Yleistä keskustelua musiikista ›

Ihmettelen kuinka oikea muusikko voi olla ADHD koska musiikin teko ja soittaminen laadukkaasti vaatii mielestäni keskittymistä jos mikä.
 
Ei ADHD:ta vaan muita samansukuisia neurologisia ongelmia omaavana sanoisin tähän että musiikin teko sekä soittaminen on kirjoittamisen ohella niitä ainoita asioita, joiden äärellä mä pystyn oikeasti rentoutumaan niin paljon että voin keskittyä.
 
No, toisaalta - enhän mäkään mikään oikea muusikko ole.

Siinä olet oikeassa, että terveen ja sairaan ero on häilyvä. Mutta sitten kun joku on _todella_ sairas, niin kyllä sen huomaa.
 
Joku ei sopeudu ympäristöön ja muottiin mihin sitä yritetään laittaa ja se määritellään sairaaksi.
 
Ensinnäkin, se ei ole piriä. Toiseksi, se auttaa ihmistä keskittymään ja suoriutumaan päivittäisistä asioista.
 
Dexamfetamiini on piriä. Ja se että metyylifenidaatti ei ole piriä ei tarkoita että se olisi parempi. (Molempia määrätään. Jälkimmäistä enemmän luultavimmin just siitä syystä että se ei ole piriä, jolloinka sen kanssa ei ole samaa kaksinaismoralismiongelmaa, kuin aineen joka on samaan aikaan määritelty vaaralliseksi laittomaksi huumeeksi.)
 
Mutta onhan sitä täysin ulkopuolisena helppoa päivitellä että "herranjestas, kun lapsille syötetään humehia!!"
 
Mun mielestä huumeet pitäis laillistaa ja kaikilla pitäis olla oikeus syödä niitä _omasta valinnasta_. Mutta se on musta väärin että lapsille syötetään huumeita jotta ne pysyisi rauhassa koulun penkillä.
 
Tottakai piri auttaa keskittymään, mutta miksei lapsi (tai aikuinen) pysty keskittymään ilman piriä? Mun mielestä siinä hypätään liian pikaisiin johtopäätöksiin, kun luetaan jostain kirjasta että sulla on sitten tämmönen ja tämmönen sairaus. Ongelma on siinä että nykyajan lääketiede hoitaa oireita, eikä itse sairautta.
 
Ehkä siks että se sairaus on tää yhteiskunta itse...

Joku ei sopeudu ympäristöön ja muottiin mihin sitä yritetään laittaa ja se määritellään sairaaksi.
 
Oletko koskaan nähnyt ihmistä jolla on vaikea AD/HD?
 
Dexamfetamiini on piriä. Ja se että metyylifenidaatti ei ole piriä ei tarkoita että se olisi parempi. (Molempia määrätään. Jälkimmäistä enemmän luultavimmin just siitä syystä että se ei ole piriä, jolloinka sen kanssa ei ole samaa kaksinaismoralismiongelmaa, kuin aineen joka on samaan aikaan määritelty vaaralliseksi laittomaksi huumeeksi.)
 
Metyylifenidaatin hallussapito ilman reseptiä, on huumausainerikos. On se määritelty huumeeksi. Mutta ei se tarkoita sitä että sitä käytetään huumaavassa tarkoituksessa, vaan lääkkeeksi.
 
Mun mielestä huumeet pitäis laillistaa ja kaikilla pitäis olla oikeus syödä niitä _omasta valinnasta_. Mutta se on musta väärin että lapsille syötetään huumeita jotta ne pysyisi rauhassa koulun penkillä.
 
Oisko se sitten paremoi, että lapsi ei pysy koulun penkillä eikä ikinä opi lukemaan & laskemaan? Lääkitys antaa mahdollisuuden selvitä elämästä.
 
Tottakai piri auttaa keskittymään, mutta miksei lapsi (tai aikuinen) pysty keskittymään ilman piriä? Mun mielestä siinä hypätään liian pikaisiin johtopäätöksiin, kun luetaan jostain kirjasta että sulla on sitten tämmönen ja tämmönen sairaus. Ongelma on siinä että nykyajan lääketiede hoitaa oireita, eikä itse sairautta.
 
Ei niitä diagnooseja ihan tuolla tavalla lonkalta tehdä.
 
Ehkä siks että se sairaus on tää yhteiskunta itse...
 
Tästä olen samaa mieltä.

Tottakai piri auttaa keskittymään, mutta miksei lapsi (tai aikuinen) pysty keskittymään ilman piriä?
Ahaa,näin suuria viisauksia pääsee harvoin lukemaan näiltä foorumeilta.Perustelisitko vaikka ton ekan lauseen?
 
Ongelma on siinä että nykyajan lääketiede hoitaa oireita, eikä itse sairautta.
Jaahas,mulla on tästäkin täysin erilaisia kokemuksia ihan omien sairauksien pohjalta.Havannoillistaisitko väittämäsi meille vaikka jonkin (mielellään omakohtaisen) esimerkin avulla?

Ehkä siks että se sairaus on tää yhteiskunta itse...Niin sä meinaat,että jos järjestelmä ois parempi,nii tätäkään neurologista sairautta ei olisi?
Hitto,mitä huttua...

Ongelma on, että hoidetaan oireita, eikä itse sairautta.
 
Tämä on totta monissa tapauksissa. Siihen tosin vaikuttaa useampikin seikka, mutta esimerkiksi masennus-, ym. tapauksissa terapia on hoitokeinona liian vähäisessä käytössä. Sitä taas en tiedä, onko kyse enemmän asiakkaasta vai alan ammattilaisista, lienee aika paljon tilannekohtaista. Tiedän esimerkiksi ihmisiä, joille ei ole edes tarjottu terapiaa, vain lääkitystä ja ihmisiä, joille on tarjottu pelkkää terapiaa, mutta henkilö ei itse halunnut ottaa siihen osaa.

Ahaa,näin suuria viisauksia pääsee harvoin lukemaan näiltä foorumeilta.Perustelisitko vaikka ton ekan lauseen?
 
Ai miks mun sitä tarvii perustella? Sikshän lääkärit sitä määräävät.
 
Jaahas,mulla on tästäkin täysin erilaisia kokemuksia ihan omien sairauksien pohjalta.Havannoillistaisitko väittämäsi meille vaikka jonkin (mielellään omakohtaisen) esimerkin avulla?
 
Lähinnä psykiatriasta ja sensuuntaisesta nyt puhuin. Asioista oikeasti ymmärretään paljon vähemmän kuin annetaan ymmärtää. Ja aika heppoisin perustein toisinaan noita diagnooseja tehdään.
 
Ei se ehkä täyttä humpuukia ole, mutta lähempänä uskontoa kuin luonnontiedettä. Kehotan kriittiseen ajatteluun.
 
Niin sä meinaat,että jos järjestelmä ois parempi,nii tätäkään neurologista sairautta ei olisi?
Hitto,mitä huttua...
 
Mun mielestä jonkun käyttäytymisilmiön redusoiminen neurologiseksi sairaudeksi on aika naiivia ja typerää. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.
 
Esim. jostain tutkimuksesta luin joku aika sitten, jonka mukaan perheissä, joissa televeisio oli kaiken aikaa päällä (riippumatta katsottiinko sitä vai ei), lapset olivat selvästi häiriintyneempiä.
 
Jotkut on herkempiä ja alttiimpiä, kuin toiset näille mielen 'sairauksille', yms., mutta se ei tarkoita että syy ois puhtaasti 'geeneissä'.

Ai miks mun sitä tarvii perustella? Sikshän lääkärit sitä määräävät.
Ok,lähdetään siitä,ettei mielipiteitä tarvitse perustella.
 
Mun mielestä jonkun käyttäytymisilmiön redusoiminen neurologiseksi sairaudeksi on aika naiivia ja typerää.
Toi sun kannattaa kertoo neurologian ammattilaisille,nehän on selvästi ihan väärillä jäljillä.
 
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Tästa me ollaan samaa mieltä.
 
Esim. jostain tutkimuksesta luin joku aika sitten, jonka mukaan perheissä, joissa televeisio oli kaiken aikaa päällä (riippumatta katsottiinko sitä vai ei), lapset olivat selvästi häiriintyneempiä.
Ton mä tiedän ihan ilman tutkimuksiakin.
 
Jotkut on herkempiä ja alttiimpiä, kuin toiset näille mielen 'sairauksille', yms., mutta se ei tarkoita että syy ois puhtaasti 'geeneissä'.
Oho,mehän ollaan taas samaa mieltä!

Ok,lähdetään siitä,ettei mielipiteitä tarvitse perustella.
 
Tutkijat ovat todenneet että stimulantit auttaa keskittymään -> lääkärit määräävät stimulantteja keskittymishäiriöisille. Ei tähän mun mielipiteet liity. Totesin vaan että en ole eri mieltä tästä lääketieteen kanssa.
 
Stimulanteilla on myös negatiiviset vaikutuksensa niin psyykkisesti (tekee 'zombieksi') kuin fyysisesti (ADHD-lapsia on kuollut nuorena sydänkohtauksiin) ja siks mun mielestä on kyseenalaista onko se aiheellinen hinta siitä että lapsi pysyy koulunpenkillä paikallaan. Aikuinen taas on mun mielestä itse kyvykäs arvioimaan tällaista asiaa, enkä oo tuomitsemassa ketään sen takia jos joku stimulantteja itse haluaa käyttää keskittymistä vaativiin asioihin.
 
Lääkärit ja tää systeemi yleensä taas tuntuu olevan kaikkea potilaan omaa valtaa vastaan ja pitäisi olla kuin kone joka kuuliaisena noudattaa ohjelmaa. Eli kun stimulantteja määrätään niitä pitäisi syödä tasaisina annoksina päivittäin, vaikka ne on usealla lähinnä tietyt tilanteet (koulu) jotka sitä lääkitystä 'vaatii'. Omaa arviointia ei saisi käyttää.
 
Toi sun kannattaa kertoo neurologian ammattilaisille,nehän on selvästi ihan väärillä jäljillä.
 
Ei nää jotka asioita tutkii ole mikään kollektiivinen uskonnollinen ryhmittymä jotka on kaikesta samaa mieltä. Tavallinen lääkäri (joka ei itse tieteellistä tutkimusta tee) taas usein on dogmaattisesti omaksuen 'faktat' mitä tulee ylemmältä taholta. Ei se että on suorittanut lääkärintutkinnon valitettavasti tunnu kehittävän kenenkään kriittistä ajattelua (joka on juttu jota voitais mun mielestä kouluissa enemmän opettaa).

wikipediasta:
 
Much controversy surrounds the diagnosis of ADHD, such as whether or not the diagnosis denotes a disability in its traditional sense, or simply describes the neurological property of an individual. There is also a sizable minority of clinicians who believe that the condition is not biological, but psychological in origin. Those who believe that ADHD is a traditional disability or disorder often debate over how it should be treated, if at all. According to a majority of medical research in the United States, as well as other countries, ADHD is today generally regarded to be a non-curable neurological disorder for which, however, a wide range of effective treatments are available. Methods of treatment usually involve some combination of medication, psychotherapy, and other techniques. Some patients are able to control their symptoms over time, without the use of medication. Other individuals who meet the diagnostic criteria of ADHD do not consider themselves to be handicapped by the disorder and therefore may remain undiagnosed or, after a positive diagnosis, untreated.
 
Ja mua tää aihe koskettaa, koska uskon että mulla itsellä saattais olla tuo ADHD ja yhdessä vaiheessa olin diagnoosiakin hakemassa asialle, mutta tulin sittemmin toisiin ajatuksiin. Onneks kaikki lääkärit Suomessa ei ole yli-innokkaita tuota diagnosoimaan, toisin kuin vaikka jenkkilässä. (Jotkut kylläkin kuuleman mukaan etenkin yksityisellä puolella tekee diagnooseja pelkästään pienen juttelun perusteella.) Toisaalta lapsillehan tää diagnosointi on yleisempää. Itse kun lapsena koulussa häiriköin ja sähelsin, ei vielä ollut niin paljon levinnyt tieto tämmöisestä oireyhtymästä, eikä älytty tutkia. Nykyaikana olisi mitä luultavimmin tehty se diagnoosi. Ja sehän siis tehdään tiettyjen kriteerien täyttymisen perusteella, ei minkään fysiologisten tutkimusten. Periaatteessa kuka tahansa nää kriteerit tunteva ois käytännössä yhtä pätevä tekemään sen diagnoosin (näin olen myös lukenut itse lääkärin todenneen). Meillä on vaan monella tämä sokea auktoriteettiusko jonkun tietyn koulun käyneen arvovaltaa kohtaan.
 
Mun mielestä siinä on vikaa että kaikenlaiset sopeutumis-, yms. ongelmat selitetään pois diagnooseilla ja sen takia ihmisistä ei kasva aikuisia ottamaan itse vastuuta elämästään, vaan se sysätään psykologien, lääkärien ja pillereiden vastuulle.

Tämä oli se pääväittämä,joka sai mut yleensä osallistumaan koko tähän keskusteluun:
Mun mielestä huumeet pitäis laillistaa ja kaikilla pitäis olla oikeus syödä niitä _omasta valinnasta_.
 
Ok,jos kaikki kama laillistettais,niin kuinka kauan sä luulet,että tämä oman valinnan mahdollisuus säilyy esim. hepoa tai piriä tykittävän hallussa? Mun mielestä ei yhtään sen kauempaa,kuin laittomillakaan huumeilla.-Eli käytännössä ei ollenkaan.
Nää mun mielipiteet ei ole syntyneet kirjoja lukemalla,eikä netistä opiskelemalla,vaan mä oon nähnyt ton kuvion ihan oikeessa elämässä nii vitun monta kertaa,että oksettaa.
Se,miksi oon laillistamista vastaan,perustuu siihen olettamukseen,että käyttö lisääntyy,kun saatavuus paranee.
Saman logiikan mukaanhan esim. kaikki lääkkeet tulisi vapauttaa reseptipakosta vaikkapa yksilönvapauden nimissä,eikö?
 
Mun mielestä oman ajattelun tärkeyden korostaminen ja yksilönvapauden perääminen/kaman käytön laillistamisen puolustaminen ovat KESKENÄÄN täysin ristiriitaisia ja absurdeja ajatuksia.
Silloin kun yksilö on koukussa,ei sillä enää oo vapautta valita!
 
Siinä ollaan samoilla linjoilla,että kaikkea lääkäreiden suunnalta tulevaa informaatiota tulee tarkastella kriittisesti,sillä ei ne oo ihmistä kummempia otuksia ja senkin ammattikunnan sekaan mahtuu monentasoista viheltäjää.
 
Se,että diagnostiikka kehittyy ja tarkentuu eri sairauksien ja oireyhtymien osalta,on mun mielestä positiivista.Sillä vältytään (toivottavasti) ilmiöltä,mikä tässäkin maassa on joskus ollut vallalla,että kaikki riittävästi valtaväestöstä poikkeavat yksilöt on katsottu aiheelliseksi eristää yhteiskunnasta.Esim. vielä 70-luvulla psykiatrisissa sairaaloissa oli hoidossa hirvee määrä ihmisiä,jotka tämänhetkisen tiedon valossa eivät niihin olisi kuuluneet.

Ok,jos kaikki kama laillistettais,niin kuinka kauan sä luulet,että tämä oman valinnan mahdollisuus säilyy esim. hepoa tai piriä tykittävän hallussa? Mun mielestä ei yhtään sen kauempaa,kuin laittomillakaan huumeilla.-Eli käytännössä ei ollenkaan.
 
Jos ne aineet on niin pahoja niin miksei esim. ADHD-potilaat, jotka syö stimuja oo kaikki rappionistejä. Oisko aika paljon tekemistä niillä syillä mitkä alunperin käyttöön ajaa. Ja ne syyt on mun mielestä se ongelma, eikä aineet. Se on surullista kun huumeita (tai alkoholia) käytetään tajunnan sumentamiseen ja ongelmien pakenemiseen. Ja käyttökulttuuri. Minkälaisen alkoholikulttuurin kieltolaki loi... jos verrataan vaikka keskieurooppalaiseen viinikulttuuriin. Jos ympäri eurooppaa olisi kieltolaki, olisiko siellä enää viinikulttuuria...
 
Koska huumeet assosioidaan rappioon, niitä hakeutuu käyttämään usein ihmiset jotka enemmän tai vähemmän on 'rappiolla'. Jotka ei enää välitä. Mun mielestä mikään päihde yksinään ei ketään vie rappiolle, vaan siellä on aina muita syitä taustalla.
 
Jos huumeet ois laillisia, tuskin kenenkään tarvisi niitä suoneen tykittää (joka on itsessään suurempi terveysriski kuin itse aineet).
 
Toiseks kuin moni ei-ongelmakäyttäjä avoimesti mainostaa käyttöään, kun se on paheksuttua ja laitonta. Esiin muiden nähtäville tulee yleensä ne pahimmat ongelmatapaukset vaan joiden perusteella sitten muodostetaan käsitys. Tilastot ja tutkimukset kertoo että ei amfetamiini ja heroiini ole juuri sen koukuttavampia kuin alkoholi.
 
Mun mielestä pahin aine on alkoholi. Ja miten kävi kun säädettiin kieltolaki? Menikö asiat parempaan suuntaan?
 
Muut huumeet on kielletty yhä vain sen takia koska ne on pienempi ongelma, eikä niitä siksi _tarvinut_ laillistaa. Saihan poliitikot niistä hyvän vihollisen millä pelotella kansaa ja kerätä ääniä.
 
Silloin kun yksilö on koukussa,ei sillä enää oo vapautta valita!
 
Tästä olen täysin eri mieltä. Mutta jos näin itselleen uskottelee, niin tokihan se näin menee. Omin käsin se huume sinne suoneen pistetään, ei se sinne lupaa kysymättä itsekseen mene. Oikeastaan tämmönen vapaan tahdon spekuloiminen menee kyllä aika metafysiikaksi. Missä ihmisellä on vapaa tahto ja missä ei?
 
Ymmärrän kyllä reaktiot mitä tää mun mielipide herättää. Mutta kieltolait vaan pahentaa ongelmia ja vie huomiota pois todellisista syistä ja mahdollisista ratkaisuista. Ja rikastuttavat kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Ja toimivat loistavana tekosyynä yksilönvapauden rajoittamiseen lähemmäs poliisivaltiota. Saatavuus ei ole mikään ongelma. Kysyntää vastaa aina tarjonta. Kieltolain haitat on moninkertaisesti suuremmat, kuin hyödyt (jos niitä edes on).
 
Oopiumia käytettiin Suomessakin aikoinaan flunssalääkkeenä, eikä mitään huumeongelmaa tunnettu. Semmoinen syntyi vasta sen jälkeen, kun huumeet oli YK:n painostuksesta (jota taas painosti USA) kielletty.
 
Mutta joo, vähän offtopiciksi meni. Tässä oli aiheena ADHD ja muusikko, eikä huumelait, eikä tarkoitus ollut tästä asiasta ruveta väittelemään, kun mielipiteeni asiasta ohimennen tokaisin. Oishan se pitänyt arvata että joku siihen tarttuu.

Jos ne aineet on niin pahoja niin miksei esim. ADHD-potilaat, jotka syö stimuja oo kaikki rappionistejä.
Osa heistä on nistejä.
 
Oisko aika paljon tekemistä niillä syillä mitkä alunperin käyttöön ajaa.
Ei,addiktio kehittyy samalla lailla taustasta riippumatta.
 
Ja ne syyt on mun mielestä se ongelma, eikä aineet. Se on surullista kun huumeita (tai alkoholia) käytetään tajunnan sumentamiseen ja ongelmien pakenemiseen.
Elämä on kova laji.Mihin muuhun (poislukien lääketieteelliset syyt) em. aineita voi käyttää,kuin tajunnan sumentamiseen?
 
Ja käyttökulttuuri. Minkälaisen alkoholikulttuurin kieltolaki loi
Minkälaisen alkoholikulttuurin tää ns.Eurooppalainen malli on Suomeen luonut?
 
Koska huumeet assosioidaan rappioon, niitä hakeutuu käyttämään usein ihmiset jotka enemmän tai vähemmän on 'rappiolla'.
Ei pidä paikkaansa.Huumeita käytetään kaikissa sosiaaliryhmissä.
 
Jos huumeet ois laillisia, tuskin kenenkään tarvisi niitä suoneen tykittää (joka on itsessään suurempi terveysriski kuin itse aineet).
Väität siis,että huumeiden käyttö suonensisäisesti loppuisi aineet laillistamalla,nerokasta!
 
Tilastot ja tutkimukset kertoo että ei amfetamiini ja heroiini ole juuri sen koukuttavampia kuin alkoholi.
Tilastot noin yleensä kertoo sen,mitä tilaaja haluaa.Eli ennenkuin nielee kritiikittömästi minkä tahansa tilastotutkimuksen,on hyvä tsekata tutkimuksen tilaaja ja miettiä sen motiiveita.Enemmän mä luotan ihan omakohtaiseen kokemukseen.
 
Mun mielestä pahin aine on alkoholi.
Ei välttämättä pahin,mutta näkyvin,eikä vähiten siitä syystä,että se on laillinen päihde.
 
Muut huumeet on kielletty yhä vain sen takia koska ne on pienempi ongelma, eikä niitä siksi _tarvinut_ laillistaa.
Ei,vaan huumeet on pienempi ongelma sen takia,ettei niitä ole laillistettu.
 
Jos sä oot todella sitä mieltä,että sulla on vapaus valita,ollessasi vaikkapa polle- tai vauhtikoukussa,nii onneks olkoon vaan...
 
Juu,vähän off-topiciksi tää meni,mä en vaan voinu olla tarttumatta tohon fuulaan. Olisin varmaan joskus vuonna 1 tai 2 ollu sun kanssa samaa mieltä monestakin aihealueen jutusta,mutta elämä opettaa...
Mun osalta tää keskustelu on käyty.

Mihin muuhun (poislukien lääketieteelliset syyt) em. aineita voi käyttää,kuin tajunnan sumentamiseen?
 
Mun mielestä ihan kummallinen dualismi. Aine toimii niinkuin se toimii riippumatta siitä mihin tarkoitukseen sitä nautitaan. Usein huumekäyttö juurikin on itselääkintää eli käyttäjä kokee tavalla tai toisella tajuisesti tai alitajuisesti hyötyvänsä aineesta (esim. lisää itsevarmuutta tai moni tietämättään ADHD:ta 'sairastava' on huomannut että piri auttaa rauhoittumaan ja keskittymään).
 
Minkälaisen alkoholikulttuurin tää ns.Eurooppalainen malli on Suomeen luonut?
 
En ymmärtänyt. Ei tässä mistään malleista ole kyse. Keski-Euroopassa alkoholinkäyttö on sivistyneempää, kuin täällä pohjoisessa. Siitä en tiedä kuinka paljon se meihin suomalaisiin on vaikuttanut.
 
Ei pidä paikkaansa.Huumeita käytetään kaikissa sosiaaliryhmissä.
 
En puhunut mistään sosiaaliryhmistä.
 
Väität siis,että huumeiden käyttö suonensisäisesti loppuisi aineet laillistamalla,nerokasta!
 
En väitä yksin huumeet laillistamalla mitään ihmeitä tapahtuvan, mutta huumeiden kieltolait oli se mikä nykyiseen tilanteeseen ajoi. Asioita ei auta nykyisen onnettoman taistelun jatkaminen. En sano että kerralla ja samantien pitäisi kaikki huumeet lätkäistä lailliseksi ilman mitään muita muutoksia yhteiskunnassa, mutta näen sen sellaisena pitkän tähtäimen ideaalina. Aika monen asian pitäis muuttua.
 
Tilastot noin yleensä kertoo sen,mitä tilaaja haluaa.Eli ennenkuin nielee kritiikittömästi minkä tahansa tilastotutkimuksen,on hyvä tsekata tutkimuksen tilaaja ja miettiä sen motiiveita.Enemmän mä luotan ihan omakohtaiseen kokemukseen.
 
Nuo tilastot eivät olleet mistään huumemyönteisestä propagandasta ja nuo samat tulokset voit lukea niin monesta paikasta. En ole myöskään muunlaisia tilastoja asiasta nähnyt. Omakohtainen kokemus on hyvin suppea otos. Mun omakohtainen kokemus on se että tiedän monia jotka ovat erinäisiä päihteitä kokeilleet tai satunnaiskäyttäneet ilman mitään ongelmia niiden kanssa. Oon myös monella suunnalla nähnyt miten onnettomaan tilaan alkoholi ihmisen saa. Siihen ei vaan ole tapana reagoida samalla tavalla. Se on niin tavanoista että sille ollaan sokeita.
 
Ei välttämättä pahin,mutta näkyvin,eikä vähiten siitä syystä,että se on laillinen päihde.
 
Etkö ole yhtään perehtynyt historiaan? Suomessakin oli aikoinaan kieltolaki. Vähensikö se alkoholin käyttöä? Ei, vaan lisäsi. Sama on käynyt huumeiden osalta. Silti ihmiset itsepintaisesti vastoin kaikkea logiikkaa ja tietoa tahtovat uskoa muuta.
 
Ei,vaan huumeet on pienempi ongelma sen takia,ettei niitä ole laillistettu.
 
Hyvä vitsi.

http://video.google.com/videoplay?docid=-3653114296815352489
 
Mukava viihteellinen puolen tunnin pläjäys aiheesta war on drugs. (Btw hyvä sarja tuo Penn & Teller muutenkin ;))

Se,miksi oon laillistamista vastaan,perustuu siihen olettamukseen,että käyttö lisääntyy,kun saatavuus paranee.
 
Sekä oletukseen, että laillistettaessa saatavuus paranee. Kumpikaan ei ole itsestäänselvä; laillisissa päihteissä on mm. kontrollia seuraavissa muodoissa: verotus, laadunvalvonta (kukaan ei saa myydä metanolia alkoholina), ikärajat (ei täysin toimi, mutta kuitenkin), myyntiajat, kelpuutettavat maksuvälineet (esim. varastetuilla stereoilla ei voi maksaa), mahdollisesti määrärajat (joissain maissa saa esim. kannabista ostaa rajoitetun määrän, ei määrättömästi). Kaikki nämä kontrollin muodot puuttuvat laittomilta päihteiltä. Empiirinen näyttö ei tue väitettä, että jonkin päihteen laillistaminen lisäisi käyttöä - itseasiassa päihteiden kieltäminen on lisännyt niiden käyttöä, mutta esimerkiksi kannabiksen dekriminalisoiminen Hollannissa ja alkoholin kieltolain purku Yhdysvalloissa eivät lisänneet niiden käyttöä.
 
Ei,addiktio kehittyy samalla lailla taustasta riippumatta.
 
Fyysinen addiktio kyllä, psyykkisesti addiktoituvat erilaatuisia psyykkisiä ongelmia omaavat ihmiset. Masentuneet yms. rupeavat huomattavasti todennäköisemmin päihteiden ongelmakäyttäjiksi kuin elämäänsä tyytyväiset ihmiset.
 
Vaikken ole monessa muussa asiassa samaa mieltä Milton Friedmanin kanssa, kannattaa lukea hänen mielipiteensä huumesodasta: http://transform-drugs.blogspot.com … on-i-will-miss-milton-firedman.html
 
Tää on hyvin offtopicia, mutta hyvän keskustelun kuulukin rönsyillä, vai?

Elämä on kova laji.Mihin muuhun (poislukien lääketieteelliset syyt) em. aineita voi käyttää,kuin tajunnan sumentamiseen?
 
Tajunnan laajentamiseen ja mielen virkistämiseen.

Tuli tämmönen mieleen, että kuinkahan paljon meditaatiota on kokeiltu ADHD:n hoitokeinona...
 
http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/4613759.stm
 
Asioihin todellakin voi vaikuttaa, eikä meitä ole vaan geneettisesti tuomittu käyttäytymään tietyllä tavalla.

Miks täällä jauhetaan mömmöistä, vaikka alunperin oli kyse ADHD.stä? Mulla todennäkösesti on ADHD. Ja mitä tuohon pirihommaan tulee, niin ADHD-ihmisille se vaikuttaa eri tavalla, ikäänkuin tasapainoittavasti. Sitäpaitsi niitä on jo kehitelty muitakin lääkkeitä.

Taitaa olla trendi toi adhd.

Ja mitä tuohon pirihommaan tulee, niin ADHD-ihmisille se vaikuttaa eri tavalla, ikäänkuin tasapainoittavasti.
 
Kaikillahan vaikutukset on jossain määrin yksilöllisiä, mutta moni sanoo kuinka nuo tekee zombieksi. En mä usko että kukaan voi negatiivisilta vaikutuksilta kokonaan välttyä ja siks musta ois parasta, että keskittäis tämmöisten lääkkeiden käytön semmosiin tilanteisiin missä niitä todella tarvii. Ja parempi jos selviää ilman.
 
Sitäpaitsi niitä on jo kehitelty muitakin lääkkeitä.
 
Stimulanttilääkkeet ovat se tehokkain ADHD:n hoitoon. Eikä se tee jostain lääkkeestä sen parempaa, että se ei ole stimu. Mun mielestä on kyseenalaista syöttää kaikenmaailman pilleriä lapselle. Mielummin antaa sen säheltää. Laittaa vaikka erikoisluokalle, missä on vapaampaa, eikä häiritse muiden koulunkäyntiä. Näin minulle aikoinaan tehtiin.