotietä. Jos ei ymmärrä mikä on duuriskaala, ei ole mitään mahdollisuuksia tajuta seiska-sointua.
 
Tsemppiä nyt vaan.
Pitänee vissiin hankkia vielä tuo Toonikakin sillä Kitraristin työkalupakin kanssa aamuyön tunteina painiessani totesin etten taida oikein ymmärtää sitäkään,aina kun luulee jotain hoksanneensa sipahtaa seuraavalla sivulla kelkasta ja huomaa ettei olekkaan ymmärtänyt sitä minkä jo luuli ymmärtäneensä.
Päätin jättää tuon seiskasoinnun ihmettelyn ja siirtyä nuotteihin mutta sielläkin tökkää kun ei oikein saa selvää onko ymmärtänyt oikein.
Kyllä oppikirjoissa pitäisi olla enemmän esimerkkejä tai ainakin ratkaisut sillä on todella turhauttavaa painia ongelmien kanssa joita ei osaa varmasti ratkaista.
Jää aina rassaava epätietoisuus tehtävän ratkaisusta.

jnen:
Tuo uusi seiskasoinnun selitys sotki taas pakkaa kun jo luulin tajunneeni,taitaa olla niin ettei sitä kukaan osaa selittää riittävän yksinkertaisella tavalla niin että sen varmasti ymmärtäisi.
 
Mäpä kerron, kuinka itse muodostan seiskasoinnun :-o
 
Eli duurisointuun lisätään sävel mikä on juurta yhden sävelaskeleen alempana! Eli jos D-duurissa on D-F#-A, niin sinne tulee juurta yksi alempana oleva, eli C!!!!!
 
Ja jotta homma menee jännemmäksi, niin maj7 sointuun tulee lisää sävel, mikä otetaan juurta puoli sävelaskelta alempaa! Eli jos D-duurissa on D-F#-A, niin sinne tulee juurta puolikas alempana oleva, eli C#!!!!!
 
Itse ajattelen monesti noin. Sama kuin että harmoninen molli on molli, jossa on juurta puolikas alempana oleva. D-mollissa siis on D-E-F-A-Bb-C-D, niin harmoninen molli on D-E-F-A-Bb-C#-D.
 
Ovelaa, eikö?
 
Muistisääntöjä vain muistisääntöjen perään nämä jutut.

Jos vähän ymmärtäisi teoriaa niin seiskasoinnun idis on että se sisältää tritonuksen (ylinousevan kvartin/vähennetyn kvintin) terssin ja vähennetyn septimin väliin ja se aiheuttaa jännitteen ja sitten kun se puretaan perussointuun niin jännite puretaan.
Musan idis genrestä riippumatta on luoda jännitteitä ja purkaa niitä.
Simppelisti sanottuna G7 jälkeen C rauhoittaa.

Sitä teoriaahan tässä opiskellaan,kovin tuntuu olevan kivinen taival kun tieto on hajallaan maailmalla,kasa kirjoja hankittuna ja toinen mokoma lainattuna ja yhä joutuu selkokielisempää opasta etsimään.
Tiedä miten tuota teoriaa opiskelisi kun en saa selvää ensimmäisistäkään asioista,kolme ammattia tullut opiskeltua ja kiinnostusta on moneen asiaan ja ilmiöön mutta nyt olen törmännyt touhuun josta ei omin voimin saa selkoa.
Aina kun uskoo jotain hoksanneensa huomaakin olevansa entistä syvemmällä puskassa.
Edes tuo nuottien opiskelu ei etene omin päin kun en tajua selityksiä,ensin luulen tajunneeni mutta seuraavassa tehtävässä tai sivulla huomaankin etten olekkaan osannut päätellä edellistä tehtävää oikein,sen verran jää näköjään aina jotain hämäräksi.
Pelkkä termien määrä hämmentää,uutta kun koettaa painaa mieleen edellinen jo unohtuu,en ole koskaan ollut kovin hyvä omaksumaan termejä ja ammattisanastoja ja musiikin teoria on silkkaa termiviidakkoa.

Mua hämmentää, kun sä sanot otelaudan olevan hallussa. Moni on sulle tässä kertonut, mitä säveliä mihinkin sointuun tulee. Jos sä handlaisit otelaudalla olevat sävelet, ei pitäisi olla mitään ongelmia muodostaa sointuja kitaralla.
 
Osaatko ottaa D-duuri -soinnun "avosointuna" kaulan päästä? Jos soitat vain kolmea ohuinta kieltä tuolla otteella ja jätät d-kielen soittamatta, voit säilyttää otteen samana ja siirellä otetta ympäri otelautaa ja sulla on kokoajan joku duurisointu, jonka perussävel löytyy h-kieleltä. Onko tämä sulle Jnen selvä asia?

sepisti: Mua hämmentää, kun sä sanot otelaudan olevan hallussa. Moni on sulle tässä kertonut, mitä säveliä mihinkin sointuun tulee. Jos sä handlaisit otelaudalla olevat sävelet, ei pitäisi olla mitään ongelmia muodostaa sointuja kitaralla.
 
Osaatko ottaa D-duuri -soinnun "avosointuna" kaulan päästä? Jos soitat vain kolmea ohuinta kieltä tuolla otteella ja jätät d-kielen soittamatta, voit säilyttää otteen samana ja siirellä otetta ympäri otelautaa ja sulla on kokoajan joku duurisointu, jonka perussävel löytyy h-kieleltä. Onko tämä sulle Jnen selvä asia?
 
Ei siinä otelaudassa ole ongelmaa ja jos ei ole varma on selkeä taulukko josta tarkistaa,samoin nuo avosoinnut ovat selkeä asia jotka nekin on helppo tarkistaa joko kirjasta tai netin lukuisista sointuetsimistä,helppoa.
Noiden vierekkäiset kielet sisältävien otteiden liikuttelukin on selvää,ihan sama kuin vitossoinnuissakin.
Et ole ymmärtänyt mitä yritän kysyä,olen jo moneen kertaan sanonut että otelauta ja otteet ovat selkeä homma,ainoa selkeä asia tähän mennessä ja jo kossiajoilta tuttua,musiikin teoria se tässä tökkii,esimerkiksi seiskasoinnun muodostaminen,mikä se on ja miksi se on mikä on,tuokin on joskus pakko selvittää jotta ymmärtää.

Ja nyt uusi kysymys.
Kun kehotetaan soittamaan ja seuraamaan sävellajimerkintää niin mitä se käytännössä tarkoittaa kun esimerkisksi C ja Cm,D ja Dm ja vaikkapa E ja Em ona merkitty nuotteina nuottiviivastolla samalla lailla ja vain sävellajimerkintä muuttuu mutta ne pitäisi siis soittaa eritavalla,miten?
 
Ärsyttävää kun annetaan tehtävä mutta ei työkaluja,tuota sävellajisysteemiä ei ole mitenkään selitetty,tässäkään kirjassa.

jnen: Ja nyt uusi kysymys.
Kun kehotetaan soittamaan ja seuraamaan sävellajimerkintää niin mitä se käytännössä tarkoittaa kun esimerkisksi C ja Cm,D ja Dm ja vaikkapa E ja Em ona merkitty nuotteina nuottiviivastolla samalla lailla ja vain sävellajimerkintä muuttuu mutta ne pitäisi siis soittaa eritavalla,miten?.
 
Yritetäänpäs selventää tätä esimerkin avulla.
E-duurin sävelet ovat E-G#-B,
Joka nuotti viivastolla on näin
 
--------------
 
--------------
 
-------O-----
 
------#O-----
 
-------O-----
 
E-duuri esitettynä sävellajimerkintänä on neljä ristiä (ylennetyt ovat F#,G#,C# ja D#), eli
#
#--------------

#-------------
#
------O------
 
------O------
 
------O------
 
E-mollin sävelet ovat E-G-B,
Joka nuotti viivastolla on näin
--------------
 
--------------
 
-------O------
 
-------O------
 
-------O------
 
E-molli esitettynä sävellajimerkintänä on yksi risti (ylennetty ovat F#), eli
--------------

--------------
 
------O------
 
------O------
#
------O------
 
Siis molemissa terssipino on viivastolla sama sama
--------------
--------------
-------O------
-------O------
-------O------
Ainoa muuttuva asia on viivastolla sävellajimerkintä.
 
Itse luen nuotit siten, että ennen kuin alan soittamaan katson sävellajin, ja kelaan päässäni mitä sointuja ko. sävellajiin kuuluu (eli mitkä ovat duureja, mitkä molleja) oma posessointikyky ei riitä soittaessa lennosta käsittelemään, mitkä sävelet ovat ylennettyjä/alennettuja, mitkä eivät. Sama tilanne asteikkojen kanssa.

Ja nuo nuottirivin alussa olevat ylennysmerkit tarkoittavat sitä, että kaikki k.o. viivalla tai välissä olevat nuotit ovat ylennettyjä.
 
Tulisi aikamoinen hässäkkä, jos merkinnät pitäisi laittaa jokaisen yksittäisen nuotin eteen.
 
Joskus ylennyksiä merkitään myös suoraan nuotin eteen, mutta silloin kyseessä on jokin "poikkeustapaus".

Eli siis vain merkin kohdalla olevat nuotit joko alennetaan tai ylennetään?

jnen: ...musiikin teoria se tässä tökkii,esimerkiksi seiskasoinnun muodostaminen,mikä se on ja miksi se on mikä on,tuokin on joskus pakko selvittää jotta ymmärtää.
 
Sinun pitää varmaankin aloittaa hieman yksinkertaisemmasta kirjasta, opetusvideosta tms. Ja/tai sitten vain jatkat sinnillä tätä linjaa ja jossain vaiheessa joku yksittäinen kokonaisuus sitten tulee enemmän tai vähemmän selväksi.
 
Youtubessa on hyviä(kin) pätkiä, jos vain englanti sujuu. Kirjakaupat ja nykyään monet tavaratalotkin pursuavat aivan aloittelijoille tarkoitettuja kirjoja.
Mutta mikään ei varmastikaan vedä vertoja asiansa osaavalle elävälle ihmiselle, joka osaa tuuppia oikeaan suuntaan ja näkee akuuteimmat heikkoutesi teorian(kin) suhteen.
 
Enhän minäkään teoriasta juuri mitään vielä tiedä. Mutta itselleni FAQ:ia väkertämällä olen jo muutamia alkeita ja perusteita oppinut. Esim. tälläistä olen intervalleihin ja sointuihin liittyen kirjaillut ylös:

 

 
Intervallit     #1    #2          #4    #5    #6
sointukaa-      b2    b3          b5    b6    b7
voissa*       1     2     3    4      5     6     7   
            _________________________________________ _ _ _ _
           |   |   | |   |   |   |   | |   | |(B)|   |   |   |
           |   |   | |   |   |   |   | |   | |   |   |   |   |
           |   |C# | |D# |   |   |F# | |G# | |A# |   |   |C# |
           |   |   | |   |   |   |   | |   | |   |   |   |   |
           |   |Db | |Eb |   |   |Gb | |Ab | |Bb |   |   |Db |
           |   |___| |___|   |   |___| |___| |___|   |   |___|
           |     |     |     |     |     |     |     |     |
           |     |     |     |     |     |     | (H) |     |
           |     |     |     |     |     |     |     |     |
           |  C  |  D  |  E  |  F  |  G  |  A  |  B  |  C  |
           |_____|_____|_____|_____|_____|_____|_____|_____|
 
 puolisävel-  0  1  2  3  4     5  6  7  8  9 10 11    12
 askeleet /   ^  ^  ^  ^  ^     ^  ^  ^  ^  ^  ^  ^     ^
 nauhat       |  |  |  |  |     |  |  |  |  |  |  |     |
              |  |  |  |  |     |  |  |  |  |  |  |     |
              |  |  |  |  |     |  |  |  |  |  |  |     |
Senttiä       |  |  |  |  |     |  |  |  |  |  |  |     |
   0  .. priimi .|..|..|..|.....|..|..|..|..|..|..|.....|. 1st
 100 pieni sekunti  |  |  |     |  |  |  |  |  |  |     |
 200  ....... SEKUNTI .|..|.....|..|..|..|..|..|..|.....|. 2nd
 300        pieni terssi  |     |  |  |  |  |  |  |     |
 400  .............. TERSSI ....|..|..|..|..|..|..|.....|. 3rd
              |                 |  |  |  |  |  |  |     |
 500  ................... KVARTTI .|..|..|..|..|..|.....|. 4th
 600          |   ylinouseva kvartti  |  |  |  |  |     |
                            tritonus  |  |  |  |  |     |
              |   vähennetty kvintti  |  |  |  |  |     |
                                      |  |  |  |  |     |
 700  ........|................ KVINTTI .|..|..|..|.....|. 5th
 800                          pieni seksti  |  |  |     |
 900  ........|....................... SEKSTI .|..|.....|. 6th
1000                               pieni septimi  |     |
1100  ........|............................ SEPTIMI ....|. 7th
                                                        |
1200  ....... |---------------------------------- oktaavi  8th
 

 
  *  Kun tietää nuo intervallit ja soinnun 
     muodostamiskaavat, on helppo muodostaa 
     sointuja yo. kuvan avulla. Tässä muutama 
     esimerkki:
 
        Voimasointu sisältää 
        intervallit 1 ja 5. 
        Esim. C5                        C       G
 
        Duurikolmisointu sisältää 
        intervallit 1, 3 ja 5. 
        Esim. C                         C   E   G
 
        Vastaavasti molli sisältää 
        intervallit 1, b3 ja 5. 
        Esim. Cm                        C   Eb  G
 
        Molliseptimisointu sisältää 
        intervallit 1, b3, 5 ja b7. 
        Esim. Cm7                       C   Eb  G  Bb
 

 

 
        
      Nuo kaikki kätevinä sointukaavoina ja 
      kaupan päälle muutamia muitakin:
 
          X5          1       5         voimasointu
          X           1   3   5         duuri
          Xm          1  b3   5         molli
          Xdim        1  b3  b5         "dimi", vähennetty
 
          Xmaj7       1   3   5   7
          X7          1   3   5  b7
          Xm7         1  b3   5  b7
          Xm7-5       1  b3  b5  b7
 

 
          Eli hyvin usein se 7-sointujen "seiska" on 
          pieni septimi (b7, minor 7th).
 

 

 

 
Tämän saitin FAQ:ieja löytyy ainakin tästä ketjusta:
* Musiikin teoria ja säveltäminen: http://muusikoiden.net/keskustelu/39

jnen: Eli siis vain merkin kohdalla olevat nuotit joko alennetaan tai ylennetään?

 
Jos ylennys- tai alennusmerkki on siellä viivaston alussa, se koskee kaikkea, mitä k.o. viivalla tai välissä on. Ei muita sävelkorkeuksia.
 
Jos merkki on nuotin edessä, se koskee sitä tahtia, jossa ollaan menossa - ja juuri sitä sävelkorkeutta.
 
Jo ennen tahdin loppumista ylennys tai alennus voidaan lopettaa palautusmerkillä.

Ok,kiitos taas vastaajille.
Pikkuhiljaa selviää asia kerrallaan,jaksan kyllä ihmetellä noita aloittajallekkin sopiviksi mainostettuja kirjoja joista ei saa selvää ilman paria kolmea muuta opusta ja nettiä keskustelupalstoineen.
Tämä on kyllä kätevä foorumi kunhan osaa kysyä oikein.

jnen: Tämä on kyllä kätevä foorumi kunhan osaa kysyä oikein.
 
Tässä on se ongelma että jos ei ole hajuakaan teoriasta on vaikea muotoilla kysymys niin että muut sen ymmärtäisivät.

Niinpä,ja hajulle pääsee vain opiskelemalla ja kysymällä sitä mitä ei ymmärrä.
Kaikki löytämäni kirjat lähtevät näköjään siitä että lukijalla on perusteet hallussa,oikeasti aloittelijalle suuunniteltua kirjasta en ole löytänyt,Kitaristin kalupakkikin on varmasti hyvä kirja sellaiselle joka ymmärtää mistä siinä puhutaan.
Pitänee tosiaankin vielä hommata se Toonikakin,siihen saa kuulema tehtävien ratkaisutkin joista tarkistaa onko ymmärtänyt.

jnen: Niinpä,ja hajulle pääsee vain opiskelemalla ja kysymällä sitä mitä ei ymmärrä.
Kaikki löytämäni kirjat lähtevät näköjään siitä että lukijalla on perusteet hallussa,oikeasti aloittelijalle suuunniteltua kirjasta en ole löytänyt,Kitaristin kalupakkikin on varmasti hyvä kirja sellaiselle joka ymmärtää mistä siinä puhutaan.
Pitänee tosiaankin vielä hommata se Toonikakin,siihen saa kuulema tehtävien ratkaisutkin joista tarkistaa onko ymmärtänyt.
 
Toonika on siitä hyvä kirja että
1. Se lähtee todella nollasta, ei oleta mitään perustietoja ja kuiteskin sen kanssa pääsee aika pitkälle.
2. Jos alkaa sitä itseopiskella, kannattaa hankkia myös open kirja, jossa on tehtävien vastaukset. Kun itse kävin sen ekan kerran läpi niin luulin jotain osanneeni mutta kun hankin vastauskirjan, huomasin että aika paljon lisää opeteltavaa!
 
Edit: Jos mä nyt pistäisin pienen teoriavuodatuksen:
Toonikan jälkeen kaikenlaiset korkeamman tasoiset sekä klasari että jazzteoriakirjat, Tabellit, Backlundit, Levinet ym. avautui mulle ja mä keksin että teoria on
1. Kivaa
2. Hyödylllstä.
Nýkyään kun uusi piisi tulee vastaan niin mä teen siiitä ekaksi funktionaalisen sointu/harmonia-analyysin, se auttaa hahmottamaan piisiä jonka ansiosta se on helpompi oppia ulkoa ja niin kuin joku aikaisempi kirjoittaja mun kohdalla epäili, myös helpompi transponoida toiseen sävellajiin.
Kun mä joskus kauan sitten aloitin soittamisen niin kuvittelin että ainakin joittenkin piisien sointukierto oli löydettty "ampumalla haulikolla metsään" mutta kyllä niistä kaikista löytyy logiikka, ihmiskorva on rakennettu niin että hyvän kuuloinen menee tietyllä tavalla.
Ja sitten ihan yleisesti musateoriasta: Niinhän se menee että joku uranuurtaja soittaa hyvin ja jälkeenpäin joku teoreetikko keksii sen logiikan miksi se kuulostaa hyvältä.
Ja lopuksi mun "joke": Jos joku haluaa soittaa viis teoriasta välittämättä niin senkin pitäisi osata teoria, jotta se ei "tyhmyyksissään" soittaisi teorían mukaan oikein.

Groke: itselleni FAQ:ia väkertämällä olen jo muutamia alkeita ja perusteita oppinut. Esim. tälläistä olen intervalleihin ja sointuihin liittyen kirjaillut ylös:
 
Intervallit #1 #2 #4 #5...
Nuo kaikki kätevinä sointukaavoina ja
kaupan päälle muutamia muitakin:
 
X5 1 5 voimasointu
X 1 3 5 duuri
Xm 1 b3 5 molli
Xdim 1 b3 b5 "dimi", vähennetty
 
Xmaj7 1 3 5 7
X7 1 3 5 b7
Xm7 1 b3 5 b7
Xm7-5 1 b3 b5 b7
 
Olipa hyvä taulukko, kiitos! Ja tulin tilanneeksi Toonikan plus vastauskirjan tämän ketjun innostamana, kiitos innoituksesta!