Yleistä keskustelua musiikista ›

Tässä parhaillaan itken ja kuuntelen bootlegiä, jossa Jeff Buckley vetäisee Dido's Lamentin...huh mikä ääni...
 
Mulle tuo (jopa perinteinen?) Hallelujah aiheuttaa sen kuuluisan palan ylösnousemusta kurkkuun.. Siis eteenkin tuo erittäin intiimi ja maaginen Live In Chicago DVD:n veto.

Steen ja Mariska - Ikkunaprinsessa
 
Allekirjoitan. En haluaisi uskoa että tuollaista tapahtuu oikeasti.

Mulle tuo (jopa perinteinen?) Hallelujah aiheuttaa sen kuuluisan palan ylösnousemusta kurkkuun.. Siis eteenkin tuo erittäin intiimi ja maaginen Live In Chicago DVD:n veto.
 
Mjoo onhan toikin, mutta kannattaa hommata toi Dido's Lamentin bootlegi jostain, on nääs aaria mezzosopraanolle, ja Buckley kiskaisee sen tuosta noin. O_O Mä lopetan laulamisen.
 
Edit. tjaa löytyyhän toi YouTubestakin:
http://www.youtube.com/watch?v=PK9NsaHqXrk

Mercenary: Soul decision.
 
Äsken luurit päässä ko. biisiä kuunnellessani oli kertosäkeessä kyynel tirahtaa silmäkulmaan. Ensimmäinen kerta, kun jokin biisi tekee tämän ilman ulkomusiikillisia kytköksiä. Kaunista, rankkaa, mahtipontista ja jumalaista musiikkia.

Massive Attackin Mezzaninellä löytyy useampikin biisi, jotka saa silmän kostumaan, mm. teardrop. Voi johtua osittain siitä, että olen lukenut tuota kuunnellessa sinuhe egyptläinen -kirjan traagisia käänteitä - muistan juuri silloin kuunnelleeni mezzaninea... Hyvä kirja ja hyvä levy - hyvä yhdistelmä.

Porcupine Treen Heartattack In A Layby vetää aina polvet veteliksi ja saa silmäkulmat kostumaan. Vielä kun kuunnellessa hörppii viintä ja lukee biisin sanoja samaan aikaan. Steven Wilson on hieno mies ja PT upea bändi.
 
Edit: http://www.darklyrics.com/lyrics/porcupinetree/inabsentia.html#10

Zen Café -yhtyeen kappale "En oo koskaan tavannut" lähestyy tätä kategoriaa kiihtyvällä vauhdilla.

Tällä hetkellä, syistä x ja y johtuen:
 
Demons&Wizards - Down Where I Am
 
Bruce Dickinson - Tears of the Dragon

Helloween - Forever And One (Neverland)
 
Taidan olla nössö. :-)

Zen Café -yhtyeen kappale "En oo koskaan tavannut" lähestyy tätä kategoriaa kiihtyvällä vauhdilla.
 
"Tuhannen kilometrin päässä" teki saman joskus.

My Dying ride - Sear Me III ehdottomasti. Todella surullisen kuuloinen biisi.

The Soundtrack Of Our Lives - Nevermore.

Luis Armstrongin What a wonderfull world ja Johnny Cashin Hurt.

Bussissa istuessani kuuntelin Von Hertzen Brothersin Kiss a Wishia, ja siinä väliosassa, jossa on huilusoolo, meinasi silmät ruveta vuotamaan. Muutenkin aivan älyttömän kaunis kappale.

Elviksen vetämä Peace in the valley videona laittoi palan kurkkuun monesti. Biisi ei itsessään ole mikään surullisin veto, mut kun tietää miten filmillä esiintyvän uuden korvaamattoman lahjakkuuden käy kun ahneet paskiaiset lopulta sammuttavat sen pilkkeen silmäkulmasta. Siinä on mies, ääni ja karisma jumalauta!
 
Hurriganesin Just For You soi joskus 18kesäisenä auton sterkoissa täysillä ja jatkuvalla toistolla ajellessani aamuyöstä pitkin kauniin sumuisia maaseutuja. Oli kyllä ruumiista irtaantuminen lähellä.
 
SRV:n Life Without You. Tämäkin on tullut nähtyä vain videolta, kun en omista levyä jolla biisiä olisi. Herkkiä hetkiä viskilasin kans vietettyjä.
 
Dire Straitsin Brothers in Arms. Kaihoisaa tunnelmaa.
 
Nightwishin Swanheart. Kaunis melodia, kaunis lauluääni.
 
Sibelius Finlandia. Tulee väkiselläkin mieleen sota-ajat ja maamme puolesta taistelleet/kaatuneet miehet. Finlandia tuo mieleen myös luontomme kauniit maisemat ja laittaa arvostamaan kaikkea hyvää mitä ei olisi jos historia olisi ollut toisin ja maastamme olisi tullut maailman paskakaivo.
 
edit: Ja siis näitähän riittää.

No tää vetää joskus vähän hiljaseks....yhden aikakauden loppu....
 
http://www.youtube.com/watch?v=R4U1LMiIljc

No tää vetää joskus vähän hiljaseks....yhden aikakauden loppu....
 
http://www.youtube.com/watch?v=R4U1LMiIljc
 
Imagine pistää fiiliksiin myös monesti.

Queen - Who wants to live forever?
King Crimson - Epitaph
Hector - Antti-Juhani
Pink Floyd - Wish you were here
Neil Young - Keep on rockin' in the free world

From Autumn to Ashes - Short Stories With Tragic Endings, loppuosassa kun naislaulaja laulaa...
John Frusciante - Fallout; tää biisi on jotain loistavaa, todella yksinkertainen, mutta koskettaa ja syvältä...
 
*kyynel*

Queen - The Show Must Go On
 
Tämä herkistää aina, viimeksi tänä aamuna. Mieletön tunnelma ja kun vielä miettii Mercuryn kohtaloa, niin kyllähän se hiljaiseksi vetää.