Aloittelijat ›

joo oon innostunu enemmän akustisesta, ku oon alkanu soitta sillä rokkia...
Kuinka palljon muuten maksaa sähkis setti joka on aloittelijalle kohtuullinen.
siis sellanen setti et ei muuta tarvi ostaa(vahvistimet yms..)

http://www.thomann.de/thoiw3_artike … sn=c578b18f23169a7f991d3ddcb0fac9aa
Itsekkin aloitin juuri soittamisen ja ostin kyseisen setin, nyt vain odottelen. Riittää puoleksi vuodeksi ihan hyvin minulle

Todella hyvä aloittelijan setti on YAMAHA pacifica ja Rolandin Microcube.
Siinä on hinta-laatu -suhde todella kohdallaan

joo oon innostunu enemmän akustisesta, ku oon alkanu soitta sillä rokkia...
 
Itse harjoittelen nykyään hevisoolot ja -riffit puhtaalla saundilla. Nopeuttaa huomattavasti oppimista. Eli kannattaa ihmeessä soitella sillä sun akustisella kitaralla ellei se nyt mikään todella huono ole.

Sulla on ehkä akustisessasi liian paksut kielet sormivoimiisi nähden. Usein akustisiin laitetaan väen väkisin jotain .012 tai vielä paksumpia settejä normaalivireeseen, mutta eihän niillä aloittelija opi, ellei oo valmiiksi kunnan sormikoukkumestari. Esim Dean Markleyn fosforipronssinen .010 -setti soi ihan hyvin, ja on monta vertaa kevyempi.
 
Siis, onhan kyseessä teräskielinen akustinen, eikä esim nailonkielinen klassinen kitara?
 
Teräskielisellä akustisella voi kyllä soittaa aivan kaiken minkä sähkökitarallakin, kunhan kitara on säädöissä. Nailonkieliselläkin voi yrittää, vaikkei se kuulosta samalta, tosin siinä kielet ovat sen verran kauempana toisistaan että ihan kaikkia "patenttiotteita" ei pienikätinen voi käyttää.

se on harmikseni nailonkielinen kitara, mutta kyllä silläkin jotain lähtee..

Sulla on ehkä akustisessasi liian paksut kielet sormivoimiisi nähden. Usein akustisiin laitetaan väen väkisin jotain .012 tai vielä paksumpia settejä normaalivireeseen, mutta eihän niillä aloittelija opi, ellei oo valmiiksi kunnan sormikoukkumestari.
 
Ite oon itsepintaisesti vääntänyt puolisen vuotta noilla vakioilla .012 kielillä. En tiedä onko järkevää vai ei, mutta oon ajatellut että treenataan sormivoimaa kerralla kunnolla eikä totutella johonkin naruihin. Ei noi paksut kielet oikeastaan oo koskaan tuntuneet liian pahalta.
 
Tietenkin jos kysyjä on hyvin nuori, niin ohuempi setti vois auttaa.

se on harmikseni nailonkielinen kitara, mutta kyllä silläkin jotain lähtee..
 
Itse alottelin nailonkielisellä landolan c23:lla ja voin sanoa että niiden paksujen ja korkealla olleiden kielten jälkeen tuntui helpolta alkaa soittaa huomatavasti ohutkaulaisemmalla sähkökitaralla jossa on kiinni ohut kielisetti.
Olen onnellinen että olen opetellut soittamaan nailonkielistä alkuun koska jos olisin aloittanut sähkiksellä ja haluaisin sitten opetella soittamaan sillä nailonkielisellä akustisella tulisi ongelma koska joutuisin tottumaan aivan erilaiseen, vaikeasoittoisempaan kitaraan.
Sähkökitara on helpompi soitettava kuin nailonkielinen akustinen, joten nailonkielisestä akustisesta on helpompi siirtyä sähkökitaraan.

akustisel o kuule sairaa hyvä harjotella.. vaik mul o sähkis ja tykkääne enmmä sähkiksest silti soitan enemmä akustista ja opettelen sil suurimma osa jutuista aluksi..

Mä sanoisin, että ostat sen kitaran sanottiin mitä sanottiin.

Ota rahoittajat ( jos et itse voi kaikkea maksaa ) mukaan laadukkaaseen musiikkiliikkeeseen. Jos siellä on ammattitaitoinen oikeasti asiakkaistaan kiinnostunut myyjä, uskon että hän saa vanhempien mielipiteen käännetyksi puolellesi.
Tosiasiahan on, että soittokamat ovat rahanarvoista tavaraa, jotka saa tod.näk myytyä eteenpäin tai vaihdettua johonkin muuhun. Vanhemmatkin ehkä huomaavat sen kun näkevät käytettyjä soittimia myynnissä.
Kannattaa kuitenkin vähän satsata laatuun, eli aivan kauheimpia pahvilaatikkopaketteja en suosittele. Nuo on varmaan turvallisia täälläkin suositellut Yamahat,Ibat ja Squierit,joka itselläni on.Myös hyvät käytetyt kannattaa ottaa huomioon.
 
Itseäni harmittaa vieläkin kun ei aikoinaan tullut ostettua sähkistä "ajoissa".
Sain nailoni-Landolan joululahjaksi joskus 70/80 vaihteessa. Varmaan isäukko olisi mulle kustantanut osan uusista kamoista parin vuoden kuluttua, jos olisin vaan kerjännyt. Mutta kun se olin minä, joka olin epäröivä innostuksen kestämisestä. Ja toisaalta olen ollut aina vähään tyytyväinen. Moponkin olisin saanut, mutta pyysin uutta polkupyörää- ja sainkin vihreän JoPon joka oli muotia silloin. No, lupasi kustantaa ajokortin , ja ostipa vielä mulle eka autoni Fiatin sitten kun pääsin töihin ja oli edessä muutto.
Sorry, meni vähän aiheen vierestä

Viritä kitaras niin että Rollareiden Satisfactionin riffin voi soittaa yhdellä sormella. Opeta se isälles nailonkielisellä. Menkää yhdessä musiikkiliikkeeseen. Viritä sähkis. Pistä säröt päälle. Työnnä kitara isäs syliin ja sano, että kokeileppas tuota.
 
Olen melko varma että poistutte liikkeestä sähkis kainalossa

minulle ostettiin akustinen 2 vuotta sitten ja kiinnostus loppui heti. nyt olen kuitenkin tosissaan innostunut, mutta haluaisin sähkökitaran, koska haluasin soitta rokkia (iron maiden, metallica, red hot chili peppers)yms..
Mutta vanhemmat ei osta sähkistä koska uskovat että innostus loppuu taas eivätkä siksi anna minun ostaa edes omilla rahoilla..
Millä saisin heidät vakuuttuneiksi,että innostus kestää tällä kertaa?
Akustista pimputtelen mutta en kauheasti akustisella soitettavasta musasta välitä..
 
Opettele soittamaan sillä akustisella yksi (1) rauhallinen ja hieno kappale (esim. Hurriganes - I will stay).
 
Sitten kun osaat kompata kappaleen alusta loppuun, soitat sen äitille ja sanot haluavasi sähkökitaran.
 
edit. Tai opettele soittamaan tää juuri kuin toi vanha patu: http://www.youtube.com/watch?v=Ukbg … ow4TA&search=flight%20bumblebee
 
Luulisi että alkaisi kukkaron nyörit narahtelemaan.