Aloittelijat ›

Liekö nyt aivan oikealla alueella tämä.. no ei se mitään, asiaan!
 
Muutaman vuoden olen kitaraa kiusannut ja seuraavanlainen kysymys on pulpahtanut esiin äskettäin: Mitenkä päin kannattaisi otelautaa oikein katsoa soolotessaan sointujen päälle? Oma tyylini tähän asti on ollut selvittää kulloinkin taustalla soivasta soinnusta pelkästään juurisävel, ja sitten sahailla siihen päälle jotakin, hyväksikäyttäen päähän iskostuneita kuvioita skaaloista ja arpeggioista. Selvennys(yritys), olen siis toisinsanoen opetellut ulkoa vain asteikkojen ulkomuodon tai kaavion otelaudalla, eikä minulla siten soiton tiimellyksessä ole mitään havaintoa soittamieni sävelien nimistä. Korkeintaan tiedän että niiden pitäisi periaatteessa sopia alla kulloinkin olevaan sointuun.
 
Tässä kuitenkin teoriatietojen vähitellen kasvaessa olen alkanut miettiä toistakin lähestymistapaa (kenties itsestäänselvyys kaikille ammattilaisille/musiikkiopissa olleille). Josko opettelisinkin otelaudan ja sointujen sisältämät nuotit tarpeeksi hyvin jotta pystysin improvisoimaan pelkästään niiden perusteella? Eli kun taustalla alkaisi soimaan esim. Dmaj7, näkisin sieluni silmin otelaudan jokaisen D, A, C# ja F# sävelen kohdalle syttyvän ledin ja koko kitaran kaula olisi siten käytettävissäni, enempiä miettimättä.
 
Niiden, joiden mielestä ketjuilla tulisi olla jokin pointti, tässä tulee: Toivoisin tähän siis vastaukseksi kommentteja ja kokemuksia jo hieman kokeneemmilta, erityisesti kielisoittimiin perehtyneiltä musikanteilta yllä mainittujen tapojen käyttökelpoisuudesta ynnä hyvistä ja huonoista puolista. Lähinnä siis askarruttaa se, saako mielestänne jälkimmäistä tapaa tarpeeksi nopeaksi, jotta pystyisi vaikkapa lennosta jammailemaan kaverin kanssa muutakin kuin progea. Vieläpä niin, että sisäistäisi kulloinkin soittamansa sävelen suhteen sointuun (edellisen kappaleen esimerkissä tajuaisi siis aina soittaessaan F#:n että jaaha, suuri septimihän se tässä).
 
Tyhmä kysymys ehkä, mutta on jäänyt vaivaamaan enkä huomannut aikanaan edes kitaranmaikan preferenssiä tiedustella, joten ajattelin kysyä teiltä. Mieluusti siis jonkinnäköistä mielipidettä tulemaan siihen, pystyykö ei-enää-aivan-nuori, sointuotteet ja skaalat aikaisemmin vain kuvioiden mukaan muodostanut ummikko oppia tällaisia uusia temppuja. Ja kannattaako se?
 
!!_EDIT_ : tietysti joku oli toissapäiväsen hakukierroksen jälkeen kerennyt laittaa kitarapalstalle lähestulkoon samasta aiheesta, tämä olisi just hyvin menny sinne. No, mode varmaan poistaa tämän kunhan ehtii ja parhaaksi näkee, minun puolesta saa.

Tjoo. Itsekin päivittäin teen harjoituksia mainitsemallasi metodilla. Sama lamppu syttyi mullekin tuossa vähän aikaa sitten. Olen harrastanut soittamista kaksi vuotta ja olen muistaakseni puoli vuotta nyt tahkonnut työtä otelautatuntemuksen parissa. Tarkoituksena olis siis oppia työkaluja improvisointiin ja muutenkin yleisesti musisointiin.
 
En nyt ota tässä kantaa otelaudan hallintaan otosta, koska juuri tänään alkoi toisella palstalla sama keskustelu.
Tuolla --- > http://muusikoiden.net/keskustelu/p … p?c=38&t=90230&o=0&co=0
 
Tuohon modaalisuuteen en ole vielä lähtenyt, koska en tunne sitä vielä tarvitsevani. Käsittääkseni modaalisuutta osittain ajat takaa tässä. Tuottaa ihan tarpeeksi vaikeuksia vielä käyttää tiettyyn sointuun sen juurisävelen skaaloja. Eli G-soinnussa improan G-duurista kuin G-soinnun viidennestä asteesta eli B-miksolyydisestä.
 
Tuolta löytyy teoriaa skaaloista, moodeista yms asiaan liittyvästä.
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … p?c=39&t=24161&o=0&co=0
 
Edistystä on tapahtunut, kun olen ottanut teoriakirjan käteen ja soveltanut oppia otelaudalle.