| Aihe: Bändiin hakeminen | 1 |
|---|
 Pheroz
09.05.2020 03:38:10 (muokattu 09.05.2020 03:39:03) | |
|
Mikä on rajapyykki, että voi hakea bändiin? Metallia ja death metallia olen harjoitellut, mutta ajoitukset kusee. Pitääkö olla virtuoosi hakeakseen bändiin? Sooloja en osaa, oikeastaan enemmän olenkin keskittynyt riffeifin ja leadiin. | |
Bändihän ois hyvä pistää heti pystyyn, kun perusteet hallussa. Oppii oikeesti soittamaan ihmisten kanssa elävän musiikin tahtiin, eikä taustanauhojen päälle. | |
Moi.
Tervetuloa mnettiin.
Pheroz: Mikä on rajapyykki, että voi hakea bändiin?
Mun mielestä se että polte soittaa toisten muusikoiden kanssa reaaliajassa ylittää itsetunnon ja ulkopuolisen paineen kautta muodostuneen käsityksen omasta riittämättömyydestä.
Mitä aikaisemmin tuon toisten kanssa soittamisen aloittaa, sen "helpompaa" se on.
Bändihommissa joissa musiikin tekeminen ja esittäminen suoritetaan lähikontaktein, henkilökemiat ovat kuitenkin varsin usein tärkeämpiä kuin jollain mittarilla määritelty soittotaito.
Toki jo useamman vuosikymmenen ajan on ollut bändejä jotka hoitavat kaiken sävellys- ja luomistyön ilman lähikontakteja ja mahdollisesti käymättä keikoilla lainkaan, joten sosiaalisesti haasteellisenkin yksilön on mahdollista olla bändissä.
Pheroz: Metallia ja death metallia olen harjoitellut, mutta ajoitukset kusee. Pitääkö olla virtuoosi hakeakseen bändiin?
Ei tarvitse olla virtuoosi, mutta taimin/ajoitusten pitää olla vähintään yhtä hyvä kuin bändin rumpalilla.
Klikin kanssa pieteetillä harjoitellen taimi kyllä paranee jos on parantuakseen.
Muutenkin on -ehkä ammattipiirejä lukuunottamatta- eduksi jos soittaa itseään huomattavastikin parempien muusikoiden kanssa.
Jarruna bändin/projektin kokonaiskehitykselle ei toki ole hyvä olla, mutta paine tuo mukavaa potkua opettelemiseen ja tehokkaampien oppimismetodien hyväksikäyttämiseen.
Pheroz: Sooloja en osaa, oikeastaan enemmän olenkin keskittynyt riffeifin ja leadiin.
??
Kenties kyse on sukupovien välisestä erilaisesta terminologiasta, tai nykymetalligenreistä jotka ovat mulle tuntemattomia, mutta ainakin ennenvanhaan "lead"-kitaristi(t) pääsääntöisesti soittivat soolot ja riffit, "rytmikitaristien" keskittyessä omaan suoraviivaisempaan tonttiinsa.
Sävellys- ja sovitusteknisistä syistä "naapurin tontillekin" toki silloin tällöin mennään kaikissa genreisä, mutta leadkitaristin pestiä hakiessa tuskin on eduksi jos soolot ei taitu.
Asiaa ei helpota piiruakaan se että monissa metallibändeissä syystä jos toisestakin on vain yksi kitaristi, tuolloin soolojen hallitseminen on tietty kokolailla pakollista jos sellaisia musaan haluaa mukaan.
T: Samuli |  McLeach
09.05.2020 15:45:53 (muokattu 09.05.2020 15:52:55) | |
|
Pheroz: Mikä on rajapyykki, että voi hakea bändiin?
Aloittelevaan bändiin kannattaa mennä heti vaan kun siltä tuntuu. Tietysti kannattaa tehdä alkajaisiksi selväksi ja rehellisesti oma taso muille jäsenille, muuten voi jäädä huono maku hommasta pidemmäksi aikaa.
Metallia ja death metallia olen harjoitellut, mutta ajoitukset kusee.
Osaatko taputtaa rytmissä? Toisin sanoen, onko rytmitajussa ongelmia vai ainoastaan motoriikassa kitaran kanssa? Jälkimmäinen korjaantunee soittamalla taustojen tai metronomin kanssa itsestään.
Pitääkö olla virtuoosi hakeakseen bändiin?
Ei tosiaankaan. Tietty metallissa useammin kuin muissa genreissä virtuoosi kitaran varresta löytyy, mutta on niitä poikkeuksiakin. Onneksi.
Sooloja en osaa, oikeastaan enemmän olenkin keskittynyt riffeifin ja leadiin.
Soolo on erillinen melodiasuoritus biisissä. Jos osaat riffejä ja leadia (??) soittaa, osaat varmasti myös soittaa soolon. Ja nyt puhutaan siitä EI-virtuoosisoolosta. | |
Kiitos hyvistä vastauksista!
Metronomin kanssa olen jonkin verran harjoitellut, pitää lisätä harjoittelua sen suhteen. Helpohkoja sooloja olen opetellut, juutuin vähän päässäni metalligenreen, jossa lähes poikkeuksetta soolot ovat hyvinkin vaativia. | McLeach
11.05.2020 20:17:57 (muokattu 11.05.2020 20:19:28) | |
|
Pheroz: Kiitos hyvistä vastauksista!
Metronomin kanssa olen jonkin verran harjoitellut, pitää lisätä harjoittelua sen suhteen. Helpohkoja sooloja olen opetellut, juutuin vähän päässäni metalligenreen, jossa lähes poikkeuksetta soolot ovat hyvinkin vaativia.
Ei ne bluessoolot ole yhtään sen helpompia jos niitä ei reenaa. Kaikissa genreissä on omat haasteensa, jotka täytyy hinkkaamalla oppia. Tietty kannattaa soitin ottaa ensin haltuun kunnolla ennen kuin alkaa nopeampia tilutuksia pänttäämään. Mielummin helpohkoja sooloja matalalla tempolla ja puhtaasti, kuin epäpuhdasta sahausta yli omien taitojen. Siitä on vaikea palata enää taaksepäin.
Esim Youtubesta saa kivasti laskettua tempoa ja löytyy muutenkin käytännöllisiä tutoriaaleja kaikentasoisille. |  Xae
12.05.2020 05:34:19 (muokattu 12.05.2020 05:36:30) | |
|
Komppailen aiempia ja korostan erityisesti tuota että tosiaan oman kehittymisen kannalta parashan on, jos onnistut pääsemään bändiin jossa muut ovat lähtökohtaisesti itseäsi "parempia", mutta kuitenkaan ei niin ammattimaisen tasoisia että muita rupeaisi alta aikayksikön ärsyttämään, kun mukana on yksi selvästi aloittelevamman tasoinen jäsen. Kuten todettua niin rehellinen omasta tasostaan kannattaa toki olla. Mutta bändissä on varmasti lähes aina parempi kuin ei bändiä ollenkaan, jos palo soittaa ja kehittyä muiden kanssa on tarpeeksi suuri, eli siinä mielessä tosiaan ei ole mitään rajapyykkiä. Ei kannata mielestäni mitenkään liikaa ns. pelätä oman tasonsa puolesta.
Tuo oikeassa timessa soittamisen harjoittelu on varmaan yksi parhaita juttuja, mitä voi ehkä koettaa treenata itsekseen ja mikäli ei ole entuudestaan vielä siihen pohjaa (en tiedä juuri sun tilanteesta), kannattaa myös selventää ainakin eri sävelten nimet yms. perusjutut itselleen. Helpottaa yleensä huomattavasti kommunikaatiota.
"Boy, you guys sound like a drunken cripple walking up a flight of stairs, man... drunken flight of stairs." | |
abassimo: Bändihän ois hyvä pistää heti pystyyn, kun perusteet hallussa. Oppii oikeesti soittamaan ihmisten kanssa elävän musiikin tahtiin, eikä taustanauhojen päälle.
Yllä mainittua menetelmää itse suosisin. Kynnys bänditoiminaan aloittamiselle on matala, kun ryhmän kokoaa tutuista kavereista jotka ovat joskus yrittäneet soittaa jotain instrumenttia. Maailmanmenestystä siitä ekasta porukasta ei välttämättä tule, mutta huoletonta hupia riittää ja soittajien vuorovaikutuksen syvin olemus alkaa oitis selviämään.
En ole musiikin asiantuntija. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
