Oletko tossissasi?
Jep
Ihan pakko kysyä. Miten?
Runous ja musiikki on mielestäni hieno yhdistelmä, mutta kaippa niistä sitten aina tulee täyttä paskaa kun niitä yhdistää, ei voi mitään juu.
Asiahan on niin että hyvästä runosta hyvä säveltäjä voi saada aikaan hyvän biisin. Huonosta runosta hyvä säveltäjä voi saada aikaan huonon biisin. Huonosta säveltäjästä ei kannata edes puhua. Väittäisin että kyseisestä runosta ei saa aikaan hyvää biisiä.
Tuo "aina" -sanan käyttö sana oli kyllä turhan kärjistettyä, mutta kuitenkin, pointti oli se että vaikuttaako teksti itse sävellykseen? Eipä ainakaan minusta.
Teksti vaikuttaa sävellykseen siinä mielessä että se pitää sovittaa siihen. Sovittamatta se kuullostaa kornilta (ei siltä bändiltä). Ja jos sanat eivät loista, ei niitä voi pelastaa hyvälläkään sävellyksellä, sillä sanoista tulee sovittamisen jälkeen osa sävellystä. Taipa jos sävellys tehdään sanojen ehdoilla, silloinhan teksti (lähinnä sen rakenne, ei niinkään sisälto) vaikuttaa suoraan sävellykseen.
"Aina" on sana jonka käyttäjä on aina väärässä. Älä koskaan sano ei koskaan. |
Ymmärsin vasta nyt mitä oikeastaan tarkoitit. Anteeksi että tartuin aikaisempaan postaukseesi, mutta se vain kuulosti hyvin yleistävältä. Esim. se että runoutta ei saisi tuoda musiikkiin.
Mutta jep, nyt tajusin. Mielipiteitä, mielipiteitä... |
Asiahan on niin että hyvästä runosta hyvä säveltäjä voi saada aikaan hyvän biisin. Huonosta runosta hyvä säveltäjä voi saada aikaan huonon biisin. Huonosta säveltäjästä ei kannata edes puhua. Väittäisin että kyseisestä runosta ei saa aikaan hyvää biisiä.
Eikun asiahan on niin, että hyvä runo on vaikea säveltää mutta huonosta runosta saa muokkaamalla hyvän biisin. Tämä johtuu ihan siitä, että runon ja sanoituksen vaatimukset ovat erilaiset. Laululyriikka kestää paljon "vikoja", joita ei voi olla runoissa. Melkein kaikki laululyriikka on paperilta luettuna eli runona kehnoa, vaikka se olisi musiikin kanssa esitettynä taivaallista. Samoin Hämärän tanssit kuulostaisi sävellettynä aika tyhmältä (lieneekö joku hippi yrittänyt?). Jostakin syystä esim. kliseet hyväksytään vielä sanoituksissa vaikka runoudessa ne on aina tavattu nauraa pihalle.
Koska ketjun aloittaja ei kaipaa kritiikkiä, voinen sanoa ilman kritiikin esittämisen muodollisuuksia, että hänen teoksensa sopii vielä kehnommin runoksi kuin sanoitukseksi. Säkeet ovat ihan liian löysiä ja kliseisiä toimiakseen luettuna. Kyllä niistä toimivan timorautiaistyylisen eepoksen saisi jatkamalla työstämistä. |
sax_O Fonisti
Kassis