Yleistä keskustelua musiikista ›

Epämuusikko: mitä on "mukataiteellisuus"?
 
Ennenkaikkea se on subjektiivinen käsite. Minulle se on sitä, että pyritään esittämään mielestäni taidetta sisältämätön teos taiteellisena luomuksena. Kansanomaisempi ilmaus olisi kaiketi tyyliä; ' myydä paskaa kauniissa paketissa'

Nuo reggae- ja Prince-pätkät oli munsta kaukana huonoimmuudesta, vaikkakin reggaen lyriikkaosasto on melko mitäänsanomatonta.

Epämuusikko: Nuo reggae- ja Prince-pätkät oli munsta kaukana huonoimmuudesta, vaikkakin reggaen lyriikkaosasto on melko mitäänsanomatonta.
 
Joo, reggaesta on vaikea löytää tosi kamalia, jos ei mene tuonne Sleng Tengin jälkeisille syntikkamölinäosastolle.
 
Minusta tuon symbolisen rinssin naurettava teennäisyys tuo hänelle paljon pisteitä näissä kisoissa.

marviner: myydä paskaa kauniissa paketissa
 
Piero Manzoni, Artist's Shit, 1961 :/

Epämuusikko: mitä on "mukataiteellisuus"?
 
Sellaista taiteellisuutta, että yritetään ja halutaan olla kovasti taiteellisia, mutta ei kuitenkaan oikeasti olla.
 
Tai näin ainakin kuvittelisin. Yleensäkin taiteellisuuden tavoittelu itsessään on aika noloa. Taide on taidetta, sitä ei tekemällä tehdä.

Tuksun tuotanto....

JCM: Sellaista taiteellisuutta, että yritetään ja halutaan olla kovasti taiteellisia, mutta ei kuitenkaan oikeasti olla.
 
Tai näin ainakin kuvittelisin. Yleensäkin taiteellisuuden tavoittelu itsessään on aika noloa. Taide on taidetta, sitä ei tekemällä tehdä.
 
No kyllä sitä taidettakin pitää tehdä. Apurahoilla ja ajan kanssa. Pahempaa se on, kun sitä yrittää tehdä toimistoajan jälkeen puolivillaisesti, kun kapasiteetti ei vaan enää yksinkertaisesti riitä. Silloin tulee tekotaidetta, mikä ei palkitse sen enempää tekijäänsä, kuin kohdeyleisöäänkään.

marviner: mutta minun lähtökohtana oli yleisesti hyväksytty käsitys musiikin tarkoituksesta, eli:
 
"Musiikki, kuten muutkin taiteen lajit, pyrkii luomaan kohteessaan mielihyvää ja välittämään ajatuksia ja tunteita"
 
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Musiikki
 
Yleisesti hyväksytty? Eihän tuossa artikkelissa ollut edes mitään kunnon lähteitä. Vrt. enkkuwikin vastaava.
 
No jos nyt kuitenkin hetken oletetaan että olisin samaa mieltä kanssasi tuosta tarkoituksesta, niin jatkokysymys kuuluisi kutakuinkin näin:
 
Jos tarkoituksena on välittää esim. mielihyvää ja saada kuulijat hyvälle tuulella, kumpi on pahempi epäonnistuminen: se, ettei kuulijakunta tunne yhtikäs mitään, vai se, että käy juuri päinvastoin eli musiikki tuottaa irvistyksiä, sadattelua ja yleistä vitutusta? Eikö jälkimmäisessä tilanteessa ole onnistuttu tuon annetun tehtävän täyttämisessä paljon kehnommin?

Mun mielestä taiteen tehtävä on se mitä sanottiin Hendrixistä ja varmaan olisi voitu sanoa Väinämöisestäkin, sytyttää koko maailma tuleen. Se on semmoista että vastaanottajalle tulee olo että nyt mennään. Se on mielihyvän tuolla puolen aivan ehdottomasti. Remu Aaltonen sanoi että se on kauniin ja ruman tuolla puolen siellä missä rakkaus ja viha yhdistyvät, ja sekin on minusta vallan mainiosti sanottu. Mahdollisimman huono on silloin jotain joka jo alkuasetelmassaan tekee mahdottomaksi minkään tällaisen mahdollisuudenkin.
 
Tämän takia mulla on henkilökohtainen kauna AOR-musiikkia kohtaan. Johtuu tietysti siitä että olin silloin nuori kun sitä oli, nuori ihminen on herkkä.

Lennu: No kyllä sitä taidettakin pitää tehdä. Apurahoilla ja ajan kanssa. Pahempaa se on, kun sitä yrittää tehdä toimistoajan jälkeen puolivillaisesti, kun kapasiteetti ei vaan enää yksinkertaisesti riitä. Silloin tulee tekotaidetta, mikä ei palkitse sen enempää tekijäänsä, kuin kohdeyleisöäänkään.
 
Jätkä on alkanut kapinoimaan mua vastaan. Paskiainen.

Oan:
Jos tarkoituksena on välittää esim. mielihyvää ja saada kuulijat hyvälle tuulella, kumpi on pahempi epäonnistuminen: se, ettei kuulijakunta tunne yhtikäs mitään, vai se, että käy juuri päinvastoin eli musiikki tuottaa irvistyksiä, sadattelua ja yleistä vitutusta? Eikö jälkimmäisessä tilanteessa ole onnistuttu tuon annetun tehtävän täyttämisessä paljon kehnommin?
 
Kyllä asian voi näinkin ajatella olevan.
 
Toisaalta musiikin tarkoituksiin kuului myös em. määritelmän mukaan tunteiden välittäminen. Jos musiikki ei herätä edes vitutusta, niin silloin se on tavallaan epäonnistunut vielä totaalisemmin - mutta eipä ainakaan ota päähän :)
 
Jos valita saa, niin mieluummin tietysti otan neutraalin olotilan vitutuksen sijaan.
Eli toisin sanoen, jos hyvää musiikkia ei ole tarjolla, kuuntelen sitten ilmeisesti sen sijasta mieluiten huonointa mahdollista musiikkia :D

JCM: Jätkä on alkanut kapinoimaan mua vastaan. Paskiainen.
 
Okei oon sitten samaa mieltä sun kanssa *hymhy*

velipesonen:Tämän takia mulla on henkilökohtainen kauna AOR-musiikkia kohtaan. Johtuu tietysti siitä että olin silloin nuori kun sitä oli, nuori ihminen on herkkä.
 
Meinaatko, että AOR;ää ei enää olisi ? ; - )
 
Matti

Lennu: No kyllä sitä taidettakin pitää tehdä. Apurahoilla ja ajan kanssa. Pahempaa se on, kun sitä yrittää tehdä toimistoajan jälkeen puolivillaisesti, kun kapasiteetti ei vaan enää yksinkertaisesti riitä. Silloin tulee tekotaidetta, mikä ei palkitse sen enempää tekijäänsä, kuin kohdeyleisöäänkään.
 
Rakastan sinua enemmän.

uusikaveri: Sakemannit ovat aina hyviä näissä kisoissa. Eikö muka voi olla musiikkia ilman rytmiä?
 
Hoho, vihjaatko, että sakemannit tossa musisoi? Juu ei. Hieno bändi muuten Sunn 0))), vaikka ei ihan herkimpään mielentilaan sovi. Varsinkin kimppalevy Altar Borisin kanssa on mainio, siinä on ihan melodiaa ja rytmiä ja kaikkea - ei ehkä paskinta ikinä? ;)
 
Ja noiden kahden seuraavan linkkisi ultimaattista kehnoutta en tajua, ellei sitten miehen feminiininen käytös/ääntely tai juustoinen kasarimeno tähän yksin riitä. Tossa reggae-biisissä oli musta jopa aika hyvät "taustat".
 
AOR:n kohdalla pitää kompata kyllä pesosta, en voi käsittää. Rockia laimennettu pisteeseen, jossa alkuperäistä ainesta ei tunnista.
 
Oikeastaan vielä pahempi omaan korvaan ovat nämä suoraan formaatti-rockradioihin tehdyt muka rankat rokkaukset, tyyliin Sparzanza, Nickelback ym. Riffit ja biitit veistetty niin alimman yhteisen nimittäjän kautta, että tollompi tajuaa että nyt "rokataan", siis lainausmerkeissä.

mattim: Meinaatko, että AOR;ää ei enää olisi ? ; - )
 
Matti
 
Saattaahan tuota vieläkin olla. Jotenkin tämä trip hop jalostui uuden vuosituhannen eurooppalaiseksi aikuisrockiksi vuosituhannen vaihteessa.

velipesonen: Saattaahan tuota vieläkin olla. Jotenkin tämä trip hop jalostui uuden vuosituhannen eurooppalaiseksi aikuisrockiksi vuosituhannen vaihteessa.
 
Oho, tuota en osannut odottaa. Meneekö aikuisrockin evoluution jotenkin näin: Journey - Toto - Portishead?
 
Varsinainen trip-hop juttu taisi suurimmaksi osaksi hyytyä jo 90-luvulla, vaan kertomasi perusteella puhumme ehkä eri genreistä. Mitä nämä AOR:n/trip-hopin uuden vuosituhannen nimet ovat?

sikki-six: Oho, tuota en osannut odottaa. Meneekö aikuisrockin evoluution jotenkin näin: Journey - Toto - Portishead?
 
Varsinainen trip-hop juttu taisi suurimmaksi osaksi hyytyä jo 90-luvulla, vaan kertomasi perusteella puhumme ehkä eri genreistä. Mitä nämä AOR:n/trip-hopin uuden vuosituhannen nimet ovat?
 
No ainakin Dido. Sitten tuossa varsinkin joskus 2003-2005 oli suoranainen AOR-triphopin buumi. Portishead on minun mielestäni kunnon musaa, Tricky vähän tylsä.
 
Se oli niin kuin trip hopin "templateen" sorvattua ja sommiteltua aikuisviihdettä. Tavallaan se on myös eräänlainen musiikillinen maksimi koska se hyödynsi kaikensorttisia soundeja ja tyylielementtejä hyvin suvereenilla taidolla mutta onnistui kuullostamaan lähinnä alitehoiselta sisäilmanvaihdolta. Varsinainen trip hop sisälsi muutakin kivaa musiikkia kuin vain Portishead ja oli eurooppalainen ilmiö josta voi tavallaan olla vähän ylpeä.

Töihin tullessa kuulin Iskelmä-radiosta jonkun puhelinkisan, jossa etsittiin parasta siivousmusaa. Eiköhän siinä aleta olemaan jo aika lähteillä.

Lennu: Töihin tullessa kuulin Iskelmä-radiosta jonkun puhelinkisan, jossa etsittiin parasta siivousmusaa. Eiköhän siinä aleta olemaan jo aika lähteillä.
 
Ei!
 
http://www.youtube.com/watch?v=f4Mc-NYPHaQ