Yleistä keskustelua musiikista ›

Janus: Don't Fear The Reaperissa lehmänkello on jäänyt miksauksessa liian taka-alalle.
 
Tämä oli kyllä maailman tuorein juttu!

tepeh: Van Halenin levyillä kai kaikki soittimet on viritetty eddien kitaran mukaan. Jota siis ei ole viritetty mittarilla. Näin olen kuullut, mutta en sitten tiedä..
 
Van Halen oli ensimmäinen kitaristi joka kiinnitti huomiota päällystämättömän g-kielen vireongelmaan. Studiossa hänellä oli tapana virittää eri riffejä varten kieliä hiukan eri vireeseen saadakseen paremman vireisyyden tietyiltä kieliltä/nauhoilta.
 
Kitaran saundi ja soitettavuushan muuttuu kun virettä muutetaan, ja sitten niissä voi olla jotain ominaisresonansseja joita halutaan välttää.
 
Eiköhän tuossa ole kyse jonkinasteisesta perfektionismista eikä varsinaisesti epävireisyydestä.

bedlam: Tämä oli kyllä maailman tuorein juttu!
 
http://25.media.tumblr.com/tumblr_m57xd65swZ1qjvxfho1_500.jpg
 
Sehän meni hienosti. Ei muuta kuin treeni-iloa: http://www.youtube.com/watch?v=UT4cGVNuSnA

GiovanniDiRondo: Eiköhän tuossa ole kyse jonkinasteisesta perfektionismista eikä varsinaisesti epävireisyydestä.
 
Todennäköisimmin. Nyt en jaksa etsiä artikkelia, jossa vähän valotettiin taustoja Michael Anthonyn lähdön jäljiltä, mutta siellä muistaakseni tuotiin esille, että Eddie soitti kitaran ja koskettimien lisäksi studiossa moneen biisiin myös bassot. MA oli jo varhaisessa vaiheessa tärkeämpi livenä taustalauluineen kuin varsinaisesti studio- ja biisinkirjoitus/sovitustyössä.

Tällänen viestiketju synnytettiin jo, kymmenen vuotta sitten. elikkäs mitäs vittuja.
 
No mainitaan nyt kuitenkin sitten se tärkein, elikkäs metallika ja justice for all, ja ... no kyllä te tiiätte loput.

Alice Cooperin Killer-kappaleen väliosassa (ennenkuin se hautajaismainen urkumusiikki alkaa soida), kuuluu aavemaisten kiljuntojen seassa jotakin epämääräistä höpinää josta en ole kyllä ainakaan toistaiseksi saanut selvää mitä se on.

Mun korvat halkee kahtia GNR:n Paradise Cityn intron kitaroiden epävireestä. Tai vaihtoehtoisesti hyvin mauton ylilyöty chorus, sama lopputulos.

Gritsen: Mun korvat halkee kahtia GNR:n Paradise Cityn intron kitaroiden epävireestä. Tai vaihtoehtoisesti hyvin mauton ylilyöty chorus, sama lopputulos.
 
En omaa absoluuttista sävelkorvaa, mutta pikuisen huojuvalta/epävireiseltä tosiaan kuulostaa tyypilliseen chorus-meininkiin verrattuna, mutta ei likikään korvia halkovasti (https://www.youtube.com/watch?v=GHEUsGhUtgg). Eli itse suhtaudun lopputulokseen vain tavallista ronskimpana efektinä.
Chorus-efektihän kait perustuu siihen, että periaatteessa jäljitellään ihmiskuoroa. Eli on monta yhtäaikaista ääntä, jotka kuitenkin pikkuriikkisen verran eroavat vireen, ajoituksen ja äänensävyn osalta.
Detune-asetus tms. saattaa mahdollistaa sliipatun kuoroefektin muuttamisen jopa "aloittelevaksi amatöörikuoroksi", jolloin kitaran monosignaalista kopioidut yksittäiset äänet eroavat ronskimmin toisistaan, eikä meno ole stabiilia. Eli kenties kitara on introssakin tarkkaan vireessä (Eb), mutta on joku asetus hieman tavallista suuremmalla.
 
Tuon version kuitenkin ovat levylle laittaneet, joten kaipa tuo kuitenkin juuri halutunlainen on? Kenties jotain liian sliipatulta tuntuvaa juttua joskus tahallisestikin säröytetään, muokataan, vääristetään, laitetaan överiksi tms., jotta saataisiin hieman biisiä elävöittävää kontrastia tms. Tai niin asia ainakin jälkikäteen saatetaan selittää... ;-)

Groke: En omaa absoluuttista sävelkorvaa, mutta pikuisen huojuvalta/epävireiseltä tosiaan kuulostaa tyypilliseen chorus-meininkiin verrattuna, mutta ei likikään korvia halkovasti (https://www.youtube.com/watch?v=GHEUsGhUtgg). Eli itse suhtaudun lopputulokseen vain tavallista ronskimpana efektinä.
Chorus-efektihän kait perustuu siihen, että periaatteessa jäljitellään ihmiskuoroa. Eli on monta yhtäaikaista ääntä, jotka kuitenkin pikkuriikkisen verran eroavat vireen, ajoituksen ja äänensävyn osalta.
Detune-asetus tms. saattaa mahdollistaa sliipatun kuoroefektin muuttamisen jopa "aloittelevaksi amatöörikuoroksi", jolloin kitaran monosignaalista kopioidut yksittäiset äänet eroavat ronskimmin toisistaan, eikä meno ole stabiilia. Eli kenties kitara on introssakin tarkkaan vireessä (Eb), mutta on joku asetus hieman tavallista suuremmalla.
 
Tuon version kuitenkin ovat levylle laittaneet, joten kaipa tuo kuitenkin juuri halutunlainen on? Kenties jotain liian sliipatulta tuntuvaa juttua joskus tahallisestikin säröytetään, muokataan, vääristetään, laitetaan överiksi tms., jotta saataisiin hieman biisiä elävöittävää kontrastia tms. Tai niin asia ainakin jälkikäteen saatetaan selittää... ;-)
 
Hyvä postaus, plussan sait multa. Noh kyllähän se menee sen Axlin laulun kanssa yks yhteen toi chorushelvetti. En sano että Akseli ois epävireessä vaan se ylenmäärin sokeasti (kuurosti?) kerrostettu laulu introssa tuo myös just ton ennaltamainitun efektin. Tulee siit oikeesti mieleen mun ja kavereiden varhaiset audacity-kokeilut USB-mikillä, kun ei ollu mitään hajua äänien ja stemmojen yhteensopivuudesta saatika miksauksesta. Tosi raaka toi intro muuhun biisiin verrattuna. Mutta noh, tunnistettava ja menestynyt joten minkäs voin. Itse en ois tota osiota tollasenaan päästäny levylle.
 
Editointi: Lisäisin vielä että pahiten Nipan kaikista epävireistä ottaa korvaan Dingon viimeseks jääneen Juhannustanssit-singlen B-puolen biisin Hullu Henri ekan säkeistön loppu. Varsinkin kun muut säkeistöt menee paremmin putkeen. Biisin tuotti TT Oksala, hassua et tälläseltä tuottajajätiltä pääs selvä lipsahdus.

Nyt rutisen kokonaisesta albumista, liittyen erääseen ikävään muoti-ilmiöön. Joka koskee vähintään satoja, todennäköisemmin jo tuhansia muita albumeja. Joilta löytyy monia hittejäkin.
 
Van Halenin uusin albumi A Different Kind of Truth (2012) on - unplugged bonuslevyään lukuunottamatta - ärsyttävän lyttyyn kompressoitu. Vaikka kaikki edelliset albumit ovat äänenlaadultaan vähintäänkin tyydyttävää tasoa. Kaikesta saa varsin hyvin selvää ja on jonkun verran dynamiikkaakin.
Eli tekniikka sen kun vain kehittyy vuosi vuodelta. Samalla kun äänitteiden ja äänittäjien/miksaajien taso tuntuu menevän vain huonompaan suuntaan, vieläpä kiihtyvällä vauhdilla.
 
Otetaan ensin tuo em. unplugged bonuslevy The Downtown Sessions, joka kuulostaa yllättävän hyvin äänitetyltä. Eli ylitti siinä suhteessa ainakin omat odotukseni moninkertaisesti. Tunnelmakin on sopivan rento ja kaikki muutoinkin OK. Tuotahan kuuntelee oikein mielellään kalliista hifiluureistakin.
Eli homman miellyttävyys jää lähinnä muusikoista ja omasta musiikkimausta kiinni. Aivan kuten aina pitäisi olla: www.youtube.com/watch?v=SoXYiG0t_H0
 

 
Mutta... se varsinainen albumi sen sijaan kuulostaa tuohon verrattuna amatöörin harjoitukselta. Ääni on enimmän aikaa hieman suhruinen ja dynamiikkaa on harmillisen vähän. Mitä enemmän tavaraa on yhtäaikaisesti, sitä huonommalta alkaa kuulostamaan. Äänenvoimakkuus ei tietyn alhaisen rajan jälkeen nouse enää lainkaan, vaikka mitä uutta tulisi mukaan, mikä kuulostaa oudolta ja väärältä.
Ärsyttävän yleinen ilmiö nykyään. Eli 'Loudness War'. Kenties myös yleinen epäpätevyys itselle aivan liian hienojen laitteiden kanssa.
 
Koska en ekasta sinkkubiisistä (Tattoo) niin perusta, laitan esimerkiksi tavallaan jo Miehenpuolikkaiden WC-kohtauksestakin tutun kipaleen 'As Is': http://www.youtube.com/watch?v=PPbZEEZme6Y
Erikseen on mainittava kohta 2:36-2:51, joka kuulostaa paljon hifimmältä. Mutta sitten tulee taas enemmän tavaraa mukaan ja palataan kehnompaan yltiökompressoituun laatuun.
Ilmeisesti raju dynamiikan ryttääminen pääosin aiheuttaa hifilaitteissa toimimattomuuden ja yleisen suhruisuuden/outouden? Ainakin hifistien korvaan. Se on sitten hieman eri juttu, jos oma kuulo ja hifistyneisyyden aste on samaa luokkaa kuin Metallican rumpalilla...
 
Paitövei, Eddien vire on ko. kappaleessa muutoin puolisävelaskeleen standardia korkeampi F-tasavire (vrt. Best of Both Worlds), paitsi että nyt paksuin kieli on dropattu F2:stä alas aina B1:een saakka.
 

 
The "Loudness Wars" in Numbers: http://www.thegearpage.net/board/showthread.php?t=1145405 (dynamiikka 1...20: koko albumi/huonoin biisi/paras biisi + äänen pakkaustapa)
 
Pelkistä numeroista ei tietenkään liikoja sovi päätellä. Mutta em. albumin kohdalla virhe kyllä pisti välittömästi korvaan. Jollain kehnoilla PC-speakereilla kuunneltaessa asiaa ei varmaankaan huomaisi, ainakaan taustamusiikkivoimakkuudella.
Ikävän monen albumin kohdalla näkyy hyvin, että alkuperäistä joskus todella suurtakin dynamiikkaa on uudelleenjulkaisulla rytätty rankasti pienemmäksi. Ääliömäistä touhua.
 
Tässä vielä harvinaisen selkeä käytännön demonstraatio, oikein mallikkaasti rautalangasta väännettynä: http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=3Gmex_4hreQ

Ylhäällä tulikin syy, miksen jaksa Van Halenin uusinta kuunnella.

Steely Danin Can't Buy A Thrill -levyn avausraidalla "Do It Again" toisen kertsin eka bassonuotti on F# vaikka pitäisi olla B.
http://www.youtube.com/watch?v=_2jlugt70a8&t=2m27s
 
Minun teoria on, että ovat huomanneet tuon vasta jälkikäteen, ja sen takia pyrkineet äärimmäiseen perfektionismiin myöhemmillä levyillään.

Tuohon "loudness wariin" liittyen on mainittava myös Bruce Springsteenin Magic albumi ja erityisesti avausraita Radio Nowhere. Jos kuuntelee kuulokkeilla esim. puhelimesta sekalaista soittolistaa, niin tuo meinaa räjäyttää korvat verrattuna muihin puhelimessani oleviin kappaleisiin. Bruce-fanit (itseni mukaanlukien) syyttävät tuosta usein Brendan O'Brienia. Vähän sama vika on myös The Gaslight Anthemin Handwrittenilla ajoittain ja tuonkin albumin tuottaja on Brendan O'Brien.

Motörheadin We are the road crew.ssa Clarke vetää kesken soolon turvat (ja sitä ennen ilmeisesti lärvit?), jonka aikaan kuuluu pelkkää kiertoäänivinkunaa. Pitkään ihmetytti, että mikäs ihmeen ratkaisu kesken soolon oikein on, mutta kiitos Rockin klassikkolevyt-sarjan tämäkin mysteeri paljastui.

BobHope: Led Zeppelinin Black Dogissa on aikamoista epätahtisuutta, mutta eipä tuo menoa haittaa. Mä kaipaan musaa, joka kuulostaa inhimilliseltä...
 
https://www.youtube.com/watch?v=lC2 … mp;feature=player_detailpage#t=114s
 
Haastava kappale.
 
"When Zeppelin came to the U.S. the first time they opened up for VANILLA FUDGE. I helped John get his LUDWIG drums endorsement. John told me that I was one of his drumming Idols."

Blodapelsin: Motörheadin We are the road crew.ssa Clarke vetää kesken soolon turvat (ja sitä ennen ilmeisesti lärvit?), jonka aikaan kuuluu pelkkää kiertoäänivinkunaa. Pitkään ihmetytti, että mikäs ihmeen ratkaisu kesken soolon oikein on, mutta kiitos Rockin klassikkolevyt-sarjan tämäkin mysteeri paljastui.
 
Eiks selitys tolle ollut joku semmonen, että Lemmy nauroi sille niin paljon, että päätti jättää semmoiseks.

Funkonaut: Eiks selitys tolle ollut joku semmonen, että Lemmy nauroi sille niin paljon, että päätti jättää semmoiseks.
 
Joo niinhän se tais olla.

phren: Missä kohtaa tarkemmin?
 
3:20 kohdilla
 
http://www.youtube.com/watch?v=ngaM4Bs09zI#t=03m18s

Chick Corean, Miroslav Vitousin ja Roy Haynesin Monk-sessiolevyltä bongattua:
 
Think of Onen bassosoolon taustalla ajassa n. 1.05 tulevan (sinänsä älyttömän fluidin ja eteerisen) pianolirun jälkeen kuuluu ainakin luurit päässä selittämätöntä meteliä, aivan kuin joku muu soittaisi jotain toista pianoa. Liekö kyseessä nauhavuoto tai joku muu, sekoitti pakkaani joka tapauksessa.
 
http://grooveshark.com/s/Think+Of+One/3a49gd?src=5

ReBeat: Toto - Don't chain my heart
 
Kyseinen kappale oli tolta levyltä jonkin aikaa se pakollinen Toto-radiohitti. Kohdassa 0:36 Lukather soittaa kitarallaan ajatuspierun, kun tarkoituksena oli selvästi soittaa jonkinlainen koristelu-filli.
 
Toi oli aivan pakko kuunnella. Se tosiaa kuulosti edellämainitulta ja voin kuvitella kitaristin ajatukset: "Ei perkele ei toi sopinu.."