Neljä ohuinta kieltä = 5-kielisen banjon soinnut. Netistä löytyy.
Bassopuoli Drop-D (DADGBE) tai DADGAD sointuja voi löytyä netistä.
Itse soittelen Double Drop D:llä eli open-G ja paksu E kieli siis vielä pudotettuna D:hen. Käytän banjon soitosta tuttuja open-G sointuja ja bassopuolella käytän DADGAD ja DADGBE kelttikomppien ideoita.
Open-G:n (neljä ohuinta) hahmottaminen helpottuu kun ajattelee suunnilleen niin kuin näin:
1) unohda ensin ohuin kieli kokonaan
2) ota sointuja kuten standardikitaralla kieliltä DGB jättäen pikkurilli vapaaksi.
3) laita pikkurilli ohuella D kielellä kokosävelaskeleen korkeammalle kuin mitä se olisi standardivireellä soitettaessa.
Ei tuossa ole tietenkään kaikki, mutta siitä voi olla aluksi helpompi hahmottaa.
Open-G sopii erinomaisen hyvin D ja G biiseille ja capolla ylemmäs. Monessa tapauksessa (D ja G biisit) ohuen D kielen voi myös jättää tykkänään D:hen eli D kieli soi avoimena. Teoreettinen syy selviää kun tarkastelet miksikä soinnuiksi D ja G sävellajien soinnut muuttuvat jos niihin lisää äänen D. En tässä jaksa ruveta käymään niitä läpi. Ohuen kielen voi myös tarvittaessa jättää soittamatta.
Bassopuoli on sitten ihan oma lukunsa ja siihen voi napata ideoita kelttikompeista, joissa bassonäänten kuljetus on aivan omaa luokkaansa verrattuna standardikitaran standardisoitteluun.
www.homespuntapes.com voit käydä vilkaisemassa esim John Doyle opetussämpleä. Hän käyttää DADGBE virettä.
Ne jotka eivät ymmärrä kokonaisuuksien kauneutta ovat kärkkäitä osoittamaan sormella yksityiskohtien näennäisiä epäloogisuuksia. Mietelause by Risto 2005, Inspired by Platon 427-347eKr.