re infecta 29.07.2003 10:05:51 | |
---|
Musiikinteoria 7-, 9- ja sus-sointujen takana? Voitteko kertoa millä perustella sävelet valitaan esim. A7, C9-sointuun ja Dsus2:een? Kuoleman jälkeinen elämä on ajatuksena vastenmielinen. |
moses malone 29.07.2003 10:25:57 | |
---|
Musiikinteoria 7-, 9- ja sus-sointujen takana? Voitteko kertoa millä perustella sävelet valitaan esim. A7, C9-sointuun ja Dsus2:een? No A7:aan lisätään normaalin kolmisointu A:n sävelten ( A, C# ja E, duuriskaalan 1., 3. ja 5. sävel) 7. sävel alennettuna eli Gb. C9:öön C-duuriskaalan 1. (=C), 3. (=E), 5.(=G), 7. alennettuna (=Bb) sekä 9. sävel (=2. sävel=D). Dsus2???? Dsus4 on tuttu mutta kakkonen, ilmeisesti samalla periaatteella kun edellinenkin. Korjatkaa jos olen väärässä. |
re infecta 29.07.2003 10:28:12 | |
---|
Voisitteko samalla avata seuraavat soinnut: Am9(7-6) Em7(#6-6-5) Hsus4 - 3 Kuoleman jälkeinen elämä on ajatuksena vastenmielinen. |
lxi 29.07.2003 10:31:15 | |
---|
Dsus2???? Dsus4 on tuttu mutta kakkonen, ilmeisesti samalla periaatteella kun edellinenkin. Korjatkaa jos olen väärässä. Aivan oikein, D-duuri (D-F#-A) josta terssi eli F# korvataan 2. sävelellä eli E:llä. Am9(7-6) Em7(#6-6-5) Hsus4 - 3 Mistä olet repinyt näitä? Eivät nimittäin ole mitään normaaleja sointumerkintöjä. Mainostilaa vuokrattavana |
Lennu 29.07.2003 10:37:04 | |
---|
Ne numerot tarkoittavat intervalleja, jotka lisätään tavalliseen kolmisointuun. Eli tässä tapauksessa A7:ssä on A-kolmisointuun lisätty pieni septimi. Jos se olisi Amaj7, siinä olisi suuri septimi. Kolmisointuhan on kolmisointu, koska siinä on kolme nuottia. Ysissä sama juttu, mutta intervallina on siis nooni. sus-soinnussa korvataan yleensä terssi kvartilla (sus4). sus2:n tapauksessa voisi ymmärtää, että priimi korvattaisiin sekunilla, mutta tällöinhän kellot olisivat aina väärässä. Jos soittaa A-soinnun lisäten siihen noonin ja jättää terssin pois, niin silloin on aika lähellä sus2:ta. S'oon se terssi silloin periaatteessa korvattu kakkosella, joka on ysi, mikä siis on oktaavin kakkonen, parisuhteen ykkönen. Miks mä ees selitän, kun mä kuitenkaan tee sitä kunnolla, kas siinä pulma? Lue intervallifakki. |
re infecta 29.07.2003 10:39:08 | |
---|
Pienen ja suuren septimin ero? Kuoleman jälkeinen elämä on ajatuksena vastenmielinen. |
Zarmo 29.07.2003 10:43:26 | |
---|
Pienen ja suuren septimin ero? pieni: C - Bb suuri: C - H Suuri on suurempi. Myynnissä torilla multiefekti, Digitech RP200, hintaa 130 euroa. |
Lennu 29.07.2003 10:56:14 | |
---|
Pienen ja suuren septimin ero? Intervalleista puhuttaessa puhutaan aina nuottien välisestä erosta. priimi, sekunti, terssi, kvartti, kvintti, seksti, septimi ja oktaavi. Tässä on siis kahdeksan nuottia, mutta onhan niiden väleissäkin nuotteja. Niistä puhutaan niin, että kaikki s-kirjaimella alkavat ja terssi voivat olla pieniä tai suuria. Muut ovat vähennettyjä tai ylinousevia. Näin saadaan kaikki oktaavin nuotit merkittyä. Pieni sekunti on puolisävelaskel, suuri taasen kokosävelaskel. Sen jälkeen tulee pieni terssi (pulitoista sävelaskelta), suuri terssi (kaksi sävelaskelta), kvartti on vaan, vähennetty kvintti, kvintti, ylinouseva kvintti jne. |
re infecta 29.07.2003 11:34:53 (muokattu 29.07.2003 11:35:07) | |
---|
OK. Kiitos vastauksista. Täytyy tutustua tähän sointuteoriaan lähipäivinä. Nyt ihan off-topic -kysymys. Luin joltain sivustolta, että ala-E- ja ylä-E -kielein sävelet ovat aivan samat ja niiden välillä ei ole intervallia lainkaan. Eihän tämä voi pitää paikkansa? Siis sävelillä on toki samat nimet, mutta eroavat tajuudeltaan oktaavin verran, eikö? Kuoleman jälkeinen elämä on ajatuksena vastenmielinen. |
moses malone 29.07.2003 11:39:26 | |
---|
OK. Kiitos vastauksista. Täytyy tutustua tähän sointuteoriaan lähipäivinä. Nyt ihan off-topic -kysymys. Luin joltain sivustolta, että ala-E- ja ylä-E -kielein sävelet ovat aivan samat ja niiden välillä ei ole intervallia lainkaan. Eihän tämä voi pitää paikkansa? Siis sävelillä on toki samat nimet, mutta eroavat tajuudeltaan oktaavin verran, eikö? Kahden oktaavin verran. |
re infecta 29.07.2003 12:09:44 | |
---|
Kahden oktaavin verran. Niin siis aivan :) Kuoleman jälkeinen elämä on ajatuksena vastenmielinen. |
re infecta 29.07.2003 12:15:25 | |
---|
Kuoleman jälkeinen elämä on ajatuksena vastenmielinen. |
Lennu 29.07.2003 12:21:41 | |
---|
http://saybiafan.dk.rustmark.dk/tabs/inspiteof1.txt Osaatko auttaa? Tuo viiva-merkki on ilmeisesti vain lyhennys eli esim. Hsus4 - 3 soitetaan Hsus4-Hsus3.´ Yrittääköhän Hanssi tuossa kuvata ennemminkin jotain melodiakulkua. Jos noita sointuja näppäillään, niin nuo (9-8-7) jutut tulee soittaa melodiana sen soinnun mukana? Outo merkitsemistapa, mutta se tuosta tuli mieleen. |