Aloittelijat ›

Mitä tarkottaa kun jokin soitetaan esim. d-vireellä?

Normaalistihan kitara viritetään E:hen 440 hertsiin tai jotain. Nyt kun soitetaan D- vireellä, niin se tarkoittaa, että siitä E- vireestä lasketaan kaikkia kieliä yksi kokonainen sävelaskel alaspäin. Eli kahden nauhan verran. Jesh!

Tarkoittaa että kielet ovat vireessä DGCFAD eivätkä normaalissa EADGHE. Dropped D taas on pelkkä ala-E-kieli pudotettuna D:ksi.
 
EDIT: Normaalistihan kitara viritetään E:hen 440 hertsiin
Eikö se oo A=440Hz eikä E

Tälläseen ei varmaan tartte paljo aloittelijan kiinnittää huomiota vai miten on?

Tälläseen ei varmaan tartte paljo aloittelijan kiinnittää huomiota vai miten on?
 
Jos soitat semmosia biisejä jotka on levyllä soitettu D-vireessä niin kyllä kannattaa virittää sillon kitara itekin D-vireeseen. Ei välttämättä pääse tarpeeksi alas, jos ei pistä samaan vireeseen. Voi toki transponoida...

Mitä tarkottaa kun jokin soitetaan esim. d-vireellä?
 
Voi olla joskus kyse myös avoimesta d-vireestä: D A D F# A D
 
http://www.strummeronline.com/dtuning.html

Tälläseen ei varmaan tartte paljo aloittelijan kiinnittää huomiota vai miten on?
 
Periaattessa ei, koska kitaralla on helppo transponoida eli muuttaa sävellajia. Mennään vain kaulalla ylös- tai alaspäin. Jatkuvassa vireiden muutoksissa on se huono puoli, että jos on vaikka floyd rose -talla, niin kaikki säädöt pitää laittaa uusiksi. Myöskään kaula ei välttämättä tykkää siitä, että kielten jännite muuttuu vähän väliä ja nopeasti.

Sitten on vielä dropped-D
 
D-A-D-G-H-E
 
Eli kolmea alinta kieltä voi rämpätä vapaana, ja siitä tulee semmonen "hevisointu".
 
Mutta ei näillä kannata päätään vaivata.

Eikö se oo A=440Hz eikä E
 
En tiedä, mutta 440 on mittarissa. Se riittää mulle.

En tiedä, mutta 440 on mittarissa. Se riittää mulle.
 
AP Guitar Tunerissa lukee ainakin A4: 440.00

Tosiaan 440 Hz on A-sävel. Tai sopimuskysymys, osa sinfoniaorkestereista saattavat käyttää esim. 442 Hz. :)
 
Noita kitaran eri virityksiä kutsutaan mitä erilaisimmilla nimillä. Ei kannata niillä liikaa päätään vaivata. Yleensä nuoteissa tai tabulatuureissa selkeästi kerrotaan, minkälaista virettä käytetään.

Tosiaan 440 Hz on A-sävel. Tai sopimuskysymys, osa sinfoniaorkestereista saattavat käyttää esim. 442 Hz. :)
 
Tästä tulikin mieleen että onkos tuo standardi ollut joskus joku muu kuin 440Hz? Jostain sain tällaista päähän että olisi ollut joskus matalampi, saattoi olla kyllä untakin tai jotain :) Ihan vaan mielenkiinnosta kysyin..
 
Sitten toinen juttu joka tuli mieleen, eli joillain levyillä kaikki soittimet tuntuvat olevan hieman alavireessä? esim. muistaakseni joku oasiksen levy ja olisikohan ollut AC/DC:n levy? Ei siis puoltasävelaskelta alempana vaan jotenkin sielä välissä, mistähän johtuu?

Oma sanani vireeseen tulee tässä:
 
Periaatteessa itse soittamalla ei ole mitään väliä missä vireessä keppi on, oli se sitten E, D tai jopa H- vireessä.
 
Merkitystä asialla on korkeintaan aikaisemmin mainitussa transponoinnissa jos on korvakuulolta kattonut piisin tai tabloista tai mistä lie..
 
Mutta yhtyetoiminnassa laulajan äänirekisteri on asia mikä kannattaa ottaa huomioon virettä katsoessa. Tehokeinonakin, vrt. Jon Davis, mutta esim entisen yhtyeeni laulaja ei kertakaikkiaan pystynyt vetämään E:stä, piti olla D-vire ennenkuin pystyi.
 
Eli yhdellä sävelaskeleella voi olla merkitystä.
 
Lisäksi olen huomannut että toisen kitaran on hyvä olla Dropped-C vireessä, jos pohjavireenä on tuo aikaisemmin mainittu luonnollien D-vire eli siis C-G-C-F-A-D.
 
Tuon alimman kielen droppaaminen tuo komppipuolellle mukavaa rouheutta saundiin ja soittoon.
 
Jos Basso on nelikielinen, niin ei ole väärin pistää samaan vireeseen. Viisikielinen on valmiiksi H- vireessä defaulttina, joten siihen ei kannata koskea.

Sitten toinen juttu joka tuli mieleen, eli joillain levyillä kaikki soittimet tuntuvat olevan hieman alavireessä? esim. muistaakseni joku oasiksen levy ja olisikohan ollut AC/DC:n levy? Ei siis puoltasävelaskelta alempana vaan jotenkin sielä välissä, mistähän johtuu?
 
Levyä on saatettu tahallaan nopeuttaa tai hidastaa, jolloin sävellaji nousee tai laskee. Tai sitten, jos kasetti- tai levysoitin laahaa, niin sävellaji laskee. Esim. Iron Maidenin ekan levyn remasteroidussa CDssä kaikki soittimet ovat muistaakseni ylävireessä. Ilmeisesti jokin remasterointivirhe (huh, mikä sana).

Levyä on saatettu tahallaan nopeuttaa tai hidastaa, jolloin sävellaji nousee tai laskee. Tai sitten, jos kasetti- tai levysoitin laahaa, niin sävellaji laskee. Esim. Iron Maidenin ekan levyn remasteroidussa CDssä kaikki soittimet ovat muistaakseni ylävireessä. Ilmeisesti jokin remasterointivirhe (huh, mikä sana).
 
Ja käsittääkseni kasetti/levysoittimissa on myös jonkinlaisia eroja, että jotkut voi soittaa sitä levyä ihan hitusen nopeammin ku toinen, tai päinvastoin hitaammin... Varma en ole kyllä tästäkään...
 
Päähäni pälkähti myös semmonen pieni vinkeä ajatus, että miksei koko bändi voisi virittää a:ta vaikka 442 hz:n, jolloin saataisiin myös aikaan samankaltainen reaktio.. Vai saataisiinko? menisikö se sittenkin ylävireeseen...? No, mutta enivei, jouduttiin käyttämään tätä, kun viriteltiin pienimuotoista matineaa varten soittimia. Akustinen piano antoi a:n joka oli kai 441, ja synassa oli semmonen nappula, josta väännettiin a:ksi tämä samanien 441, ja näin viriteltiin kaikki samaan... Ja näin ei kuulostettu epävireiselle, tai jotain.. Kai se on jo aiemmin mainittu sopimuskysymys että mikä se a on......

Jep. Välikommenttina, että itse soittelen sitä paksukielistä kitaraa parissa pumpussa. Toinen on humppaa, toinen enämpi rokettia. Rokettia soittaessa vire on luonnollisesti 440, mutta humppaporukassa viritän (näin on neuvottu) 442, koska haitaristin soittopeli on kuulemma tässä vireessä ja sitä on hankalampi lähteä muuttelemaan. Jonkun soittajakollegan mielestä 442 on kireän kuuloinen, mutta eipä yleisöstä ole kukaan tullut kommentoimaan...
 
Eli sen verran on basistinkin pidettävä järki mukana, että muistaa soitinta virittäessä kumman bändin kanssa ollankaan liikenteessä ;)

Nykyinen standardi klassisessa musiikissa on että A=442 hz. Kaikki soittimet eivät pysty siihen. Esimerkiksi meidän vanha pystypiano, jonka vire ei pidä kun se A viritetään 442 hertsiin, se pitää virittää 440 hertsiin.

Nykyinen standardi klassisessa musiikissa on että A=442 hz. Kaikki soittimet eivät pysty siihen.
 
Mielenkiintoista... Yleisesti siis a on 440 hz, mutta klassisessa yleisesti 442hz... Onkohan tohon 442:n joku looginen syykin, vai onko se vaan sovittu että näin on?

Mielenkiintoista... Yleisesti siis a on 440 hz, mutta klassisessa yleisesti 442hz... Onkohan tohon 442:n joku looginen syykin, vai onko se vaan sovittu että näin on?
 
Ymmärtääkseni klassisella puolella mm. viulut "vaatii 442 Hz", soivat kuullemma paremmin, tiedä häntä. Sit esim kannattaa tsekata jos soittelee kera normipianon, et missä taajuudessa se on ja laittaa muut sen mukaan.

Nykyinen standardi klassisessa musiikissa on että A=442 hz. Kaikki soittimet eivät pysty siihen. Esimerkiksi meidän vanha pystypiano, jonka vire ei pidä kun se A viritetään 442 hertsiin, se pitää virittää 440 hertsiin.
 
Ja piano saataa "laskea" ajan myötä. Eli on asteikot vireessä, mut "taso" laskee.