Yleistä keskustelua musiikista ›

Lavakarttojen osalta tuo nyt on ihan fiksua kehitystä. Nykysin kun ei enää voi pahemmin olettaa, että kattaus on aina osastoa kitara x 2 + rummut + basso + 1-3 laulua (hankalassa tapauksessa rumpalilla on yli kolme tomia ja bändillä kiippari), vaan melkein joka bändillä on härpätintä jos jonkinlaista (itse en ehkä ole ihan paras tuolle naureskelemaan rumpalina, jolta lähtee 5 kanavaa DI-kamaa - toki omasta räkkiboksista - eikä ole oikeaa basaria ensinkään!) kattauksessa, on ihan ymmärrettävää että teknikot haikailevat lavakarttojen perään.
 
Offtopic: Joo, tsekkailinkin sitä sun rumpusettiä silloin Noise.fin järkkäämällä keikalla. Mielenkiintoinen ratkaisu kaikin puoli. Varsin piristävää tuollainen näkemys rummuista.

Niinpä niiden typeryksien levyt voi warettaa.
 
Tämä on aika karikkoinen polku. En ihan vähäisellä todistusaineistolla menisi myöntämään itselleni jumalaista waretusoikeutta jonkun lafkan julkaisuihin. Etenkin kun tietää minkälainen määrä paskapuhetta vähän itse kustakin levylafkasta kadulla pyörii. Aika monelle riittää waretusmoraalikoodistoksi "en wareta kotimaista", mutta kyllä mä mielummin warettaisin jonkun Smakin levyn kuin vaikka satunnaisotannalla valitun Touch and Gon artistin levyn, koska tiedän, että Corey Rusk on tehnyt pari vuosikymmentä pyyteetöntä duunia aidosti merkittävien, mutta vakavasti aliarvostettujen levyjen julkaisemisen kanssa ja saanut siitä korvaukseksi varsin muodolliset määrät maallista mammonaa.
 
Ei sillä, että tuo olisi sinua varsinaisesti koskenut. Tuntosarvet vaan aina nousevat pystyyn, kun lause "sen nyt voi warettaa" ilmaantuu.

Ei sillä, että tuo olisi sinua varsinaisesti koskenut. Tuntosarvet vaan aina nousevat pystyyn, kun lause "sen nyt voi warettaa" ilmaantuu.
 
Tää oli tarkoitettu äärimmäisen ironiseksi kommentiksi ja viittaa jättimäisiin tekijänoikeuskeskusteluihin täällä aiemmin. Itse en hyväksi warettamista ollenkaan.

Tää oli tarkoitettu äärimmäisen ironiseksi kommentiksi ja viittaa jättimäisiin tekijänoikeuskeskusteluihin täällä aiemmin. Itse en hyväksi warettamista ollenkaan.
 
Talon tavat ovat pitkälti tuntemattomat
Tuntuikin hassulta kommentilta sinulta.

Ensin tulee kuiteskin se biisi.

Jep, toi on tärkein juttu. Ja hyvistä biiseistä on aina pulaa, oikeesti! Eikä koske pelkästään bändejä. Artisteille yritetään löytää hyviä biisejä kissojen ja koirien kanssa hyvinkin pitkään ihan kansainväliselläkin tasolla ennenkuin löytyy ne oikeat rallit.

Myös Suomessa moni aloitteleva bändi (ainakin metallipuolella) kirjoittaa ihan ensimmäisen sopparinsa ulkomaisen pikkulafkan kanssa, joiden julkaisukynnys (kuten myös markkinointi jne.) on huomattavasti kotimaisia yhtiöitä pienempi. Tällöin levy-yhtiöosapuoli on todellakin se kasvoton entiteetti, joiden kanssa ollaan yhteydessä oikeastaan vain sähköpostilla, monesti näin jopa sopimuksen päättymiseen saakka ilman että kertaakaan puhuttaisiin edes puhelimessa.
 
Sanomattakin lienee selvää, että tällaisia diilejä ei voi hoitaa fiilistelemällä - tai edes niin, että satunnaista sähköpostikirjeenvaihtoa pitäisi jotenkin "sitovana sopimuksena". Ainakin ne pari sopparia, jotka olen saanut "portugalinihmeiltä" nähtäväkseni ovat ensimmäisinä versioinaan sellaista tuubaa, ettei ole tosikaan.

Myös Suomessa moni aloitteleva bändi (ainakin metallipuolella) kirjoittaa ihan ensimmäisen sopparinsa ulkomaisen pikkulafkan kanssa,
 
Kokemuksia (onneksi ei ihan henkilökohtaisia) noista ulkomaisista pikkulafkoista on sen verran, että levy kyllä yleensä saadaan ulos jonkinlaisilla viiveillä, ja joskus jopa studiolaskut maksetaan yhtiön puolesta, mutta aika hintsussa on että sieltä ikinä artistin tilille mitään tippuisi tai mitään markkinointiin viittaavaakaan ilmenisi missään vaiheessa. Siinä mielessä saattaisi olla syytä suosia Suomalaista, että voisi koettaa luoda tosiaan jonkinlaisia henkilökohtaisia suhteita lafkan suuntaan. Jos ei muuta niin aika hankalaa sinne Portugaliin on lähteä edes turpakäräjille :).

Suullinenkin sopimus sitoo.
 
Lakia opiskelleena voin sanoa, että käräjätuomari pyyhkäisee takapuolensa suullisilla sopimuksilla... Suullinenkin sopimus sitoo -lause on kovin tuttu, mutta mahdollisten riitojen ratkaisujen välineenä sillä ei ole paskankaan merkitystä. Missä näyttö?
 
Se, että joillakin asiat luistavat ilman kirjallisia sopimuksia on hyvä juttu. Luotan Syrjän Akuun kuin vuoreen, mutta tunnetko täysin jonkun muun kumppanisi taustat? Onko pankkitakauksia, lainoja yms. asioita? Vaikuttaako joku kolmas osapuoli toisen osapuolen asioihin?
 
Jos luottoa on, siitä vain sopimaan suullisesti tai tyyliin "nähdäänhän me ja onhan kännykät keksitty".
 
Remukin aikoinaan luotti suullisiin soppareihin, mutta tokaisi joidenkin keikkojen jälkeen Cisselle, että "hae lelu autosta" kun keikkapalkkiota perättiin.
 
Ja pahintahan tässä on, että edes kirjallinen sopimus ei takaa artistin oikeuksia. Jos toinen osapuoli on persaukinen, siinä sitä sitten ollaan kipeän lehmän kanssa.
 
Riskien minimointi on kaiken a ja o. Jos toinen osapuoli ei ole halukas kirjaamaan asioita paperille, hälytyskellojen kannattaa soida mollivoittoisesti 120 desibelin voimakkuudella.

Lakia opiskelleena... mollivoittoisesti 120 desibelin voimakkuudella.
 
Viestistäsi on helppo päätellä, että puhumme täysin eri maailmoista, joten ei siitä sitten sen enempää. Toivottavasti teillä siellä maailmassa on hauskaa.

Viestistäsi on helppo päätellä, että puhumme täysin eri maailmoista, joten ei siitä sitten sen enempää. Toivottavasti teillä siellä maailmassa on hauskaa.
 
Toi sun maailmas kuulostaa välillä sellaiselta, jossa Halinallet ja My Little Ponyt telmivät kilvan.

Toi sun maailmas kuulostaa välillä sellaiselta, jossa Halinallet ja My Little Ponyt telmivät kilvan.
 
Mikäs siinä on pahaa? Olisi eri asia jos toitottaisin jotain teoreettisia utopiarakenteita, mutta puhun kuitenkin kokemuksesta ja minulla on lukuisia esimerkkejä meiltä ja muualta tukemaan sitä, joten antaa nallejen ja ponien telmiä vaan.

Mikäs siinä on pahaa? Olisi eri asia jos toitottaisin jotain teoreettisia utopiarakenteita, mutta puhun kuitenkin kokemuksesta ja minulla on lukuisia esimerkkejä meiltä ja muualta tukemaan sitä, joten antaa nallejen ja ponien telmiä vaan.
 
Kun ensimmäisen kerran rakkaus kumppanisi kanssa tökkii, niin pyydä apuun Teletappien asianajotoimisto. Siellä ne sanovat "uudestaan".
 
Ei muuta kuin onnea fantasiamaailmaan! Sitä tulet tarvitsemaan...
 
Ja jos puhut kokemuksesta, niin kehotan hakemaan sitä lisää. Annapa muutama referenssi niin nauretaan koko My Little Pony -lauma yhdessä.

Ei muuta kuin onnea fantasiamaailmaan! Sitä tulet tarvitsemaan...
 
Kiitos, onnetta on pärjätty tähänkin asti.
 
Ja jos puhut kokemuksesta, niin kehotan hakemaan sitä lisää. Annapa muutama referenssi niin nauretaan koko My Little Pony -lauma yhdessä.
 
Huoh... Ei liene liian vaikeaa lukea ketjua.
Tuossa olisi vaikka ihan erityisemmin erittelemättä koko lista omista julkaisuistamme:
http://www.ifsociety.com/releases.php
 
Yhdestäkään ei ole olemassa varsinaisia paperisopimuksia, eikä mitään ongelmia suuntaan tai toiseen ole ollut. Jos sillä nyt on mitään väliä, niin myynnillisesti liikkuvat lukemissa 0-2000 kopiota.

Kiitos, onnetta on pärjätty tähänkin asti.
 
Huoh... Ei liene liian vaikeaa lukea ketjua.
Tuossa olisi vaikka ihan erityisemmin erittelemättä koko lista omista julkaisuistamme:
http://www.ifsociety.com/releases.php
 
Yhdestäkään ei ole olemassa varsinaisia paperisopimuksia, eikä mitään ongelmia suuntaan tai toiseen ole ollut. Jos sillä nyt on mitään väliä, niin myynnillisesti liikkuvat lukemissa 0-2000 kopiota.
 
Itse asiassa hatunnoston arvoinen suoritus. Otan osan sanoistani takaisin ja myönnän, että olette kyllä saaneet aikaan paljon. Lisäksi pyydän anteeksi hätäpäissäni latelemiani latteuksia. Anteeksi.
 
Eli muille tiedoksi: jos löydätte hyviä yhteistyökumppaneita, kohdelkaa kumppaneita hyvin, niin saatte myös hyvää kohtelua.
 
Ei voi muuta sanoa kuin että väärässä olin - taas... :-(
 
Mikko

Muita referenssejä:
http://www.dischord.com/
http://www.tgrec.com/
 
.
.
.
Tai äh, oikeastaan mä voisin samantien listata vaikka koko historian tärkeimmät indie-lafkat, koska suurin osa niiden artistisuhteista ovat olleet paperittomia, mutta samapa tuo.
 
En minä silti täysin sopimuksia vastaan ole. Olen vain niitä vastaan _omalla_kohdallani_. Ne muuttuvat tarpeellisiksi siinä vaiheessa kun yhteistyökumppanit eivät enää ole ihmisiä, vaan kasvottomia entiteettejä, joita kiinnostaa vain oma hyötynsä. Voin omalta osaltani sanoutua siitä leikistä irti ja samalla sanoa hyvästit juristien solmimille liitoille ja papereihin sidottuun luotettavuuteen.
 
Kaikkien viestieni pointtina tässä ketjussa on ollut, että toiminta musiikkialalla Suomessa on varsin mahdollista ilman, että tarvitsee turvautua Muusikoiden Liittoon, juristeihin, käräjäoikeuteen tai muihinkaan vastaaviin instituutioihin. Esittämäni tapa toimia ei ole missään tapauksessa ainoa oikea tie, mutta itse koen sen toki mielekkäimmäksi, koska musiikki merkitsee minulle kuitenkin niin paljon, että en ole valmis luopumaan periaatteistani sen osalta vain, jotta voisin kulkea helpon tien isojen poikien hiekkalaatikolle.

Eli muille tiedoksi: jos löydätte hyviä yhteistyökumppaneita, kohdelkaa kumppaneita hyvin, niin saatte myös hyvää kohtelua.
 
Tämä olkoon vastedes kaikkien ketjua lukeneiden lähtökohta #1.
 
Nallet ja ponit kiittävät.

Yhdestäkään ei ole olemassa varsinaisia paperisopimuksia, eikä mitään ongelmia suuntaan tai toiseen ole ollut. Jos sillä nyt on mitään väliä, niin myynnillisesti liikkuvat lukemissa 0-2000 kopiota.
 
Jos kävisi niin artisti tahtoisi jonkunmoisen paperintyngän sopimuksesta vääntää niin viittaisitteko kintaalla koko hommalle?

Jos kävisi niin artisti tahtoisi jonkunmoisen paperintyngän sopimuksesta vääntää niin viittaisitteko kintaalla koko hommalle?
 
Emme viittaisi kintaalla, mutta emme moista myöskään tekisi.
 
Keskustelisimme aiheesta ja mikäli ajauduttaisiin tilanteeseen, jossa se on joko-tai, niin sitten olisi vain pakko todeta, että ehkä emme ole oikea lafka heille ja he eivät oikea artisti meille. Me emme halua sitoa heitä sopimuksella, joten en ymmärrä miksi he haluaisivat meitä.
 
Tässä tilanteessa on kertaalleen kyllä oltu. Artisti olisi halunnut paperisopimuksen. Selitin kantamme ja kävimme tilanteen läpi. Lopulta emme tehneet sopimusta ja ongelmia ei sen jälkeen ollut millään tasolla.

msokero:
 
Eli muille tiedoksi: jos löydätte hyviä yhteistyökumppaneita, kohdelkaa kumppaneita hyvin, niin saatte myös hyvää kohtelua.
 
Tämähän on sanottu jo raamatussa vähän eri sanoin, ja näinhän asia on vaikka varsinaisesti en elämääni raamattuun perustakaan. Viisaita sanoja.

Tämä olkoon vastedes kaikkien ketjua lukeneiden lähtökohta #1.
 
Nallet ja ponit kiittävät.
 
Tuossa kyllä kiteytyy kaikki tarpeellinen. Molemminpuolinen avoimuus, reiluus ja luottamus on se tärkein, oli kyseessä sitten suullinen tahi kirjallinen sopimus.
 
Itse olen joutunut pettymään enemmän kuin kerran noiden suullisten sopimusten kanssa, mutta en missään nimessä halua yleistää etteivätkö ne toimisi. Ja omat pettymykseni näissäkin ovat luokkaa "aijaa, sekö nyt sitten ei mennytkään noin..? no ok!". Eli varsinaisesti en ole menettänyt mitään.

Hmm.. Aika hurjalta kuulostaa, että pitäisi luottaa tuntemattomiin ihmisiin niin, ettei kirjallista sopimusta tehtäis... No, omasta kokemuksesta tiedän, että ihmisiä ei välttämättä tunne vielä vuosienkaan jälkeen ja vaikka kuinka itse olisi ollut reilu ja rehellinen, voi toinen osapuoli käyttää tätä ominaisuutta vain hyväkseen. Kyllä, soittokuvioista liiankin tuttua, joten uskon että tätä porukkaa löytyy myös julkaisupuolelta. Jos levy-yhtiö vieläpä oikein kieltäytyisi allekirjoittamasta sanoja, jotka juuri on ääneen sanottu, en pystyisi luottamaan näihin ihmisiin hetkeäkään.
 
Bändin sisälläkin on hyvä tehdä kirjallisia sopimuksia juuri siitä syystä, että tilanteet ja ihmiset muuttuu, ainakin siinä vaiheessa jos tehdään kalliita yhteisiä hankintoja tai halutaan että teosto- yms. korvaukset menevät sille, joka ne ansaitsee. Ei se tarkoita, ettei oltaisi hyviä kavereita, vaan juuri sitä, että ollaan ja ettei kukaan missään nimessä halua tulevaisuudessakaan keskinäisiä välejä pilata, vaikka bändi kaatuisikin.
 
Ajatus nalleista ja poneista on ihan hieno, ei siinä mitään. Yritän aina ajatella niitä iltaisin etten näkisi painajaisia.