Roots ›

Vilpur1: En ole kuunnellut Bonamassaa koskaan mutta nyt lainasin kirjastosta A New Day Yesterday Live levyn ja on huomena työmatkakuuntelussa. Mitä odotettavissa? Onko artistin hyvää tuotantoa?
 
Bonamassan ensimmäinen studiolevy, jossa laulu on hyvin erilaista kuin nykyisin ja koko homma on hieman hiomatonta. Mies on kyllä kehittynyt kovasti vuosien saatossa etenkin laulussa. Itse en tuon levyn soundeista oikein tykkää, on niin kuivat ja jotenkin ontot. Ei se huono levy ole, mutta en ehkä luovuttaisi Joen suhteen tuon levyn jälkeen. Saman albumin liveversio vuodelta 05 on sen sijaan mielestäni mahtava.
 
Myöhempinä vuosina mies on kehittynyt roimasti ja sen ansiosta on tullut loistavia levyjä kuten Sloe Gin sekä mielestäni paras levy, The Ballad Of John Henry.
 
Tässä tämä vakioesimerkki mikä tulee ekana mieleen Bonamassasta. Sloe Gin kappaleen live Royal Albert Hallista.
http://www.youtube.com/watch?v=F1_6yCHnSI4
 
Mutta tosiaan, suosittelen tutustumaan myös näihin muihin levyihin, ennenkuin luovuttaa.
 
Edit: Ja näin loppuun luinkin väärin, eli tuo livelevy on mielestäni hyvää kamaa. Eli koko kirjoitukseni alkupuoli onkin sitten turhaa pulinaa.

Liput keikalle hommattu huippupaikoilta, todella odotan tätä, nuo aikaisemmat visiitit tullut missattua. Mielenkiintoinen toteutus tuolla Areenalla, voi toimia hyvin tuo "intiimi tila".

Sällin touhuja on tullut fanitettua huolella ja keikoillakin luuhattua, aina vaan jaksaa kiinnostaa.
 
Hommasin uuden Acoustic Evening at the Vienna Opera House DVD:n ja äsken kattelin sen läpi. Tulee varmasti tuon pariin palattua useammankin kerran. Huikeaa settiä ja kerrankin musadvd:ssä äänipuolikin kunnossa. Kova ryhmä taustalla ja muusikkous hyvällä tavalla läsnä.
 
Syssymmällä taas livenä, JEP.

MaD PiAnIsT: Bonamassan ensimmäinen studiolevy, jossa laulu on hyvin erilaista kuin nykyisin ja koko homma on hieman hiomatonta. Mies on kyllä kehittynyt kovasti vuosien saatossa etenkin laulussa. Itse en tuon levyn soundeista oikein tykkää, on niin kuivat ja jotenkin ontot. Ei se huono levy ole, mutta en ehkä luovuttaisi Joen suhteen tuon levyn jälkeen. Saman albumin liveversio vuodelta 05 on sen sijaan mielestäni mahtava.
 
Myöhempinä vuosina mies on kehittynyt roimasti ja sen ansiosta on tullut loistavia levyjä kuten Sloe Gin sekä mielestäni paras levy, The Ballad Of John Henry.
 
Tässä tämä vakioesimerkki mikä tulee ekana mieleen Bonamassasta. Sloe Gin kappaleen live Royal Albert Hallista.
http://www.youtube.com/watch?v=F1_6yCHnSI4
 
Mutta tosiaan, suosittelen tutustumaan myös näihin muihin levyihin, ennenkuin luovuttaa.
 
Edit: Ja näin loppuun luinkin väärin, eli tuo livelevy on mielestäni hyvää kamaa. Eli koko kirjoitukseni alkupuoli onkin sitten turhaa pulinaa.
 
Juu oli mielekästä ja oikein hyvää kamaa. Joskus live levy ensimmäisenä saattaa jättää hieman empivän maun vaikka yleensä pidän enemmän näistä live äänitteistä, mutta tää oli kyllä hyvä veto. Onko herralta muita live albumeita?

Vilpur1: Juu oli mielekästä ja oikein hyvää kamaa. Joskus live levy ensimmäisenä saattaa jättää hieman empivän maun vaikka yleensä pidän enemmän näistä live äänitteistä, mutta tää oli kyllä hyvä veto. Onko herralta muita live albumeita?
 
Livelevyjä löytyy jopa 6 kappaletta. Itse en ole vielä kerennyt tutustumaan noihin kahteen uudempaan, mutta ainakin tuo Albert Hall on hyvä keikka, vierailevana tähtenä löytyy Eric Clapton. Pitäisi tutustua noihin uudempiin, on Joe aika tuottoisa kaveri.
 
Live Albums:
A New Day Yesterday Live (2002)
Shepherds Bush Empire (2007)
Live from Nowhere in Particular (2008)
Live from the Royal Albert Hall (2009)
Beacon Theatre: Live from New York (2012)
An Acoustic Evening at The Vienna Opera House (2013)

MaD PiAnIsT: Livelevyjä löytyy jopa 6 kappaletta. Itse en ole vielä kerennyt tutustumaan noihin kahteen uudempaan, mutta ainakin tuo Albert Hall on hyvä keikka, vierailevana tähtenä löytyy Eric Clapton. Pitäisi tutustua noihin uudempiin, on Joe aika tuottoisa kaveri.
 
Live Albums:
A New Day Yesterday Live (2002)
Shepherds Bush Empire (2007)
Live from Nowhere in Particular (2008)
Live from the Royal Albert Hall (2009)
Beacon Theatre: Live from New York (2012)
An Acoustic Evening at The Vienna Opera House (2013)
 
Kiitos tästä, todella tuottoisa kaveri tosiaan. Täytyypä ruveta katsasteleen.

Kauniisti soi Gibson.

Sunnuntain keikka oli hyvä.

Ei ollut hyvä keikka ei. Hirveät mökäsoundit. Bonamassa soitti kieltämättä ammattimiehenä hyvin, mutta "mitä sitten". Onhan näitä hyviä kitaristeja maailma pullollaan muutenkin. Kliininen esitys oli ja Bonanza itse vaikutti hyvin poissaolevalta, rutiinikeikan oloinen tapaus.

bluesmannen: Ei ollut hyvä keikka ei. Hirveät mökäsoundit. Bonamassa soitti kieltämättä ammattimiehenä hyvin, mutta "mitä sitten". Onhan näitä hyviä kitaristeja maailma pullollaan muutenkin. Kliininen esitys oli ja Bonanza itse vaikutti hyvin poissaolevalta, rutiinikeikan oloinen tapaus.
 
Vähän pakko kyllä yhtyä tähän kommenttiin, ei ollut läheskään yhtä hyvä kuin esimerkiksi Tavastian keikka (tietenkin tällainen areenakeikka on ihan eri asia kuin klubikeikka). Kantritilut Woke up dreamingissa oli kyllä aika rautaiset.

Blain: Sunnuntain keikka oli hyvä.
 
Itsekin myötäilen myös Blainia tässä. Ite tykkäsin aivan hulluna. Miksauskin oli omalla paikalle ihan OK, joskin Ballad of John Henryn kohdalla laulu hukkui kyllä jonnekin kertsin kohdalla.
 
En ole tosin nähnyt Joeta aikaisemmin missään livenä. Ei tarvinnut pettyä kyllä yhtään. Näitä erilaisia asioita keikalle voi arvioida niin monelta kantilta. Jonkun toisen mielestä Bonamassa oli poissaoleva, itse en taas kaivannut mitään bullshit-interaktiota väliin. Eikun uutta kitaraa kehiin ja musiikkia koko rahan edestä.

Mulle tää oli kans eka livekeikka Bonamassalta. Pidin näkemästäni ja varsinkin kuulemastani. Onhan se ihan järkyttävän kovä jätkä soittamaan ja kitarasaundit oli ykkösluokkaa. Vaikka keikka kesti pari tuntia, niin se ei kyllä tuntunut mitenkään pitkältä. Bonamassa ei ole edes entuudestaan tuttu kuin satunnaisten kappaleiden osalta. Laulu tosiaan oli paikoitellen (jopa minun makuuni) hieman liian hiljaisella.

Itsekkin huomasin, että laulu oli hieman maltillista ja fiilis hieman poissaoleva tällä kertaa (joskin Bonamassalla laulu ei ole koskaan vahvaa ollutkaan).
Selitys löytyi miehen Twitteristä kun hän ilmoitti muutama päivä helsingin keikan jälkeen, että lääkäri oli todennut miehellä kurkunpääntulehduksen ja että poskionelontulehdus oli vaivannut jo viikon verran.
 
Tästä huolimatta keikka oli taas jälleen kerran huippu luokkaa!

Akustinen osuus oli hyvä, sitten kun bändi tuli mukaan niin ainakaan yläkatsomossa saundit eivät olleet kovin kummoiset.
Mutta ei se keikkaa pilannut, positiivisen puolelle jäi kirkkaasti.
 
Joe levyttää ja keikkailee myös Beth Hart:in kanssa, kannattaa tutustua koska
näissä toimii sekä soitto että laulu kympin arvoisesti.
 
http://www.youtube.com/watch?v=LGu3cRuXJ0s
 
http://www.youtube.com/watch?v=b6VEHUJwUho

Mä olen vahvasti sitä mieltä, että jos Joe ei olisi hieman hassunkurisen näköinen ja täysin karismaton, niin se olisi yksi tämän hetken kovimmista artisteista koko maailmassa. Täydellinen kitaristi murtautumaan ns. laajan yleisön tietoisuuteen.
Ei niin, ettei Bonamassa nytkin olisi melko tunnettu ja arvostettu mutta ymmärtänette pointin.
 
On tää Royal Albert Hallin livekin niin kovaa kamaa että huh..

Joelta Joululaulu
 
https://soundcloud.com/jensen-commu … ations/joe-bonamassa-christmas-date

scorpion-70: Joelta Joululaulu
 
https://soundcloud.com/jensen-commu … ations/joe-bonamassa-christmas-date
 
Sweet! Hyvä linkkaus.

Uutta levyä tulossa
 
https://www.youtube.com/watch?v=Z3_GOk36JD0

Uusi levy Differet Shades Of Blue tuli tänään, kuulostaa hyvältä...

Runar: Uusi levy Differet Shades Of Blue tuli tänään, kuulostaa hyvältä...
 
Ihan hyvä levy tosiaan vajaan viikon kuuntelun perusteella. Biisikattaus yllättävänkin monipuolista, vaikka tiukasti bluesgenren sisällä pysytäänkin. Kaikissa ei edes kitarapuoli kovin hallitsevassa roolissa, ja kitarapuolikaan ei ole kaikki tuon youtubestakin löytyvän nimibiisin tapaista ns täydellistä blueskitarointia: Vähän eloisampaa ja rosoisempaakin juttua joukossa, joka tuo kokonaisen levyn mittakaavassa sopivasti vaihtelua kokonaisuuteen.
 
Hieman yllättävästi muuten Bonamassa levyn limited special edition paikallisen prisman levyhyllyssä paraatipaikalla tyrkyllä, ruokaostosten yhteydessä matkaan. Alkaa näköjään olemaan aika valtavirtaa jo nykyään.