Aloittelijat ›

Onks ne huollot minkä hintasta? Riippuu tietysti kuka ne tekee mut se hintahaarukka ois kova?

Mikäli homma ei ole kiinni siitä, että kielet tuntuvat olevan liian korkealla tjsp, niin huollossa käyttämisestä tuskin on apua sun ongelmaan. Jos tykkää paksummasta kaulaprofiilista, ni liian ohuen kaulan tatsiongelmaa ei säätämällä paranneta.

Itelläni tullu soiteltua paljon Les pauleilla...kolme olen omistanut, pari Epiphonea ja sitten Maisonin. Voin sanoa että lespa on mukava soittaa mutta toisaalta testissä on käynyt myös jacksoneita (RR, Dkmg) ja ibanezeja(rg) eivätkä nekään huonoja vaihtoehtoja ole.
Päätin sitten tehdä kompromissin ja sijoittaa schecterin c-1:seen, joka mielestäni on näiden välimuoto. Paksuhko lespamainen kaula mutta stratomainen muotoilu kaarevalla kannella ja mahtavinta on pitempi skaala lespaan verrattuna (mun lespat 24.75 ja c-1 25.5)
 
Olen huomannut senkin että vasta kun aloittelin( olen kyllä vieläkin) kaverini kävi soittamassa kitaraani ja sai sen soimaan aivan erillailla. Itselläni rämisi ja sadakolla ei. Soittaessa sormet kovettuivat ja soinnut alkoivat kuullostaa paremmilta ja soittamaan ei kyllä opi kuin soittamalla.peace.

Onks ne huollot minkä hintasta? Riippuu tietysti kuka ne tekee mut se hintahaarukka ois kova?
 
Ite oon pari kertaa käyttänyt kuopion flangerissa eikä se hirveästi maksanut. Se tietysti riippuu vähän että mitä sille kitaralle tehdään. Jos Vaan puhdistelee nauhoja, säätää tallan ja kaulan niin selviää varmaan muutamalla kympillä. Jos hiotuttaa nauhoja tai vaihtaa ne niin huollon hinta menee varmaan yli satasen.
 
Tallan ja kaulan nyt ehkä kykenee itsekin säätämään.

Ensimmäinen kitara (samickin teräskielinen) oli alkajan käteen aika hankala, mutta kyllä sillä ihan hyvin soitteli kun hetken opetteli, ja ajan myötä tuntumakin kitaraan parani. Vähän ajan kuluttua sitte ostin ekan sähkökitaran, Squierin Stratocaster kopion, ja teräskielisen jälkeen se tuntui unelmalta, soittaminen tuntui todella helpolta. Kun vähän aikaa sillä oli soitellut (pari kuukautta) ja sitten kokeili uudestaan teräskielistä, oli tuntuma edelleen parantunut, soitto sujui ku enoelmerin polkupyörä. Jokin aika sitten kaverilla kokeilin jotain vanhaa nylonkielistä ja silloinkin sai hämmästyä siitä miten hyvin soitto sujui, melkein paremmin kuin omilla kitaroilla, ja huomiona että kyseinen kitara oli joku ERITTÄIN halpiskitara, tyyliin vanerista kyhätty yms. Mutta minkä tekniikan parantumisessa voitti, sen äänessä hävisi.
 
Mitä nyt noita kitaroita on tullut kokeiltua niin kyllä se on lähinnä totuttelukysymys, mitä useammin soittaa sitä helpommin soitto sujuu (vaikkei se välttämättä yhtään paremmalta kuulosta, kuten omassa tapauksessa :D). Tiedä häntä päteekö tuokaan kaikkiin.