Aurinkoisen päivän kunniaksi panin pitkästä aikaa soimaan Lynnareiden akustisen levyn Endangered Species. Jotenkin tuli mieleen Pooppedan Live at the BBC. Semmosta kieli poskessa vedettyä tavaraa, joka kuitenkin toimii helkutin hyvin! Got 'em hillbilly blues!
Mittees työ muut tuumaatte? Call me a relic, call me what you will. Say I'm oldfashioned say I'm over the hill. Today's music ain't got the same soul, I like that old time rock'n'roll" -Bob Seger |
Ehkä paras viidellä eurolla ostettu cd. :)
Ei vaan, oikeesti yllätti reippaudellaan, kun ne "uuden" Skynyrdin ekat levyt on vähän väkinäisiä. Ja jos mukana on mun yks vähemmän kuultu suosikki "Poison Whiskey" niin asiaahan levy on.
Kiitti vinkistä , otetaan taas kunnon kuunteluun... "When I was stone blue, rock & roll sure helped me through" Dave "Lonesome" Peverett |
Tykkään levyn luomumaisesta meiningistä. Akustisen kitaran soolot soi bändisoiton läpi yhtä hiljaa kuin ne soisivat oikeastikin. Soitinbalansseiltaan luonnoton miksaus tökkii välillä akustisten/unplugged-henkisten levyjen kanssa, mutta Endangered Species on tässä suhteessa rehellisen oloinen. "I'm listening to Neil Young / I gotta turn up the sound / Someone's always yelling turn it down" (Bob Dylan) |
akuankkakomppi
Lonesome
Semjon