Roots ›

Onko jengiä menossa kyseisen herran konserttiin? Meikä ainakin odottaa kieli pitkällä keikkaa. Arvostelujen mukaan "vanha" herra on edelleenkin loistavassa kuosissa ja uudet levyt ovat pudonneet ainakin meikäläiselle hyvin.Onko kiertuebändin soittajista kellään infoa?

45Euroa... on liikaa. Mieshän on käynyt täällä vähintäänkin joka toinen vuosi. Ja tuskin se kai akustisesti soittaa vaikka onkin akustinen levy alla?

No niin, kaveri sai suostuteltua... näin tässä aina käy.

No ukot (ja naiset..) Kertoilkaas nyt hieman eilisen tunnelmista ja tapahtumista jotakin. Oliko Buddy virees?

Mun kommenttini:
http://www.bluestalk.com/message-board-forum/viewtopic.php?t=1041

Buddy oli veikeällä tuulella. Heitti hervotonta legendaa koko ajan.
Soolot olivat välillä aika Buddymaista kieli poskella vetoa. Kunnon showmeininkiä. Bändi oli loistava ja Buddy antoi paljon soolotilaa muille.Jäi mieleen ainakin First time I met the blues, Damn Right I got the blues, Done got old.Setti oli vaihteleva.Funkya bluesia, hidasta, powerbluesia ja akustista lopuksi.Hyvä keikka. Miinuksena yläkerrassa helvetin enkelien Sweet Tea sun muut huudot.Vitutti vähän kun pikkupojat isojen miesten ruumiissa uhittelevat ja huutelevat kesken hitaan bluesfiilistelyn.Keikan jälkeen näkyi baarissa mehuissaan olevia bluesmiehiä: J.Karjalainen, Knucklebone Oscar jne..

Hot Damn! Olishan vaan munki melekeen pitäny lähtiä. Faija £erkeles on Buddyn nähnyt klubikeikalla.

Buddy oli veikeällä tuulella. Heitti hervotonta legendaa koko ajan.
Soolot olivat välillä aika Buddymaista kieli poskella vetoa. Kunnon showmeininkiä. Bändi oli loistava ja Buddy antoi paljon soolotilaa muille.Jäi mieleen ainakin First time I met the blues, Damn Right I got the blues, Done got old.Setti oli vaihteleva.Funkya bluesia, hidasta, powerbluesia ja akustista lopuksi.Hyvä keikka. Miinuksena yläkerrassa helvetin enkelien Sweet Tea sun muut huudot.Vitutti vähän kun pikkupojat isojen miesten ruumiissa uhittelevat ja huutelevat kesken hitaan bluesfiilistelyn.Keikan jälkeen näkyi baarissa mehuissaan olevia bluesmiehiä: J.Karjalainen, Knucklebone Oscar jne..
 
Samat sanat. Yhdyn täysin kaikkeen. Mulle jäi parhaiten mieleen eka biisi Albert King-veto I feel like breaking up somebody's home. Todella hieno tyly funky blues-biisi.
 
Kaverin kanssa tavastialla ennen keikkaa puhuttiin että Knuckelbone Oscar on varmasti kova Buddy Guy-fani, ja kopioinu siltä maneereja ja soittoa. Ja kaveri siihen että no sehän on sitten varmasti täällä, ja sieltähän Oskari ilmestyikin.

Pari kertaa olen Buddyn livenä nähnyt, niin jäi tämä kerta väliin. Vähän harmittaa, mutta 45€ oli liikaa.. Olisihan sen tietysti voinut maksaakin, mutta alkaa olla jo periaatekysymys. Phil Guyta pääsi kuuntelemaan narikan hinnalla.

Siinä olis dokkari Buddy Guysta. Hesarin toimittajan mukaan erittäin kovatasoinen.
https://areena.yle.fi/1-62346745
 
Eh, "lick" on tuossa suomennettu "riffiksi"

sub zero: Siinä olis dokkari Buddy Guysta. Hesarin toimittajan mukaan erittäin kovatasoinen.
https://areena.yle.fi/1-62346745
 
Aihe kiinnostaa. Äänessä olivat vaan liikaa Meyers, clark jr, santana ja varauksella clapton joitten paasaus aiheesta ei kiinnosta.
 
B. Guy kirja When I Left Home tuli ostettua virtuaalisena
tänä vuonna. Tekijän näkökulmaa isoon tarinaan sähköbluesin kehityksestä ja Chicagon bluesklubeista vailla kaunistelua.

johnsmith1: Aihe kiinnostaa. Äänessä olivat vaan liikaa Meyers, clark jr, santana ja varauksella clapton joitten paasaus aiheesta ei kiinnosta.
 
Itsekin vähän skippailin noita kohtia.
 
Erityisen mielenkiintoinen dokkarissa oli tuo Buddyn juttu nuottitelineistä. Samoin tuo kyvyttömyys uskoa, kuka on John Lee Hooker. Ja tietysti Leonard Chessin valaistuminen.

sub zero: ...Erityisen mielenkiintoinen dokkarissa oli tuo Buddyn juttu nuottitelineistä. Samoin tuo kyvyttömyys uskoa, kuka on John Lee Hooker. Ja tietysti Leonard Chessin valaistuminen.
 
No nyt alkaa tulla katsomista puoltavia huomioita. Yle Areenassa elokuvalla on se hämähäkkisymboli. Mitäs siinä niin pelottavaa mahtaa olla?
 
Edit: hyvä dokkari oli, puolitoista tuntia meni nopeasti. Asiallinen sälli. Hämähäkille en löytänyt selitystä, eikös se viittaa pelottavaan sisältöön? Tietysti Buddyn esiintyminen välillä on hurjan oloista.

Hyvä oli kyllä dokkari, muuttu kuva miehestä kummasti!

Mielenkiintoinen oli dokkari. Samaan aikaan hämmästelee, että miten ihmeessä miehellä on ikää jo noin paljon, ja toisaalta että miten sitä onkin niin vähän. Olisi pitänyt taannoin käydä Puistobluesissa kuuntelemassa, kun mielikin teki.

Minä näin Puistobluesissa ekan biisin melkein kokonaan. Oli kyllä ajatuksena katsoa koko keikka, mutta kaverini sai sitten jonkun hepulin, tuumasi: "Mää en kestä katsoa tota, lähetään meneen". Vissiin ärsytti Guyn kukkoilu. No koska hän oli meillä yötä, lähdin sitten perään. Alunperinkin kyllä olin siellä Procol Harumin takia, mutta oli ajatuksena kyllä katsoa myös Buddy Guyn viimeisenä ollut keikka. Kyllä vähän nyt harmittaa, toisaalta luulen, että semmonen setti, jossa hän olisi yksin vetänyt bluesia vaikka sitten sähkökitaralla, olisi miellyttänyt mua enemmän. Tossa dokkarissaki ne hänen vanhana yksin soittamat pätkät ovat parhaita. Joe Bonamassa tyyppinen vingutus ei voisi vähempää kiinnostaa.