Yleistä keskustelua musiikista ›

Mitään supertuntemattomuuksia nämä eivät ole, mutta kenenkään muun levyhyllyssä en ole silti nähnyt esim. Freak Kitcheniä, Mattias IA Eklundhia, Bumblefootia... Ja sitten noita kasarikitaristien sooloja kuten Richie Kotzen, Blues Saraceno...
 
No mun kaveripiirissä Soundgardenkin aiheuttaa reaktion "ai mikä?".

Quicksilver messenger service?

Quicksilver messenger service?
 
On tullu kuunneltua... Tosin ei enää nykyään.

Freak Kitcheniä
 
Kaveri kuuntelee tuota, joten itsekin olen vähän joutunut tutustumaan. Hyvää shittiä, kitaristi on ns. hullu.

Elliott Smithiä ei taida kukaan tuttuni kuunnella.

- Squeeze?
 
Play, Ridiculuos ja Greatest Hits löytyy hyllystä.
 
En koko ketjua mitenkään jaksanut lukea läpi, olikohan tämmöisiä mun ikisuosikkeja mainittu:
 
Crowded House (ja Split Enz, Neil Finn ja Tim Finn)
Toad the Wet Sprocket (Glen Phillipsiä ainakin yksi ihminen mun lisäksi täällä kuuntelee)
 
Näistä ei koskaan mitään keneltäkään kuule. Australian/Amerikan hapatusta.

Architehture in Helsinki.
 
Olis hauskaa tykätä tästä, mutta ei pysty. Huonoa musiikkia.

Olis hauskaa tykätä tästä, mutta ei pysty. Huonoa musiikkia.
 
Vähän niinkun sama.

Crowded House (ja Split Enz, Neil Finn ja Tim Finn)
 
Kyllähän noita. Split Enzin hommaaminen on jäänyt ikävästi vain yhteen levyyn ("True Colours"); oisko kellään suositusta, mitkä painokset kannattaisi ostaa, eli onko esim. Uuden Seelannin yhtiöt julkaisseet joitain uusia remastereita tms.?
 
Split Enzin alkuaikoijen osasto on myös ihan mielenkiiintoista, aika progea välillä. "Mental Notes" on tullut kuultua.

Cornerstone. Dougie White + svedut vai tanskalaiset.

Ducks Deluxe
 
Komppaan. Suotta rock-historian ignoroimaa perusjyystöä. Toimii. Bändissä aika koviä jätkiä: Sean Tyla, Martin Belmont ja Nick Garvey.
 
Joku 95% vinyylilevyhyllystäni on sellaista, ettei sytytä lamppua monellakaan; ainakaan nykyään. Peruskamaa, johon vähän väliä palaan, mutta jota moni ei edes (oikeasti) tunne (no tällä foorumilla onneksi sentään jokunen) , ovat esim.
- The Blues Band
- Brinsley Swarz
- Brownsville Station
- Canned Heat
- The Fabulous Thunderbirds
- Chris Farlowe
- The Flamin’ Groovies
- Dr. Feelgood
- Steve Gibbon’s Band
- Georgia Satellites
- The Inmates
- Mickey Jupp
- Nick Lowe
- Love Sculpture / Dave Edmunds
- Mott The Hoople /Ian Hunter
- Nine Below Zero
- Graham Parker
- The Pirates
 
Perustaltaan on musiikkimakuni ja -mieltymykseni näemmä perin simppelillä ja tukevalla, mutta tuntemattomalla (?) pohjalla. Musiikillinen junttieksentrikko / eksentrikkojuntti?

Perustaltaan on musiikkimakuni ja -mieltymykseni näemmä perin simppelillä ja tukevalla, mutta tuntemattomalla (?) pohjalla. Musiikillinen junttieksentrikko / eksentrikkojuntti?
 
Eikun pubrokkari.;) Eikös noista aika moni sinne kategoriaan 70-luvulla laitettu.
 
Nick Lowe kolahtaa listastasi meikäläiseen kovastikin.

- The Flamin’ Groovies
 
Helvetin tiukka bändi kyl. Headin' For Texas Borderia koitettiin jyystää treeneissäkin joskus.

70-luvun saksalaiset syntsasankarit. Eli kun tulee esim. Klaus Schulze tai Tangerine Dream mainittua musakeskustelussa, tuntuu siltä, että vain itse niitä kuuntelisin. Toisinaan sitä tulee kyllä liikuttua aiheeseen perehtyneessäkin porukassa. Tämä jälkimmäinen porukka vaan tuntuu olevan huomattavan paljon harvempi... Ajoittain siis tulee tämä otsikossa mainittu tunnetila em. artistien kohdalla. Muusikoiden.netissä ym. foorumeilla toki tuntijoita piisaa joka lähtöön.

Elliott Smithiä ei taida kukaan tuttuni kuunnella.
 
Tällä hepulla on joitain ihan kivoja biisejä.

machinae supremacy
satura lanx

Usko tai älä, joku voi olla pitämättä Pink Floydista.
 
Niin voi, ja kuulun myös heidän joukkoonsa.
 
Ja asiaan. En ole kyllä kovin paljon törmännyt täällä keskusteluun sellaisista bändeistä, kuin Kolmas Nainen tai CCR.

Muna Vuoren Munkit, Freedom Call, Goat ja Machinae Supremacy

Kuunteleekos kukaan Peccatumia? Kaks vikaa levyy kolisee kovaa...
 
Khyl. Harmillisesti meni projektin taival katkeamaan kesken, viimeisin EP oli oikein maukasta ja siinä mielessä parempaa kuunneltavaakin kuin Lost In Reverie, kun kokeellisuus on hieman vähäisempää, vai pitäisikö sanoa jalostuneempaa :)
 
Entäpä Star of Ash, eli Ihsahnin paremman puolen projekti? Haluaisin kuulla lisääkin, mutta levy on yhä hankkimatta, jos sitä nyt ylipäätään jostain saa enää. Liekö tuokaan enää aikeissa aktivoitua, mutta tod.näk. Ihriel kuitenkin jatkaa musiikin parissa yhä. Toivotaan näin.
 
Hmm, Vuk? Edellisestä (ja ainoasta) tuotoksesta on "jo" kolme vuotta, lisä kelpaisi milloin vain, etenkin kun nähtyjen live-esitysten perusteella on lupa odottaa vielä parempaa äänitettä.
 
Ja vielä loppuun: jos joku tunnistaa Äärivaurion ja jopa omistaa Vaurio EP:n tai mahdollisesti muita äärimmäisen harvinaisia demotuksia, niin... onneksi olkoon :) Sain aikoinaan itsekin kunnian renkuttaa kitaroita em. EP:lle ja yhteen lopulta julkaisemattomaan biisiinkin, enkä onneksi onnistunut pilaamaan aivan kaikkea. Viimeisien tietojen pohjalta lisää ei ole kuitenkaan enää luvassa, mutta jatkanen fanittamista ja comebackin toivomista hamaan tulevaisuuteen, ja yritän parhaani mukaan olla enää sotkeutumatta säveltaiteeseensa omalta osaltani.

Näitä on hyvin hyvin vähän, jos yhtään. Ainoa ehkä vähän harvinaisempi on Overkill. Metal Churchikaan ei taida olla niitä kaikkein tunnetuimpia nimiä.