Yleistä keskustelua musiikista ›

shaft: Noita valtiontukien suuruuksia arvioitaessa on otettava huomioon myös muu rahoitus. Eivät esimerkiksi kirjastot toimi pelkästään valtionavun voimalla.
 
Tää nyt on sinänsä epäoleellista mutta mistä muualta kuin yleiseltä puolelta (kunnat, valtio) yleiset kirjastot saavat rahoitusta?
 
EDIT: Mulla ei siis sinänsä oo mitään oopperaa vastaan mutta hieman ihmetyttää rahavarojen päinvastainen kehitys esim. oopperaa ja kirjastopalveluita vertaillessa.

Ihan kysymys noista kirjaston resursseista. Kun meidän perhe on saanut kirjastosta aivan samat palvelut niin viime kuin tänäkin vuonna että onko kirjastojen toimintaa rajoitettu muualla?
 
Katselen tästä ikkunasta kirjaston ovea parinsadan metrin päässä. Kun se on noin lähellä niin on tullut sitä myös paljon käytettyä. Tähän asti kaikki haluamamme kirjat on joko löytyneet hyllystä tai muutaman päivän viiveellä hoidettu kaukolainauksena. Kaikki kirjat on löytyny. Onko tähän tulossa muutosta kun rahaa on vähemmän käytössä?

Tää nyt on sinänsä epäoleellista mutta mistä muualta kuin yleiseltä puolelta (kunnat, valtio) yleiset kirjastot saavat rahoitusta?
 
Rahoitusta ei kyllä tule paljoakaan noiden ulkopuolelta, mutta on nähtävä juuri tuo ero valtion ja kunnan välillä. Luvut eivät aina ole vertailukelpoisia, jos katsotaan vain valtion tukiosuuksia eikä huomioida ollenkaan kunnan budjetissa olevia varoja. Koska kyseessä on kansallisooppera(vaikka Helsingissä sijaitseekin), tuet tulevat valtion varoista.

Ihan kysymys noista kirjaston resursseista...Onko tähän tulossa muutosta kun rahaa on vähemmän käytössä?
 
Kirjaston tiedon jakaantuminen eri (ja uusiin) formaatteihin (videot, DVD, CD:t, ym.) kuulemma syö määrärahoja myös kirjojen ostamisesta. Muistaakseni pari päivää sitten tästä oli juttua radiossa, telkkarissa tms. en jaksa muistaa. Isommilla paikkakunnilla joitain kirjoja voi odottaa lainausjonossa jopa vuosia. Joku selitti siinä ohjelmassa, että kirjaston päätehtävä on tiedon välittäminen, kirjoille ei annettu mitään erillisiä budjetteja. Näin muistelen. Hatarasti.

Ihan kysymys noista kirjaston resursseista. Kun meidän perhe on saanut kirjastosta aivan samat palvelut niin viime kuin tänäkin vuonna että onko kirjastojen toimintaa rajoitettu muualla?
 
Helsingissä ainakin sivukirjastojen aukioloaikoja on karsittu aika rankalla kädellä. Siihen pitääkö jokaisen kirjaston olla joka ilta kahdeksaan auki en ota kantaa.

Yksi hyvään paikkaan keskitetty kirjasto mahdollisimman laadukkaine oheispalveluineen on parempi kuin monta pientä keskinkertaisine palveluineen. Tätä kutsutaan tiivistetysti tehostamiseksi. Jos se tarkoittaa tämänkin tapaisessa esimerkissä parempaa laatua kustannuksia nostamatta tai jopa niitä alentaen, niin kannatan sellaista lämpimästi. Kunnallisten kirjastopalveluiden ja yhden KANSALLISoopperan rahoituksen rinnastaminen on melkoisen populistista puhetta, koska kunnallisille oopperapalveluille ei liene tässä maassa kysyntää. Suomessa on lukuisia kuntia, joissa kirjastopalveluja voisi aivan huoleti keskittää mutta "aluepoliittisista syistä" sitä ei uskalleta tehdä, mikä osaltaan näkyy osaltaan sitten kunnallisveroprosentin suuruudessa. Oopperan elitistisyydestä pauhanneet eivät ole vieläkään asiallisesti onnistuneet tässä keskustelussa määrittelemään, mikä tekee vaikkapa Paul McCartneyn konsertista vähemmän elitistisen kuin oopperakonsertista. Kansallisoopperassa pääset istumaan minne vain kohtuuhintaan. McCartneyn konsertissa taasen monet VIP-paikat ovat sellaisia, ettei niihin ole muilla kuin jollain Hjalliksella ja sen kavereilla asiaa, eikä paikkaa tule, vaikka kuinka löisit sitä pätäkkää tiskille. Joku sanoi täällä, että sellaista meininkiä pitäisi valtion vielä tukea oopperan sijasta - erikoista puhetta. Mielestäni Suomeen riittää yhdet "linnan kutsut" enkä haluaisi maastamme toista Neuvostoliittoa, jossa ulkomaisten esiintyjien keikoille pääsisivät vain puolueaktiivit ja niiden lähisukulaiset + kaverit. Menkää jumalauta katsomaan elämässänne edes yksi keikka Suomen kansallisoopperassa (tai Savonlinnassa) ja palataan sitten asiaan :-) Rahaa ette tarvitse kuin puolet siitä, mikä teillä palaa Helsingissä baarikierroksella.

Jami:
Ihan kysymys noista kirjaston resursseista. Kun meidän perhe on saanut kirjastosta aivan samat palvelut niin viime kuin tänäkin vuonna että onko kirjastojen toimintaa rajoitettu muualla?
 
Sattuneesta syystä voin tähän jotain vastata. En käy mitään tilastoja kirjoittelemaan, koska inhoan numeroiden ja rahan kanssa pelaamista, mutta muutama käytännön kokemus kirjastotyöstä:
 
-aineistomäärärahat vähenevät jatkuvasti ja samaan aikaan erilaisen aineston määrä kasvaa (cd, cd-rom, video, dvd, välillä tuntuu, että kirjastot keskittyvät kaikkeen muuhun paitsi kirjoihin). Tilastoja voi tutkia opetusministeriön sivuilta.
 
-tämän seurauksena hankitaan ainoastaan niitä kirjoja ja muuta aineistoa (eli lähinnä videoita), joilla tehdään tilastoa, eli Hietamiestä, Paasilinnaa ynnä muuta, eikä pienillä kirjastoilla ole mahdollisuuksia hankkia hyllyynsä riittävästi monipuolista ja "taiteellisesti arvokasta" (en tarkoita etteikö em. kirjailijat tai viihdekirjailijat yleensä sitä olisi) ja aikaa kestävää kirjallisuutta. Kirjastojen kokoelmat vanhenevat, joku käytti ihan muutama päivä sitten termiä "museoituvat". Lehtien määrää joudutaan vähentämään vuosi vuodelta, nythän on muutamat kirjastot jättäneet esim. kaikki ns. puoluelehdet tilaamatta (Demari, Suomenmaa, Nykypäivä jne.). Seuraavaksi voidaankin sitten jättää esim. täällä landella tilaamatta Helsingin Sanomat, sehän on toisen seudun paikallislehti... Musiikkilehdet (kuten harrastelehdet yleensäkin) ovat myöskin ensimmäisten joukossa tappolistalla, kun aletaan lehtitilauksissa säästämään.
 
-kirjastoihin ei palkata riittävästi henkilökuntaa ja aukioloaikoja supistetaan. Kirjastopalvelut ovat yleensä se ensimmäinen säästökohde kunnissa, koska kirjastohan ei ole missään nimessä samanlainen välttämättömyys kuin vaikka teiden kunnossapito tai terveydenhuolto (jossa siinäkin tietysti säästetään jatkuvasti). Suosituksen mukaan henkilökuntaa pitäisi olla yksi koulutettu työntekijä tuhatta asukasta kohti. Toteutuukohan tämä missään...?
 
-kirjastotyö ei ole pelkästään lainaustiskissä istumista ja asiakkaiden reaaliaikaista palvelemista. Suuri osa työstä tehdään joko aukioloaikojen ulkopuolella tai nykyisin paremminkin kirjaston aukiollessa silloin kun kerkiää, lyhyissä pätkissä. Pelkästään aineiston lainauskuntoon saattaminen veisi pienessäkin kirjastossa yhden henkilön työpanoksen lähes kokonaan, samoin tietopalvelu vie nykyisin huomattavan osan ajasta pienissäkin kirjastoissa. Kuntien päättäjät luulevat kirjastotyön olevan vain palautusta ja lainausta, joten henkilökunnan ammattitaitoa ei arvosteta ja ammattitaitoista henkilökuntaa ei haluta palkata (tämä nyt on tietenkin yleistys, mutta tämmöinen olo ainakin tässä rakkaassa kotikunnassani väistämättä tulee...).
 
-tietotekniikka ja erityisesti internet on muodostunut liian tärkeäksi osaksi kirjastojen palveluita. Minä en suoraan sanottuna ymmärrä miksi kirjastojen pitää järjestää keskenkasvuisten räkänokkien porno- ja huumesivuilla surffailu. Henkilökunta kun ei saa valvoa missä asiakkaat surffaavat, ja vaikka saisivatkin, niin eivät siihen pysty. Henkilökunnalta menee liikaa tehokasta työaikaa hälisevien surffaajien rauhoittelemiseen. Vinkki vanhemmille: Opettakaa lapsille kirjastokäyttäytymisen alkeita, koulu ei sitä tee.
 
-kirjastopalvelut ovat kovaa vauhtia muuttumassa maksullisiksi (siis muutenkin kuin verovaroin ylläpidetyiksi). Jamin mainitsemat kaukopalvelut kallistuvat jatkuvasti, esim. yliopistojen kirjastoista tilatut lainat ovat muistaakseni 4-7 euroa/kpl. Ja aineiston vanhentumisen ja vähentymisen takia kaukopalveluiden määrä lisääntyy koko ajan. Esim. maakuntakirjastoista on uusia kirjoja usein aivan turha edes yrittää kaukolainata, koska teos kiertää ympäri Suomea. Minä olen sen verran idealisti, että mielestäni kirjastojen pitäisi periä maksua palveluistaan ainoastaan poikkeustapauksissa, mutta nykyisin on enemmän poikkeuksellista että palvelusta ei peritä maksua.
 
Olkoon, pitää lopettaa ettei nouse verenpaine taas liikaa... Nämä on vain minun omia kokemuspohjaisia mielipiteitäni ja ne saattavat olla ihan vääriäkin.

Yksi hyvään paikkaan keskitetty kirjasto mahdollisimman laadukkaine oheispalveluineen on parempi kuin monta pientä keskinkertaisine palveluineen.
 
Niin, mitä tekee esim. lähiökaupoilla kun on jo Stockmann tai Citymarket josta kuitenkin saa kaiken ja vielä enemmän. Tai vaikka postitoimistoilla, Pääpostihan on siinä keskellä Helsinkiä ja vielä rautatie- ja linja-autoaseman vieressä.
 
No joo menee jo niin rajusti asian vierestä että tukin turpani.

Suomessa on lukuisia kuntia, joissa kirjastopalveluja voisi aivan huoleti keskittää mutta "aluepoliittisista syistä" sitä ei uskalleta tehdä, mikä osaltaan näkyy osaltaan sitten kunnallisveroprosentin suuruudessa.
 
Lähes kaikki sivukirjastot (eli lähikirjastot, kuten nykyisin niin hienosti sanotaan) pienissä kunnissa on jo ajat sitten lakkautettu. Kirjastoautokin alkaa olla harvinaisuus. Kirjastopalveuiden osuus kunnan budjetista ei kovinkaan montaa prosenttia ole. Ts. kirjastopalveluiden keskittäminen on tehty jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten.

...valisti mua kuitenkin, että on aivan sopivaa mennä näytäntöihin arkivaatteissa; farkuissa, villapaidassa ja nahkatakissa...... joten voisin hyvin ajatella, että ratkaisu olis se, että jota nyt ooppera kiinnostaa, alkaa sitten käydä siellä. Siinähän katsoisivat turkkirouvat, kun telakan väki pistäytyy duunin jälkeen samoissa releissä katsomassa vähän uupperaa. Olis terveemmällä pohjalla sekin talo.
 
Silloin harvoin kun olen Kansallisoopperaan päässyt, niin siellä on ollut porukkaa farkuissa ja villapaidoissa, eikä heitä ole mielestäni katsottu pitkin nenänvartta. Osalla em. porukasta pukeutuminen on jopa markkeeraavaa - arkipukeutumisella halutaan näyttää, että ollaan musiikinopiskelijoita, oopperassa käydään usein ja paikalla ollaan pelkästään musiikin vuoksi. Telakkavaatteissa ei tosin ketään ole vastaan tullut, mutta eipä ole tosin näkynyt Tavastiallakaan tai pienemmissäkään klubeissa.
Osa Kansallisoopperan yleisöstä on pukeutunut siististi, enkä halua sitä keneltäkään kieltää: Mielestäni on ymmärrettävää jos "Mökin Miina" seniorikumppaneineen haluaa juhlistaa iltaansa pukeutumalla siististi, matkustettuaan ensin tuntikaupalla bussilla pääkaupunkiin. Tolkutonta hajuvedellä läträämistä en tosin ymmärrä - ymmärrykselleni löytyi siis sittenkin rajansa :-)
Mielestäni kannattaa käydä edes kerran elämässään kokeilemassa tätäkin taiteenlajia. Bändi osaa hommansa eikä homma kaadu akustiikkaan tai puolikuuron miksaajan virheisiin.
Jos aikoo käydä vain kerran elämässään oopperassa, niin sitten kyllä suosittelisin "jonkun 200-vuotta sitten kuolleen" klassikkoteosta" ettei järkyty niin kuin minä nuorna miehenä kun modernissa oopperassa tenori huusi pää punaisena puhelimeen "Haloo!!" ja musiikki oli muutenkin luokatonta.
Jos käy oopperassa kaksi kertaa tai useammin, niin huomaa, että "hyvissäkin" (tunnustetuissa) laulajissa on livenä huimia eroja, jotka eivät aina välity radion tai TV:n kautta.
 
(Tästä tulikin mieleen, että nuoret oopperalaulajat eivät ole mitään fakki-idiootteja nykyisin, ja monelta huippulaulajalta löytyy rokkitausta. Tuntuu monasti, esim. musiikkilehtiä lukiessa, että meitä yksisilmäisiä tiukkapipoja löytyy eniten rokkipuolen senioritoimittajista.)

Häpeä on vahva sana, mutta kyllä kansallisooppera mielestäni kuuluu eurooppalaiseen pääkaupunkiin.
 
Kuuluu, mutta jokin järki on oltava oopperan tuissa Esim. kustannusten lasku esim. tasosta tinkimällä kävisi minulle mainoisti.
 

Kyllä he ovat kuitenkin huomattavasti laajemman piirin tuntemia kuin esimerkiksi Kaurismäen elokuvat, jotka ovat ulkomailla täysin marginaalikamaa.

Kumpi tuo silti enemmän Suomea esille maailmalla?

Miksi valtio sponsoroisi brittimiljardööriä, jonka produktiolla ei ole juuri mitään liityntöjä Suomeen?
Että McCartneyn konseritit voitaisiin hyvällä mielellä sanoa kuuluvan kaikille. Eihän siinä tietenkään mitään järkeä ole, kuten ei tässä oopperan valtavassa tuessakaan samalla syyllä perusteltuna.
 
McCartneyn konserttien voidaan hyvällä syyllä sanoa olevan elitistisä huvituksia. Toisin kuin oopperamusiikki, McCartneyn musiikki ei sen sijaan elitististä ole.

...Kyllä he ovat kuitenkin huomattavasti laajemman piirin tuntemia kuin esimerkiksi Kaurismäen elokuvat, jotka ovat ulkomailla täysin marginaalikamaa....
Kumpi tuo silti enemmän Suomea esille maailmalla?
Näin ihan lonkalta vastaisin, että suomalaiset muusikot tuovat enemmän Suomea maailmankartalle kuin Kaurismäki. Mutta miksi se täytyy olla näin "joko tai" -asetelma. Eikös ole hyvä, että meillä on molemmat: Taitavat muusikot, sekä Kaurismäki.
 
McCartneyn konserttien voidaan hyvällä syyllä sanoa olevan elitistisä huvituksia. Toisin kuin oopperamusiikki, McCartneyn musiikki ei sen sijaan elitististä ole.
 
Milläs tämä musiikin elitistisyys sitten mitataan?
Tästä "elitistisyydestä" tulee mieleen 70-80 -luvun keskustelu musiikin kaupallisuudesta, joka oli tuolloin kirosana. Bändi joutui hyljeksityksi jos teki "kaupallista musiikkia" (ts. kitarat vireessä, soitto- ja laulutaitoa) ja myi n. 3000-20 000 levyä). Rokkipoliisienkin hyväksymä(t) bändi(t) taasen lauloi oikeista asioista ollen täten "epäkaupallinen" (ja myi reilusti yli 20 000 levyä).

Noita valtiontukien suuruuksia arvioitaessa on otettava huomioon myös muu rahoitus. Eivät esimerkiksi kirjastot toimi pelkästään valtionavun voimalla.
 
Joo, saihan se kirjastoissa käymätön kokoomuslainen valtiovarainministeri 90-l ajettua huomattavan osan kirjastojen rahoista budjetista ns. fideen ja kilpailemaan veikkausvoittovaroista. Toinen jamppa ehdotti kirjatopalvelujen maksullisuutta, eihän hän niitä tartte.
 
Että hivenen hirtehishumoristista puhua "muusta rahoituksesta".
 
No, ettei jotain hyvääkin. Ajatellaanpa näin, että koska täälläkin on asiantuntijavoimin todistettu, että ooppera on "sirkushuveja kansalle", niin tehdäänkin näin
 
- annetaan se mökki oopperalle. Se on kuitattu. Loppuu se natina niistä ylläpito- ja hankintakustannuksista, mikä natina onkin älytöntä, koska kyse on valtion talosta ja valtion ylläpitofirmasta.
- siirretään koko nykyinen budjettituki budjetin ulkopuolelle veikkausvoittovaroihin. Siellähän sitten ihan luontevasti saisivat keskenänsä neuvotella muitten "sirkushuveja kansalle" kanssa samoista "sirkushuveja kansalle" -rahoista. Olisivat vielä tutut neuvottelijatkin, kun Harkimon-Mobergin-Kummolan jääkiekkobisnes ja ooppera kisaisivat.
- näin valtion budjetin kulttuuriraamiin jäisi rahaa järjestää kuntoon monet puutteenalaiset, nyt kyllä hyvää tahtoa saaneet toiminnot.
 
Täähän olisi reilu peli? Eikä vissiin "pois" keltään, koska eihän se ole ollut vissiin "pois" niiltäkään, jotka lottokansan armoille on siirretty? Jossei käy, niin miksi se sitten kävi kirjastoille, mm.?
 
Oopperaa syytetään jo nyt elitistiseksi ja "yläluokan" huviksi. Lippujen hintojen kohoaminen olisi vain omiaan lisäämään tuollaisia piirteitä. Tavoitteena on päinvastoin ollut kohtuuhintaisten lippujen tarjoaminen, jotta ooppera olisi mahdollisimman monien ulottuvilla.
 
Siitähän just kyse onkin. Toisten rahoilla eliitti järjestää itselleen hupia ja sidoskumppaneilleen näytettävää. Nostetaan lippujen perushintaa 50 eellä, niin vieläkin se tuki (jos siis kansa lottoaisi) olisi reilut sata eetä kävijää kohti, mikäli kulut pysyisivät edes entisellään.

Kyllä he ovat kuitenkin huomattavasti laajemman piirin tuntemia kuin esimerkiksi Kaurismäen elokuvat, jotka ovat ulkomailla täysin marginaalikamaa.
 
Toihan nyt on täyttä fuulaa. Vai olisko sulla esmes tilastotietoa?
 
Ja se, että molemmat voisivat voida hyvin, niin niinhän onkin. Mutta mikä on esmes suomalaisen elokuvan (tai teeveetuotannon (miettikääpä ruotsalaisen laatutuotannon sukseeta, tai populaarikulttuurin (verratkaapa ruotsalaisen laatutuotannon sukseeta))) tuen kehitys ollut suhteessa yhden ainoan talon tuen kehitykseen 90-2000-luvulla?
 
Kuinkas paljon vähemmillä kustannuksilla esmes Göteborgin samansuuruinen ooppera toimii? Kummastakin on kirjoitettu "laatulehdissä" jokseenkin samat palstamillit. Suomalaiset vain maksavat esmes laulajille käsittääkseni moninkertaiset hinnat.

Suomalaiset vain maksavat esmes laulajille käsittääkseni moninkertaiset hinnat.
 
Tuossapa se onkin: ensin toitotetaan, kuinka suomalainen ooppera on laadukasta ja tärkeää kansainvälisesti eikä tänne silti tule kukaan laulamaankaan, jollei makseta tuplaliksaa ;)
 
En jaksa uskoa, että se oopperan arvostus kasvaa yhtään sinne lisää rahaa syytämällä, päin vastoin: sinne pitää saada pari tolkkua ihmistä talouspuolelle puikkoihin, sellaisia, jotka osaavat suhteuttaa menot tuloihin eivätkä pelaa sen varaan, että budjetissa on venymävaraa ja rahaa tulee kuin Sammon jauhamana.
 
Eli avataan ne silmät ja nähdään se epäsuhta, sitten laitetaan raha-asiat oikeisiin suhdeluokkiin ja katsotaan, onnistuuko toiminnan pyörittäminen.
 
Kyllä täällä muutkin toimivat tarkan markan budjetilla, jopa peruspalvelut kuten terveydenhoito ja opetus, miksi yksi ainoa instanssi saisi olla poikkeus?
 
Kyllä rahaa tarpeellisiin kuluihin saa tulla, mutta kyllä tuo homma haiskahtaa helkkarin pahasti siltä, että sitä rahanmenoa ei paljoa kontrolloida.

Toisten rahoilla eliitti järjestää itselleen hupia ja sidoskumppaneilleen näytettävää.
 
Jaa, kenen rahoja ne sitten ovat? Hyvätuloisethan niitä verojakin eniten maksaa.
 
Nostetaan lippujen perushintaa 50 eellä, niin vieläkin se tuki (jos siis kansa lottoaisi) olisi reilut sata eetä kävijää kohti, mikäli kulut pysyisivät edes entisellään.
 
Sanot noin, kun et itse ole oopperasta kiinnostunut. Täälläkin joku piti lippuja jo nyt liian kalliina normaalituloiselle.

Jaa, kenen rahoja ne sitten ovat? Hyvätuloisethan niitä verojakin eniten maksaa.
 
Tuo nyt on vain suomalaisen systeemin ominaisuus, mutta toisaalta eipä normaalituloisenkaan veromarkoista mene edes suhteessa samaa osuutta hänen rakastamansa kulttuurimuodon tukemiseen.
 
Kyse ei ole nyt siitä, että kenen rahoista se veropotti koostuu vaan siitä, miksi se jaetaan absurdilla tavalla.
 
En jaksa uskoa, etteikö oopperaväki keksisi keinoja pyörittää puljua pienemmillä kuluilla, jos samaa vaaditaan peruspalveluilta ja ne ovat silti näinkin korkealla tasolla.

Jaa, kenen rahoja ne sitten ovat? Hyvätuloisethan niitä verojakin eniten maksaa.
 
Höpö höpö.
 
Sanot noin, kun et itse ole oopperasta kiinnostunut. Täälläkin joku piti lippuja jo nyt liian kalliina normaalituloiselle.
 
Kuinka? Kyllä mä käyn konserteissa, teatterissa, tanssiesityksissä jne ja sanon myös esimerkiksi normaaleista klubikeikoista, että niissä lippujen hinnat ovat kansainväliseen tasoon liian alhaiset. Tosin niin on myös arkkitehtuurinen ja audiovisuaalinen panostaminen. Ei oo tukee pistää perusrakenteita kuntoon.
 
Mutta tossahan se pelkistetysti tuli: ei huvita maksaa omasta pussista. Eliitillä on vain keinot hoitaa asia niin, että muut maksavat.

Mutta tossahan se pelkistetysti tuli: ei huvita maksaa omasta pussista. Eliitillä on vain keinot hoitaa asia niin, että muut maksavat.
 
Kirjoituksesi menevät sellaiseksi provoiluksi, ettei niitä viitsi enää edes kommentoida. Eipä taida tähän keskusteluun olla muutenkaan enää mitään lisättävää..

Kirjoituksesi menevät sellaiseksi provoiluksi, ettei niitä viitsi enää edes kommentoida.
 
Niin. En mä nyt tiedä, eihän tuossa ole mitään provoa. Maailma nyt on vain semmonen.
 
Mutta niitä Kaurismäki-Kansallisooppera -tilastoja tosissani haluaisin nähdä. Missäköhän niitä olisi?