Aloittelijat ›

Elikkä siis, olen aivan aloittelija tässä hommassa ja omistan nyt tollasen ihan perus skeban ja vahvarin, mutta ongelma on tässä se, että ei ole hirveesti hajua mistä pitäisi lähteä liikkeelle. Nuotteja oon yrittänyt opiskella, mutta eipä niistä ole juurikaan hajua joka on erittäin turhauttavaa. Kaiken hyvän lisäksi mulla taitanee olla aivan väärä tekniikka soittaa ku yritän siirtyä nuotista toiseen nuottiin ja kun päästää kielestä sormen irti ni se ääntelee ihan epämääräisesti. Mikä tähän on oikea tekniikka? Parhaimmat kotikonstit otetaan ilomielin vastaan, kuinka tästä vaikeasta harrastuksesta pääsisi hyvin alkuun. Kiitokset etukäteen.

Kannattaa varmaan harkita ihan opettajaa alkeiden opiskeluun jos ei ole ketään tuttua joka voisi vähän auttaa.
 
Tai rockway.com auttaa myös pidemmällekin ehtineitä.
 
Löytyyhän netistä ilmaiseksikin vaikka mitä opetusvideoita, mutta suosittelen kokeilemaan tuota rockwayta.

Itsekin vielä aloittelija tasolla ollaan, joten hirveästi en osaa neuvoa, mutta yritetään nyt sitten... Elikkä jos olet täysin uusi myös musiikin teorialle (kuten minä), eli esim. nuoteista et tiedä hölkäsen pöläystä, niin kannattaa tutustua tabulatuureihin. Ne on yksinkertainen ja helppo tapa päästä soittelemaan lempi bändin biisejä, ja oppiminen käy paljon nopeammin (tosin jos olet päättänyt opetella nuotteja, niin jatka myös sitä, nuotitkin on hyvä osata!). Itseäni auttoi myös hirveästi kitarakirjojen lainaaminen kirjastosta, erittäin valaisevia varsinkin tekniikan osalta. Noilla pääsin itse todella hyvin vauhtiin, mutta kannattaa tosiaan harkita myös soittotunteja. Tässä on sellaset viitisen kuukautta nurkassa köhöttäny ja soitellu sillon kun huvittaa, ja voin sanoa, että kyllä innostus laskee nopeasti jos näin jatkuu (soittotunnit siis edessä).
 
Toivottavasti oli edes jotain hyötyä. :)
 
Ainiin ja kattava tabulatuurisivusto: ultimate-guitar.com, tuolta haen omani.

Aiheesta löytyy kyllä lukuisisa kirjoituksia tältäkin foorumilta, mutta laitampa minäkin joitakin ajatuksia - olenhan ollut itsekkin samassa tilanteessa, niin kuin varmaan moni muukin.
 
Itse jos aloittasin nyt ihan alusta, niin opettelisin ensin kielten nimet (eli pakuimmasta ohuimpaan E-A-D-G-B-e) sitten opettelisin eri nauhoilta löytyvät sävelet, esim. A-kielen kolmannelta löytyy C, G-kielen viidenneltä nauhalta löytyy myös C, mutta se oktaavia ylempi C. Siinä samalla vois oppia myös nuottimerkintöjä.
 
Skaalat voi kuullostaa tylsältä, mutta se auttaa myös otelaudan oppimisessa, ja myöhemmin huomaat että eri skaalojen säveliä yhdistämällä oppii muodostamaan sointuja.
 
Metronomi on hyvä apuväline, sen avulla oppii rytmissä soittamista.
 
Tabulatuuresta soittaminen ei pidemmän päälle kehitä, mutta pelkkä teorian opiskelu on varmaan aika tylsää. Kannattaa siis välillä tapailla ihan oikeaa biisiäkin.
 
Opettajan hankkimista suosittelen minäkin.

Opettajasta varmasti aluksi on hyötyä, mutta itsekin pärjää ellei sitä korttia halua käyttää.
Vaikka pelkkä tabulatuureista opettelu ei tee hyvää kitaristia, niin kannattaa tosiaan varmaan aluksi jotain suosikkibiisien riffejä opetella tabeista että mielenkiinto pysyy yllä ja huomaa kehittyvänsä.
Kitaran virittäminen on toinen joka kannattaa opetella.

Kannattaa varmaan harkita ihan opettajaa alkeiden opiskeluun jos ei ole ketään tuttua joka voisi vähän auttaa.
 
Äh, meikäläinen on ainakin itseoppinut. Itseoppinut = Kova jätkä.
Ei tosissaaan..... =)
 
Asiaa puhut. Huomaan välillä itsekkin omasta soitostani sellaisia puuteita mitkä ehkä ois jääny alkujaan pois jos se opettaja ois ollu. Ei ollu, mutta aika hyvinhän tässä on pärjätty.

Joo ei muakaan kukaan ole millekkään soittimelle kukaan opettanut, mutta näin jälkikäteen lähes 20 vuotta myöhemmin on tullut mieleen että se opettaja varmaan on usein aika kova sana alkeiden opettelussa..
 
Ikinä en varsinaisia harjoituksia ole tehnyt ja toimii tää näinkin, mutta varmaan helpoin tapa päästä alkuun on todellakin se että opettajaksi koulutettu henkilö näyttää mitä kannattaa tehdä ettei tarvitse tuhlata liikaa aikaa kokeiluun ja turhautumiseen :)

Sebalta löytyi se sana mikä oli kadoksissa muutaman tunnin. : D
Piti siis sanomani, että jos on tunteja aikaa kokeilla erilaisia asioita niin varmasti tekee sen soiton aloittamisen jännäksi, varsinkin jos tulee semmoisia "hei, nyt mä keksin"- hetkiä. Toisaalta jos tiedät, ettet jaksa vaan kokeilemalla etsiä niitä kikkoja, niin onhan niitä muitakin keinoja. (opettaja).
 
Aluks on ihan hyvä vaan rämpytellä niitä kieliä joka suuntaan ja kuulostella minkälainen ääni lähtee. Kokeilla sitä, miten se plektra tuntuu hyvälle kädessä. Siihen ei ole varsinaisesti "oikeata"- tyyliä mutta pidä niinkuin se tuntuu hyvälle. Yleensäkin vaan vähän tutustua siihen laitteeseen, pyöritellä kädessä jne. Kokeile, että miten saat soitettua sen yhden tietyn nuotin. Oikeastaan aika lailla vaan kannattaa kokeilla niitä asioita. (Tyhmä sanoa, mutta voisin väittää, että niin se vaan on ; )).
 
Youtube on täynnä hyviä (ja vähemmän hyviä) videoita joista saa varmasti paljon vinkkejä. Tabulatuureista kannattaa ainakin alkuun katsoa niitä tuttuja ja turvallisia biisejä. Smoke on the water, stairway to heaven.. Mitä mieleen tulee ; )
 
Hauskoja soittelu hetkiä ; )

Itse olen aloittanut ihan avoimista soinnuista. Niitä taulukoita löytyy vaikka mistä nuottikirjoista ja netistä. Sitten kun niiden perusteet olivat hanskassa, treenasin barré-tekniikkaa. Alkoi löytyä jo jonkinmoinen tatsi kitaraan, kun oli noita aikansa höylännyt. Sitten aloin treenailla tabulatuureista kaikennäköistä, riffejä, näppäilyä ja soolotekniikkaa. Kun jaksaa aikansa veivata, kyllä löytyy se juttu, minkä takia tätä on pakko jatkaa. :)