Yleistä keskustelua musiikista ›

Joku asiasta paremmin perillä oleva voisi valistaa tietämätöntä että missä muussa tavararyhmässä tukku- ja vähittäiskaupan osuus kokonaispotista on näin suuri.
 
Patterit, varaosat, kodinkoneiden tarvikkeet, alkoholi...

Onko kukaan ajatellut sitä miksi napsterit, bittorrentit sunmuut kaadetaan väkipakolla heti? Okei, ne on hallitsemattomia ja niiden välityksellä harjoitetaan laitonta toimintaa.
 
Monesti vaan unohtuu sellainen pointti kun tehokkuus. Varsinkin bittorrent on nerokkaasti suunniteltu ja aivan jumalattoman pelottavan tehokas jakelukanava. Pelottavan tehokas.
 
Kannattaisi miettiä joskus sitäkin puolta, että mikäli mitään uutta ei saa keksiä tai kehittää, ei tähän maailmaan synny mitään uutta.
 
EDIT: Eli tosiaan pointti oli se, että eiköhän näiden systeemien käyttäminen laillisesti olisi melkoisen julmetun tehokasta. Jos koko bittorrent systeemin käyttö kielletään, niin mennään mielestäni vähän liian pitkälle.

Tanskan lentokentällä oli eilen iso Napster is back -mainos ja alla komeili IBM:n logo.

Kivi:
Vähittäiskauppias ja tukkuri ottavat 35-50 prosenttia,
 
PeteH:
Eikös tässä luvussa ole kenenkään mielestä mitään erikoista?
 
Joku asiasta paremmin perillä oleva voisi valistaa tietämätöntä että missä muussa tavararyhmässä tukku- ja vähittäiskaupan osuus kokonaispotista on näin suuri.
 
Jos ostat Akateemisesta tai Suomalaisesta kirjakaupasta kirjan, kaupan osuus saattaa olla hinnasta jopa 60%. Sitä kutsutaan KK-hinnaksi erotuksena OVH:sta, joka on yleensä selkeästi alempi ('KirjaKauppaHinta' - 'Ohjeellinen VähittäismyyntiHinta').
 
Kaupan osuus potista on aina about se suurin. Usein toiseksi isoin yksittäinen kulunki onkin sitten ALV, joka on kirjoissa 8%, levyissä se tuttu 22%.

http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=14&news_id=38686
 
Heh.. Sarjassa "Only in America"
"...Amerikan malliin, jossa muun muassa eräässä tapauksessa vaadittiin neljältä opiskelijalta vahingonkorvauksia yhteensä noin 87 miljardin euron verran (mikä vastaa seitsemän vuoden USA:n levymyyntituloja tai Suomen valtion kolmen vuoden verotuloja)"
 
Laitetaan nyt tääkin ettei tarvi warettajien skitsoilla
http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=14&news_id=38715

Ei mee näin.
 
Ensinnäkin se prosentti lasketaan yleensä kansivähennetystä hinnasta, eli ensin levyn hinnasta otetaan noin 25% pois. Tästä summasta 7% on aika hyvä prosentti (jos levy-yhtiö maksaa studiot, 4% on tavallisempi lähtörojalti), Mikaelin mainitsemalla masterdiilillä toki voidaan päästä esim. 15 prosenttiin.
 
Loppu ei kuitenkaan ole voittoa. Vähittäiskauppias ja tukkuri ottavat 35-50 prosenttia, levyn valmistamiseen veroineen ja lasimastereineen menee noin kolmannes rahasta, eli levy-yhtiön kate on enintään 35%, josta tuo artistirojalti sitten napataan.
 
Tämä on artistien - eikä pelkästään aloittelevien artistien - yleisin moka. Levytyssopparissa tuijotetaan ainoastaan rojaltiprosenttia, ei sitä, mistä se lasketaan. Puhumattakaan siitä, että ymmärrettäisiin, että 5 % sadasta levystä on enemmän kuin 100 % nollasta.
 
Onhan noita muitakin vähennyksiä: esim. tv-kamppis saattaa pudottaa rojaltiprosentin puoleen jopa puolen vuoden ajaksi, mid-price-myynnissä prosentti puolittuu niin ikään - vaikka summakin puolittuu, josta prossa lasketaan. Jne. jne. jne.
 
Cd:n hinnanmuodostuksessa ei pidä unohtaa 22 % alvia ja nCb:lle pulitettavaa mekanisointimaksua (joka toki tuloutuu osittain takaisin biisintekijöille), joka on muistaakseni lähempänä kymmentä prosenttia levyn alvittomasta hinnasta.

Ainoa olennainen juttu on, että taiteilijalla on oikeus itse määrätä, miten, missä muodossa ja milloin hänen työnsä leviää.
 
Vain siihen asti, kunnes taiteilija hän laittaa nimen alle levysoppariin. Sen jälkeen levy-yhtiö määrää, miten, missä muodossa ja milloin musiikkia julkaistaan.

Vain siihen asti, kunnes taiteilija hän laittaa nimen alle levysoppariin. Sen jälkeen levy-yhtiö määrää, miten, missä muodossa ja milloin musiikkia julkaistaan.
 
No tota, taiteilijahan tekee sopimuksen. Siis määrää itse, miten levittää. Ei se tekijänoikeus siitä mihinkään häviä. Se, että sopimus voi olla huono tai hyvä, niin sillä ei ole tässä tapauksessa mitään merkitystä. Ei siihen sopimukseen (todennäköisesi) kuulu waretus. Jos kuuluu, ei kyse enää olekaan waretuksesta.
 
Siis: tekijänoikeus ja sen perusta: artistin oikeus määrätä omasta teoksestaan.

No tota, taiteilijahan tekee sopimuksen. Siis määrää itse, miten levittää. Ei se tekijänoikeus siitä mihinkään häviä. Se, että sopimus voi olla huono tai hyvä, niin sillä ei ole tässä tapauksessa mitään merkitystä. Ei siihen sopimukseen (todennäköisesi) kuulu waretus. Jos kuuluu, ei kyse enää olekaan waretuksesta.
 
Siis: tekijänoikeus ja sen perusta: artistin oikeus määrätä omasta teoksestaan.
 
Sä puhut ideatasolla, mä puhun todellisuudesta.

Ainoa olennainen juttu on, että taiteilijalla on oikeus itse määrätä, miten, missä muodossa ja milloin hänen työnsä leviää. Sen oikeuden "nettikapinalliset" kieltävät ja ottavat itselleen. Puolustelut ovat hyveellisiä, milloin on kyse tutustumisesta, milloin "musan leviämisestä" jne. No miksei sitä musaa voi levittää luvan kanssa? Koska asiallisesti ottaen paskat haistattaa taiteilijalla, kun pitää saada itselle just nyt mitä sattuu haluaan.
 
Onko musiikintekijöistä oikeasti kaikki nettistä lataamista vastaan? Muistan mennä vuosilta muutamankin haastattelun, jossa artisti on todennut, ettei häntä kiinnosta paskan vertaa vaikka joku hänen levynsä laitaisi netistä. Jotkut melkeenpä kehottavat kyseiseen toimintaan.
 
Ois mielenkiintoista tietää, miten tämä p2p-ohjelmien suosion kasvu on vaikuttanut pienempien levy-yhtiöiden tai artistien myyntiin. En tiedä tästä kuin yhden tutkimuksen viime tai toissa vuodelta, jossa todettiin metallimusiikin myynnin kasvaneen yli 10% vaikka kokonaisuudessa levyjen myynti tipahti selvästi.
 
Kyllä suurin kärsijä tässä tuntuis olevan suuret ylikansalliset levy-yhtiöt. Kun ihmiset lataavat sen yhden hitin netistä, jaa tiktakkien, pikkugeiden ja vastaavien artistien levyt kauppaan. Ehkä ihmiset jossain tapauksissa sitten laittavat ne säästyneet rahat jonkun oikean artistin levyyn.
 
Ainakin netti antaa ihmisille sen vaihtoehdon tutustua muihinkin artisteihin kuin radion pakkosyöttämiin, siksi suurilla levy-yhtiöillä onkin niin kova hinku saada tuohon muutos.

Sä puhut ideatasolla, mä puhun todellisuudesta.
 
Se "ideataso" tässä on ainoa, millä on mitään merkitystä, koska se on ainoa, mikä on käytäntöä.
 
Taiteilija ei luovu oikeuksistaan vaan tekee sopimuksen. Kun eletään sopimusyhteiskunnassa, sitä sopimusta noudatetaan. Warettaja ei tee mitään sopimusta vaan korkeintaan itselleen puolustele, että johan se taiteilija on oikeuksistaan luopunut, kun on tehnyt sopimuksen. Näin ei siis ole.
 
Taiteilija voi myös olla tekemättä diiliä ja jakaa netissä ilmaiseksi. Se on hänen valintansa. Sekään ei oikeuta ketään kumminkaan tekeen teoksesta omaa kopiota esmes toiseen formaattiin ja jakaa sitä. Ei, vaikka tässä taiteilijankaan valitsemassa muodosa ei raha liiku.
 
Summa summarum: mä puhun käytännöstä, sä jostain ihan muusta.
 
PS EDIT: Nää asiat on oikeasti aika yksinkertaisia, kun vain yrittää ajatella, mikä on oikein eikä yritä keksiä kaikenlaisia jeesusteluita väärän oikeuttamiseen. Sopimukset voivat olla sitten vaikeitakin tulkita, mutta turha niitäkään on mystifioida. Ja tää oli siis yleinen kommentti, ei sulle, None.

Onko musiikintekijöistä oikeasti kaikki nettistä lataamista vastaan? Muistan mennä vuosilta muutamankin haastattelun, jossa artisti on todennut, ettei häntä kiinnosta paskan vertaa vaikka joku hänen levynsä laitaisi netistä. Jotkut melkeenpä kehottavat kyseiseen toimintaan.
 
Ja siis...niin, mitä?

Ja siis...niin, mitä?
 
Muuten sormus. Tossa on se homma että jos netti auttaa musaa leviämään niin vaikka se ois lyhyellä tähtäimellä pois, niin jotenkin luulen että p2p on jeesannut monia kotimaisiakin leviämään isossa maailmassa.
 
Mikä on tottakai hieno asia.
 
Ja kuten woc, tuo kapitalistipaska ja lempi sättimäni jo totesi, ne on isot firmat ja antti tuiskut sun muut jotka kärsii tuossa ja se on vain ja ainoastaan oikein.
 
Siis lue: siinä ei ole mitään väärää.
 
Ja kuten olen sanonut aikaisemmin, kukaan ei tarvitse kymmeniä miljoonia euroja, eikä varsinkaan sen päälle vielä lisää. Tällaisilta artisteilta varastaminen waretuksen keinoin on yhtä tyhjän kanssa kaikkialla muualla paitsi periaatetasolla.
 
Helvetti, jos joku imis egoreactoria ja saisin kuulla siitä, itkisin onnesta.

Tanskan lentokentällä oli eilen iso Napster is back -mainos ja alla komeili IBM:n logo.

Napster on nykyään täysin laillinen, rahalla toimiva palvelu. vrt Applen iTunes.
IBM:n Blade -palvelimia käytetään ko. palvelun toteuttamisessa.
 
Mitä sitten?

Ja kuten woc, tuo kapitalistipaska ja lempi sättimäni jo totesi, ne on isot firmat ja antti tuiskut sun muut jotka kärsii tuossa ja se on vain ja ainoastaan oikein.

Itseasiassa mun mielestäni Sormunen on tässä lähempänä totuutta, vaikka silloin kun mennään isoihin firmoihin, jutut saattavatkin vähän monimutkaistua.

Mitä enemmän tekijänoikeuksia saadaan murretuksi, sitä enemmän ne kaikista isoimmat firmat ja osakkeenomistajat hyötyvät...ja tässä sopassa levy-yhtiöt ovat pieni tekijä, ja pikkuhiljaa alakynnessä. Ja mulla on tosta vedätyksestä varsin paljon kokemusta, ihan sillee käytännön tasolla.

 
Ja kuten olen sanonut aikaisemmin, kukaan ei tarvitse kymmeniä miljoonia euroja, eikä varsinkaan sen päälle vielä lisää.

Ei ihmiset tarvitse oikeastaan muuta kuin ravintoa ja seksiä. Se, että on mahdollisuus johonkin muuhun, on mun mielestä helvetin hieno juttu.

Monet saavutuksista lähtevät kuitenkin haaveista...onhan se hienoa tehdä taidetta mikseriin ilmaseksi, mutta kuinka moni ei ottaisi sopparia?...kuinka moni ei haluaisi saavuttaa jotain muutakin kuin mikserin gold-member statuksen?...kuinka moni ei haluaisia soittaa festarilla sen nuorisotalon ja pizzerian nurkan sijaan? Mun mielestä koko jutussa on helvetin tärkeää se unelma.

Mitä enemmän tekijänoikeuksia saadaan murretuksi, sitä enemmän ne kaikista isoimmat firmat ja osakkeenomistajat hyötyvät...ja tässä sopassa levy-yhtiöt ovat pieni tekijä, ja pikkuhiljaa alakynnessä. Ja mulla on tosta vedätyksestä varsin paljon kokemusta, ihan sillee käytännön tasolla.
 
Nyt mun on jo pakko osoittaa typeryyteni:
 
Tuota, miten tekijänoikeudet kärsivät artistilla seuraavassa skenaariossa: Kappaleet ja niiden oikeudet ovat levy-yhtiöllä.
 
Tai: Kappale ja Levyttävä taiteilija ovat kulttimaineessa tai kasvavaa undergroundia, johon on tutustuttu lataamalla ja sitten vasta ostettu?
 
Ja tämä ei ole sarkasmia, vaan nyt en kertakaikkiaan tajua, mutta sulla on kokemusta, valaise siis.
 

Ei ihmiset tarvitse oikeastaan muuta kuin ravintoa ja seksiä. Se, että on mahdollisuus johonkin muuhun, on mun mielestä helvetin hieno juttu.
 
Todellakin. Mutta mielestäni maltti kaikessa on oltava. Ei saa nousta kusi hattuun niin, että kun meinaa prosentin vuodessa kärsiä miljoonatuloista, niin siitä ruvetaan inisemään mallia metallica.

Monet saavutuksista lähtevät kuitenkin haaveista...onhan se hienoa tehdä taidetta mikseriin ilmaseksi, mutta kuinka moni ei ottaisi sopparia?...kuinka moni ei haluaisi saavuttaa jotain muutakin kuin mikserin gold-member statuksen?...kuinka moni ei haluaisia soittaa festarilla sen nuorisotalon ja pizzerian nurkan sijaan? Mun mielestä koko jutussa on helvetin tärkeää se unelma.
 
No oikeastaan kaikki yllämainittu pätee mielestäni tässäkin.
 
Mieluummin kuitenkin se festari kuin NuTa. Ja siihenkään ei warettaminen taatusti vaikuta, päin vastoin, todennäköisesti tuo vaan enemmän porukkaa sinne.

Ja siis...niin, mitä?
 
No sitä että, vaikka annat ymmärtää artistien olevan yksimielisessä rintamassa waretusta vastaan, asia ei näin välttämättä ole.

Itseasiassa mun mielestäni Sormunen on tässä lähempänä totuutta, vaikka silloin kun mennään isoihin firmoihin, jutut saattavatkin vähän monimutkaistua.

Mitä enemmän tekijänoikeuksia saadaan murretuksi, sitä enemmän ne kaikista isoimmat firmat ja osakkeenomistajat hyötyvät...ja tässä sopassa levy-yhtiöt ovat pieni tekijä, ja pikkuhiljaa alakynnessä. Ja mulla on tosta vedätyksestä varsin paljon kokemusta, ihan sillee käytännön tasolla.
 
Tämähän on täysin kiinni siitä mistä ollaan valmiita maksamaan. Pienet levy-yhtiöt varmasti hyötyisivät siitä, että enemmän pääomaa siirtyisi niiden tuotteiden ostamiseen ja taas jos isoilta levy-yhtiöiltä lähtisi hittivaltit alta olisi niidenkin alettava tukemaan artisteja joiden musiikista on maksettava.
 
Homma tuskin toimisi näin, mutta sitähän tässä haetaan takaa, ajattelemalla että ainoastaan yltiökaupallisten artistien musiikkia kuunnellaan maksutta.

 

 
Monet saavutuksista lähtevät kuitenkin haaveista...onhan se hienoa tehdä taidetta mikseriin ilmaseksi, mutta kuinka moni ei ottaisi sopparia?...kuinka moni ei haluaisi saavuttaa jotain muutakin kuin mikserin gold-member statuksen?...kuinka moni ei haluaisia soittaa festarilla sen nuorisotalon ja pizzerian nurkan sijaan? Mun mielestä koko jutussa on helvetin tärkeää se unelma.
 
Ei festareita varten tarvitse olla multimiljardiyrityksiä. Siis näitä isoa neljää levy-yhtiötä jotka ovat paisuneet niin suuriksi, etten ymmärrä miten monopolistatuksen ei ajatella rikkoutuneen.

Tuota, miten tekijänoikeudet kärsivät artistilla seuraavassa skenaariossa: Kappaleet ja niiden oikeudet ovat levy-yhtiöllä.

Ongelma on lähinnä siinä, että suurin osa ihmisistä tuntuu ajattelevan ainoastaan akselilla artisti/levy-yhtiö. Mutta se joka siitä musiikista oikeasti maksaa on media-yhtiöt ja niiden emofirmat...alkaen isoista levittäjistä ja vaikkapa Nokiasta kotosuomessa. Niitähän vasta kiinnostaakin se, että niiden ei tarvitse maksaa musasta...tai mistään muustakaan.

Miks sä luulet lehdistön ja kaupallisten medioiden toitottavan populistisesti koko ajan sitä, kuinka vääryyksillä artistit keräävät tekijänoikeusmaksuja? Ne ajaa omaa etuaan. Näin se on joka maassa. Ei siinä pieni artisti tai sisällöntuottaja paljon inise lakimiesarmeijaa vastaan, varsinkin kun vastapuolella on tiedotusvälineet puolellaan...Sitäpaitsi kyllä ne oikeudet on edelleen tekijällä, jos niitä ei ole erikseen myynyt.

Sitten jotkut pennut naiviisti oikeasti kuvittelee olevansa "vapauden" asialla, tai jotain muuta yhtä typerää. AINOA minkä ne tekee, on se että isot yhtiöt yhdistyy vielä enemmän ja se loppupään tekijä, vaikkapa soittaja, saa tuntea nahoissaan, koska duunit vähenee. Toi vapaus on enemmän sukua itsekkyydelle ja välinpitämättömyydelle.

Tai: Kappale ja Levyttävä taiteilija ovat kulttimaineessa tai kasvavaa undergroundia, johon on tutustuttu lataamalla ja sitten vasta ostettu?

Siittä vaan...kukaan ei kiellä nousemasta sitä tietä.

Todellakin. Mutta mielestäni maltti kaikessa on oltava.

Mutta minkäs sitä mahtaa, että joku myy niin paljon että rahaa tulee? Pitäiskö liiallinen menestyminen kieltää?

Tämähän on muusikoiden.net ja luulisi että ihmiset pitävät täällä artistien puolia eikä warettajien puolia. =)
 
Kun levyjä waretetaan kärsii levy-yhtiö -> kärsii artisti. Tiettyyyn pisteeseen demobändille nettilevitys on jumalaista plussaa ja loistavaa promoa. Valitettavasti mun mielestä nyt ollaan tilanteessa jossa jokainen voi julkaista ihan mitä tahansa paskaa netissä. Eli tämä on johtanut siihen että tarjolla on UG timanttien lisäksi valitettavasti tuhatmäärin kaikkea paskaa. Se, miten helvetin hankalaa on löytää ug-bändejä mp3:Sten perusteilla johtuu siitä että ainakin mä olen turtunut tuohon mp3:sten tulvaan. Jokainen voi kotikoneellaan luoda "mestariteoksensa" ja tunkea ihmisten ladattavaksi lisäämään paskan määrää ultimaattisiin mittasuhteisiin. Levykaupassa lojuva konkreettinen tuote on merkki siitä, että joku on mennyt takuuseen, että perkele tää kama on hyvää ja satsannut siihen rahaa. Eli seisoo sen asian takana.
 
Se, että fuckthesystem meinigillä ladataan kaikki kun kerran ilmaiseksi saa niin kustaan omille kintuille ja pahasti. Mitäs sitten kun se levy-yhtiö potkii helvettiin sen sun lempibändin kun kukaan ei osta levyjä kun kaikki vetää ne ilmaiseksi netistä? En mä usko että kukaan warettaja tuntee musaskenen niin hyvin että "Ei saatana täähän on omakustanne bändi emmä tätä viitsi warettaa" Kaikki siellä jaetaan/ladataan oli se sitten EMIn tai oma pikkuleibelin kustanne. Millä helvetin rahalla sitä musaa sitten tehdään? Artistikin haluaa leipää pöytään kun ihan pelkällä pyhällä hengellä ei pysty harppua luukuttamaan.
 
Mä en usko siihen että perinteinen levykauppa häviää. Jokaisella ei levyttävällä artistilla on unelma hypistellä omaa albumia levykaupassa. Ilman levy-yhtiöitä maailma olisi täynnä keskeneräisiä demobändejä. Kuitenkin demobändeille mp3 kanavat ovat loistava tapa hankkia mukava following jonka avulla saadaan vietyä musaa isommille yleisöille.. Siksi näitä tekniikoita ei pitäisi lahdata vaan pikemminkin valjastaa järkevämmin käyttöön.
 
Jos katsoo noita katteiden määriä niin miksei kukaan nosta vähittäismyyjiä vihan kohteeksi? Heidän rahanteko kyllä hyväksytään ja levy-yhtiöiden ei?