Aloittelijat ›

Eli voisiko joku kertoa millä taajuudella esim. keski C värähtelee, ja miten siitä pystyy laskemaan muidenkin äänien taajuudet. Kaippa tässäkin joku järkevä logiikka on.

En ole mikään asiantuntija, mutta kerron silti jotain.
 
Normaali yksiviivainen A värähtelee 440 hertsin taajuudella. Jos taajuus tuplaantuu tai vähenee puoleen, sävel muuttuu oktaavilla. Esim. 880 hertsiä=kaksiviivainen A.
 
Mutta on otettava huomioon se, että yleensä (lähes aina)soittimien ääneen tulee yläharmonioita eli esim. kitaran A ei pelkäästään värähtele 440 hertsin taajuudella.

Mutta on otettava huomioon se, että yleensä (lähes aina)soittimien ääneen tulee yläharmonioita eli esim. kitaran A ei pelkäästään värähtele 440 hertsin taajuudella.
 
Eli käytännössä jos perusääni on 440hz, soi siinä esim kitaralla soitettaessa mm. 1. ylä-ääni 880hz ja 2. ylä-ääni 1320hz jne. Kliinisiä ääniä, joissa on vain yksi taajuus, ovat yleensä tietokoneitten sun muitten vehkeiden merkkipiippaukset.

Eli käytännössä jos perusääni on 440hz, soi siinä esim kitaralla soitettaessa mm. 1. ylä-ääni 880hz ja 2. ylä-ääni 1320hz jne. Kliinisiä ääniä, joissa on vain yksi taajuus, ovat yleensä tietokoneitten sun muitten vehkeiden merkkipiippaukset.
 
Jos sä katsot jollain laitteella, joka muuttaa taajuudet nähtäväksi, on siellä paljon muutakin kuin oktaavikerrannaisia.

Eli käytännössä jos perusääni on 440hz, soi siinä esim kitaralla soitettaessa mm. 1. ylä-ääni 880hz ja 2. ylä-ääni 1320hz jne. Kliinisiä ääniä, joissa on vain yksi taajuus, ovat yleensä tietokoneitten sun muitten vehkeiden merkkipiippaukset.
 
Harvoin ne vehkeiden merkkipiippauksetkaan puhtaita siniaaltoja ole.

Harvoin ne vehkeiden merkkipiippauksetkaan puhtaita siniaaltoja ole.
 
Joo, se sähkövirta joka syötetään, voi olla puhdasta siniä, mutta mekaaninen laite, kaiuttimen kalvo, joka muuttaa sen ääneksi, ei pysty toistamaan sitä sellaisenaan vaan lisää siihen omat ominaistaajuutensa.

Harvoin ne vehkeiden merkkipiippauksetkaan puhtaita siniaaltoja ole.
 
Uskotaan viisaampia, luin moisen totuuden meitin fysiikan kirjasta. Mutta on ne nyt kuitenkin puhtaampia kuin joku kitaran kieli.

Uskotaan viisaampia, luin moisen totuuden meitin fysiikan kirjasta. Mutta on ne nyt kuitenkin puhtaampia kuin joku kitaran kieli.
 
Voipi olla, ettei välttämättä olekaan. Kun vaikkapa tietokoneessa on tuulettimia, erilaisia runkopeltejä, piirikortteja ja komponentteja, jotka resonoivat mukana, on luultavasti se lopullinen äänisignaali kovastikin erilainen, kuin aiottiin. Teoriassa kuitenkin kyllä, mutta teoriassa käytäntö ja teoriassa ovat yksi ja sama, käytännössä eivät.
 
Itse aiheeseen, se, että tuo jo mainittu A on sen 440 Hz ja sen oktaavia ylempi 880 Hz, menee asteikko lineaarisesti, joten välien laskeminen ei ole kova temppu näillä tiedoilla.
 
Olenpas humalassa, kun pitää joka lause kirjoittaa kahdesti, jotta menee oikein.
 
EDIT: Vai että väärin meni. Tästä lähtien kirjoitan sitten pelkästään selvin päin.

Voipi olla, ettei välttämättä olekaan. Kun vaikkapa tietokoneessa on tuulettimia, erilaisia runkopeltejä, piirikortteja ja komponentteja, jotka resonoivat mukana, on luultavasti se lopullinen äänisignaali kovastikin erilainen, kuin aiottiin. Teoriassa kuitenkin kyllä, mutta teoriassa käytäntö ja teoriassa ovat yksi ja sama, käytännössä eivät.
 
Itse aiheeseen, se, että tuo jo mainittu A on sen 440 Hz ja sen oktaavia ylempi 880 Hz, menee asteikko lineaarisesti, joten välien laskeminen ei ole kova temppu näillä tiedoilla.
 
Olenpas humalassa, kun pitää joka lause kirjoittaa kahdesti, jotta menee oikein.
 
Ei se kyllä mene lineaarisesti vaan logaritmisesti (vai eksponentiaalisesti, en ole hyvä matikassa)
Kahden peräkkäisen sävelen (siis puolisävelaskelen) taajuuksien suhde on 12 juuri kahdesta, jonka laskeminen vaatii jotain funktiolaskinta tai logaritmitaulua

Voipi olla, ettei välttämättä olekaan. Kun vaikkapa tietokoneessa on tuulettimia, erilaisia runkopeltejä, piirikortteja ja komponentteja, jotka resonoivat mukana, on luultavasti se lopullinen äänisignaali kovastikin erilainen, kuin aiottiin. Teoriassa kuitenkin kyllä, mutta teoriassa käytäntö ja teoriassa ovat yksi ja sama, käytännössä eivät.
 
Eli teoriassa minä pidän turpani kiinni asioista joista en edes tiedä mitään (vaikka olen muka teoriassa opiskellutkin), käytännössä tätä ei kuitenkaan tule koskaan tapahtumaan. =)