Aloittelijat ›

jannu: No kun sehän ei ole sama juttu, samoin kuin ei ole transponoiminen tai eri asemasta soittaminen. Kyllä tietyssä viressä on aina oma fiiliksensä ja samoilta sävelkorkeuksilta soitetut jutut saavat eri vireillä aikaan aivan eri fiiliksiä. Lisäksi pitchaaminen ei muuta pelkkää sävelkorkeutta vaan myös soivat yläsävelsarjat, jolloin muuttuu myös äänilähteen ominainen soundi.
 
Toi on just kaikista olennaisin juttu treenaamisessa.

oiva tumpeloinen: Toi on just kaikista olennaisin juttu treenaamisessa.
 
No on, jumalauta! Kyllä mun mielestä ehkä olennaisin osa treenaamista on oppia kuuntelemaan ja kuulemaan. On pikkasen eri asia pitchata ääntä keinotekoisesti kuin soittaa ääni siltä oikealta korkeudelta.
 
Ja soittimen vire on jo psykologisella tasolla todella vaikuttava asia.

jannu: No on, jumalauta! Kyllä mun mielestä ehkä olennaisin osa treenaamista on oppia kuuntelemaan ja kuulemaan. On pikkasen eri asia pitchata ääntä keinotekoisesti kuin soittaa ääni siltä oikealta korkeudelta.
 
Ja soittimen vire on jo psykologisella tasolla todella vaikuttava asia.
 
Jos siltä tuntuu, niin mikä jottei. Kyllä mä vaan lähtisin ajatuksesta, että jos halutaan kitarassa pitää tietty vire, en alkaisi mitään capoa käyttämään (taas eri soundi) tai pudottamaan biisejä treenilistalta pois ihan vain sen takia, että se menee väärästä vireestä. Mut jokainen tavallaan tietenkin. Ja ei, kaikki ei jatkuvasti jaksa käännellä niitä kelluvan tallan säätöjä uusiksi saadakseen eri vireen kitaraan. Nyt voidaan aloittaa sitten taas itku niistä kiinteätallaisista kitaroista, millä toi on helppoa, mut mitkä intonoi ihan päin persettä, kun niitä lennosta virittää muutaman sävelaskeleen johonkin suuntaan. Siinä vasta sitä soundia.

oiva tumpeloinen: Jos siltä tuntuu, niin mikä jottei. Kyllä mä vaan lähtisin ajatuksesta, että jos halutaan kitarassa pitää tietty vire, en alkaisi mitään capoa käyttämään (taas eri soundi) tai pudottamaan biisejä treenilistalta pois ihan vain sen takia, että se menee väärästä vireestä. Mut jokainen tavallaan tietenkin. Ja ei, kaikki ei jatkuvasti jaksa käännellä niitä kelluvan tallan säätöjä uusiksi saadakseen eri vireen kitaraan. Nyt voidaan aloittaa sitten taas itku niistä kiinteätallaisista kitaroista, millä toi on helppoa, mut mitkä intonoi ihan päin persettä, kun niitä lennosta virittää muutaman sävelaskeleen johonkin suuntaan. Siinä vasta sitä soundia.
 
Kyllä sen intonaationkin voi kompromissipohjalta säätää niin, että 1-2 sävelaskeleen väliä pystyy seilaamaan ihan ilman ongelmaa.
 
Mutta juu, ymmärrän kyllä yskän floikkahommissa.