Synastikki 07.07.2006 10:48:54 | |
---|
Tuolla resistanssilla ei ole oikeastaan mitään merkitystä tässä, mutta tuo aikaisemmin mainittu kapasitanssi vaikuttaa. kapasitanssi ja resistanssi jollain tavalla ovat kytköksissä toisiinsa... en vaan juuri nyt muista miten... Hevihaarukka! |,,|
kalamies #51 >-)))> |
Keppis 07.07.2006 13:23:30 (muokattu 07.07.2006 13:25:10) | |
---|
Vittu mä en tienny taaskaan mitään.. Helwetti, lopetan "sähköalalla opiskelemisen" tähän paikkaan.. Päivän nokkelin.
http://www.mikseri.net/fobia |
Keppis 07.07.2006 13:24:59 | |
---|
kapasitanssi ja resistanssi jollain tavalla ovat kytköksissä toisiinsa... en vaan juuri nyt muista miten... Kapasitanssi on kai eräänlaista "kuormaa" myös, kuten resistanssi. Molempia lasketaan ohmeissa. Tiedän(?) Päivän nokkelin.
http://www.mikseri.net/fobia |
Synastikki 07.07.2006 13:30:20 | |
---|
Kapasitanssi on kai eräänlaista "kuormaa" myös, kuten resistanssi. Molempia lasketaan ohmeissa. Tiedän(?) sori taas mutta väittäisin että resistanssi on ohmeissa ja kapasitanssi on Faradeissa... Hevihaarukka! |,,|
kalamies #51 >-)))> |
Kemppilä 07.07.2006 13:51:03 | |
---|
Tässä kun oon sivusta katellu tätä keskustelua, niin olen kyllä ihan pihalla että mitä tässä nyt haetaan noilla kapasitansseilla ja resistansseilla. Kapasitanssillahan tarkoitetaan esim. kondensaattorin varausta (entinen opettaja sano kondensaattoreja vielä kapasitoreiks :)) ja resistanssilla vastusta. Eikö? "Jos olet kävelyllä ja aivot putoavat päästä, niin emme löydä tietä kotiin, sillä emme enää pysty ajattelemaan selvästi." Rokkia
Röytö = Emotion
Pojat, te ootte lähteny väärään tanssiin! |
paavi 07.07.2006 13:59:10 | |
---|
sori taas mutta väittäisin että resistanssi on ohmeissa ja kapasitanssi on Faradeissa... Näin on. Siis "faradi". http://fi.wikipedia.org/wiki/Kapasitanssi Jotenkin selkokielellä: Mitä suurempi kapasitanssi, sitä suurempi varaus syntyy tietyllä jännitteellä. Ja jännitehän yleensä on tiedossa näissä hommissa. Sinänsä siis kapasitanssi ja resistanssi ovat aika lailla toisistaan riippumattomia...olisko näin...hhmm..? Ainakin tasavirtapiirissä. Joka tapauksessa, mitä suuremmat varaukset, sitä suuremmat energiat kyseessä ja sitä enemmän signaali muuttuu matkan aikana (maadoittuminen, häviöt yms.). Ihmemies MacGyver osais taas selittää paremmin. |
MacGyver 07.07.2006 14:23:14 (muokattu 07.07.2006 14:34:16) | |
---|
Kapasitanssi on kai eräänlaista "kuormaa" myös, kuten resistanssi. Molempia lasketaan ohmeissa. Tiedän(?) Kuten mainittu, kapasitanssin yksikkö on faradi ja resistanssin yksikkö on ohmi. Kapasitiivisen reaktanssin (joka on siis kondensaattorien ominaisuus) yksikkö on kuitenkin myös ohmi. Kapasitanssi ei ole kuormaa, vaan kyky luoda varaus tietyllä jännitteellä, eli varauksen ja jännitteen suhde. Vaihtovirtapiireissä ilmenee kondensaattoreilla kapasitiivista reaktanssia (impedanssin eli vaihtovirtavastuksen imaginääriosa), joka ei niinkään ole kuormaa kuin se on taajuusriippuvaista vaiheensiirtoa. Tietty tämä näkyy reaalivirrasssa ja -jännitteessä tason vaihteluna. Ajatellaan, että vaikkapa jännite on keppi, joka pyörii pitkin akselia. Kun katsotaan akselia kohtisuoraan (säteen suuntaisesti), pyörivä keppi näyttää vaihtavan pituutta, vaikka oikeasti se on vain kääntyneenä katseen suunnassa. Jossain pisteessä keppi on kokonaan akselin takana piilossa, jolloin reaalisesti jännitettä ei näy, vaikka selkeästi keppi ei ole kadonnut mihinkään, vaan on 90 ° vaihesiirrossa. Kaikki sähkötekniikan termit on määritelty fysikaalisten ilmiöiden pohjalta, joten määritelmät voi tarkistaa vaikkapa MAOL:n taulukkokirjasta. -MacGyver Ei mitään putkia prkl! |
Keppis 07.07.2006 15:06:40 | |
---|
Kuten mainittu, kapasitanssin yksikkö on faradi ja resistanssin yksikkö on ohmi. Kapasitiivisen reaktanssin (joka on siis kondensaattorien ominaisuus) yksikkö on kuitenkin myös ohmi.
No voi ny helevetti, ku osaan. Sekotin tohon kap. reaktanssiin. Päivän nokkelin.
http://www.mikseri.net/fobia |
Chemo 08.07.2006 00:10:18 | |
---|
Jotkut pitävät tästä yläpään vaimenemisefektistä Joskus tsekkasin millaisilla säädöillä Albert Collins on käyttänyt Fender Quad Reverbiään, ja ihmettelin että miten ihminen voi elää sellaisen treblemäärän kanssa. Jutun juoni löytyi sitten 150 jalkaa pitkästä kitarapiuhastaan, joka tasoitti sitä hulvatonta trebleä veks. Päätän raporttini ulkoavaruudesta tähän. |
hq 08.07.2006 11:27:11 (muokattu 08.07.2006 11:35:17) | |
---|
Tässä kun oon sivusta katellu tätä keskustelua, niin olen kyllä ihan pihalla että mitä tässä nyt haetaan noilla kapasitansseilla ja resistansseilla. Kapasitanssillahan tarkoitetaan esim. kondensaattorin varausta (entinen opettaja sano kondensaattoreja vielä kapasitoreiks :)) ja resistanssilla vastusta. Eikö? Kapasitanssilla tarkoitetaan kondensaattorin kykyä "säilöä" varausta. Kapasitanssi vaikuttaa myös siihen miten eri taajuiset signaalit läpäisevät kondensaattorin vaihtovirtakäytössä. Piuhoihin tämä liittyy siten, että kaikilla piuhoilla on aina jonkinverran resistanssia, kapasitanssia ja induktanssia (ja siten kapasitiivista ja induktiivista reaktanssia). Piuhaa voisi siis periaatteessa käyttää vaikka kondensaattorina! Kapasitanssi piuhoissa muodostuu signaali- ja maajohtimen välille, ja näin piuhassa kulkevat suuret taajuudet pääsevät kulkemaan tämän muodostuneen kondensaattorin läpi maihin ja vaimenevat. Edit: MacGyverhän tämän on jo selittänyt täällä paremmin. Miksette kuuntele häntä? :) "Tietyntyyppisissä lauluissa aina purjehditaan pois. Kuulostaako se vakuuttavalta, jos ei muuta voi kun matkustaa?" |
hq 08.07.2006 11:32:34 (muokattu 08.07.2006 11:32:54) | |
---|
...virhe.. "Tietyntyyppisissä lauluissa aina purjehditaan pois. Kuulostaako se vakuuttavalta, jos ei muuta voi kun matkustaa?" |
willie 10.07.2006 21:11:35 | |
---|
Tuolla resistanssilla ei ole oikeastaan mitään merkitystä tässä, mutta tuo aikaisemmin mainittu kapasitanssi vaikuttaa. Näin. Ja kunnon maadoitusvaippa, ei mitään halpisnarua, jossa kuumankarvan ympärillä oleva punos on luokkaa tinapaperi. Jos sulla on (lähes) häiriöttömät, hyvin maadoitetut soitin ja vahvistin, niin älä tingi myöskään piuhan laadusta. Hyvä piuha voi olla kallis, mutta varmasti hintansa arvoinen. Huomaat sen kyllä sitten vuosien kuluttua.. |