Yleistä keskustelua musiikista ›

Vaikuttaisi siltä, että ratkaiseva näkemysero Jäykkiksen ja useimpien muiden välillä on siinä, että Jäykkis perustaa päätelmänsä siihen että helppo luvaton kopiointi muodostaa todellisen ja ratkaisevan uhan nykyisen kaltaiselle musiikkiteollisuudelle, kun taas muiden mielestä kopiointi on kuitenkin vain rajallinen ilmiö jonka kurissapitoon löytyy keinoja.
 
Loppu oikeastaan seuraa siitä kumman noista valitsee lähtökohdaksi.

Vaikuttaisi siltä, että ratkaiseva näkemysero Jäykkiksen ja useimpien muiden välillä on siinä, että Jäykkis perustaa päätelmänsä siihen että helppo luvaton kopiointi muodostaa todellisen ja ratkaisevan uhan nykyisen kaltaiselle musiikkiteollisuudelle, kun taas muiden mielestä kopiointi on kuitenkin vain rajallinen ilmiö jonka kurissapitoon löytyy keinoja.
 
Loppu oikeastaan seuraa siitä kumman noista valitsee lähtökohdaksi.
 
Eli tämä on samanlainen kuin War on drugs. Jatkuu ikuisesti.

Tällä hetkellä homma elättää monia. Mikäli näin ei olisi, katoaisi suomesta ammattimainen musiikin tekeminen. Mikäli tuotoksiaan ei saisi myydä vaan ne pitäisi suoraan antaa julkiseen levitykseen (kuten ehdotat), katoaisivat nimenomaan ne keskikokoiset artistit, jotka ennen pystyivät elättämään itsensä. Aika harvalla on mahdollisuus tehdä ammattimaista musiikkia ja samalla muita töitä.
 
Ammattimainen tekeminen? Mihin perustat vaatimuksesi siitä, että musiikintekemisestä ylipäätään tulisi saada korvaus joka riittää elämiseen?
 
Suomen tekijänoikeuslaki sanoo hyvitysmaksusta: "Maksu tulee vahvistaa suuruudeltaan sellaiseksi, että sitä voidaan pitää sopivana hyvityksenä teosten kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön."
 
Myöskään (osittain) tämän lain taustalla oleva direktiivi 2001/29/EY ei puhu tässä yhteydessä ammatista mitään.
 
Sen asiaa koskeva kymmenes momentti kuuluu:
 
"(10) Voidakseen jatkaa luovaa ja taiteellista työtään tekijöiden tai esittäjien on saatava asianmukainen korvaus työnsä käyttämisestä, kuten myös tuottajien voidakseen rahoittaa tällaista työtä. Tuotteiden kuten äänitteiden, elokuvien tai multimediatuotteiden sekä esimerkiksi tilauspalvelujen kaltaisten palvelujen tuottamiseen vaadittavat investoinnit ovat merkittäviä. Henkistä omaisuutta koskevien oikeuksien riittävä oikeudellinen suoja on tarpeen, jotta tämän korvauksen saatavuus voidaan taata ja mahdollistaa näille investoinneille riittävä tuotto."
 
"Heidän on saatava asianmukainen korvaus tekemästään työstä", mutta missä on kirjattu vaatimus, että sen on riitettävä elämiseen?
 
Vaikuttaisi siltä, että ratkaiseva näkemysero Jäykkiksen ja useimpien muiden välillä on siinä, että Jäykkis perustaa päätelmänsä siihen että helppo luvaton kopiointi muodostaa todellisen ja ratkaisevan uhan nykyisen kaltaiselle musiikkiteollisuudelle, kun taas muiden mielestä kopiointi on kuitenkin vain rajallinen ilmiö jonka kurissapitoon löytyy keinoja.

Loppu oikeastaan seuraa siitä kumman noista valitsee lähtökohdaksi.
 
Analyysisi on oikea siihen asti mitä tässä on tullut sanottua.
 
Pohjimmainen motiivi minulla on kuitenkin tekijänoikeuden klassinen lähtökohta: Teoksesta kuuluu kunnia (ja asianmukainen korvaus) teoksen tekijälle piste. Tekijänoikeuden lähtökohta on tarjota kannustin (insentiivi) luoda uutta taidetta yleisön nautittavaksi.
 
Vilkaisu peruutuspeiliin: Kaikki lähti pieleen oikeastaan silloin, kun lähioikeusien piiriin alettiin lukea kaiken karvaisia hännystelijöitä, joilla ei itse teoksen syntymisen kanssa ole mitään muuta tekemistä kuin että luodaan vähän fasiliteettia.
 
Tämä sama ryhmä on nykyisten ongelmien taustalla. Sen käsissä tekijänoikeudesta on tullut kieltolaki joka toimii meidän kaikkien etujen vastaisesti. Se ei suosi kulttuurin monimuotoisuutta, se ei kannusta tekijöitä tekemään uutta, se ei salli ideoiden kierrätystä jne.
 
En usko, että yleisön ja tekijöiden olisi mahdotonta löytää toisiaan jos he saisivat etsiä rauhassa ja aidosti.
 
Näin ei ole, ja siitä itku.

Olisiko siis parempi jos olisi valtion virasto jokaa hoitaisi tekijänoikeusmaksuasiat?

Ammattimainen tekeminen? Mihin perustat vaatimuksesi siitä, että musiikintekemisestä ylipäätään tulisi saada korvaus joka riittää elämiseen?
 
Pakko kysyä ihan mielenkiinnosta ja oman pohdinnan ohessa, että mitä mieltä olet Jäykkis ja muutkin palstan lukijat:
 
a) Apurahoista? Onko niiden jakaminen epätervettä koska siinähän päädytään helposti tilanteeseen jossa tekijä ei muuten eläisi teoksillaan, mutta apurahan myötä pysyy hengissä eikä mene raksalle duuniin.
 
b) siitä että yhteiskunta pitää yllä orkesterilaitosta, kansallisoopperaa ja kansallisbalettia sekä muita taideinstituutioita? Tää nyt on offtopic koska ei luovaa työtä sinänsä koske mutta ihan mielenkiinnosta, vääristääkö tuki sinfoniaorkestereille ja vaikkapa UMO Jazz Orchestralle musiikin kenttää negatiivisella tavalla?
 
c) siitä että musiikkikoulutukseen satsataan rahallisesti varsin paljon yhteiskunnan taholta. Pitäisikö koulutuksen olla markkinataloushengessä järjestetty siten, että kukin maksaa omasta pussistaan jos haluaa oppia ja valtion tukieurot suunnataan johonkin tähdellisempään tarpeeseen?
 
Pohdinta itselläni lähtee siitä, että mikäli musiikin tekijä ei pysty elämään omalla musiikin tekemisellään, se tarkoittaa sitä että rahat pitää tienata muualta ja aikaa/energiaa itsensä ja oman juttunsa kehittämiseen ei jää kuin murto-osa siitä mitä jäis käteen "ammattimaisena" tekijänä. Tämä johtaa mun logiikassa siihen, että "ammattimaisen tekemisen" poistuminen vääjäämättä johtaa taas siihen että tekemisen taso laskee väkisinkin kun tekiijöiden aika tehdä ja kehittyä pienenee tosi paljon, niin luovan kuin esittävänkin osapuolen näkökulmasta.
 
Vai jäisikö sitten jäljelle vain ne hullut jotka vaan jääräpäisesti tekee musaa vaikka jääkaappi on tyhjä, kustantaa esim. äänitteensä itse ja kovan työn kautta pääsevät tilanteeseen jossa ovat luoneet itselleen markkinat jossa alkavat elää omalla toiminnallaan?? Vai pitäiskö etsiä mesenaatti jonka hovissa järjestäis itselle sen toimeentulon?? ;)

Pohdinta itselläni lähtee siitä, että mikäli musiikin tekijä ei pysty elämään omalla musiikin tekemisellään, se tarkoittaa sitä että rahat pitää tienata muualta ja aikaa/energiaa itsensä ja oman juttunsa kehittämiseen ei jää kuin murto-osa siitä mitä jäis käteen "ammattimaisena" tekijänä. Tämä johtaa mun logiikassa siihen, että "ammattimaisen tekemisen" poistuminen vääjäämättä johtaa taas siihen että tekemisen taso laskee väkisinkin kun tekiijöiden aika tehdä ja kehittyä pienenee tosi paljon, niin luovan kuin esittävänkin osapuolen näkökulmasta.
 
Vai jäisikö sitten jäljelle vain ne hullut jotka vaan jääräpäisesti tekee musaa vaikka jääkaappi on tyhjä, kustantaa esim. äänitteensä itse ja kovan työn kautta pääsevät tilanteeseen jossa ovat luoneet itselleen markkinat jossa alkavat elää omalla toiminnallaan?? Vai pitäiskö etsiä mesenaatti jonka hovissa järjestäis itselle sen toimeentulon?? ;)
 
En osaa sanoa muuta kuin että elämässä täytyy tehdä valintoja. Valitettavasti Suomi on niin pieni maa, ettei täällä yksinkertaisesti kaikki voi elää musiikista/musiikilla. Ei sitten mitenkään vaikka kuinka tekisi mieli. Minusta on ihan aiheellista ottaa huomioon, että musiikin alalla törmätään samoihin asioihin kuin esim. rakennustyöläisten kohdalla. Välillä on miehistössä vajausta, välillä taas ylitarjontaa niin, että 50% alalle kouluttautuneista/suuntautuneista jäävät kortiston ja/tai ammattiliittojen varaan. Kaikille ei ole aina tarjolla oman alan töitä... valitettavasti. Realiteetit täytyy ottaa huomioon jopa kulttuurin parissa.
 
Mielestäni ammattimaisuudella ei ole mitään tekemistä musiikin tai sen tekemisen tason kanssa. Se voi olla hyvää tai huonoa ammatillisuudesta huolimatta tai sen kera. Taso voi pysyä hyvänä vaikka et säveltäisikään/soittaisi/tms. täysipäiväisenä... eihän ammatillisuus ole mikään tae laadulle.

Taso voi pysyä hyvänä vaikka et säveltäisikään/soittaisi/tms. täysipäiväisenä...
 
Jep, omasta ja äidin mielestä...

Jep, omasta ja äidin mielestä...
 
Ai, vasta sitten, kun olet koulutettu "musiikin ammattilainen" voit tehdä hvyiä biisejä? Hohhoijaa

Mielestäni ammattimaisuudella ei ole mitään tekemistä musiikin tai sen tekemisen tason kanssa.
 
Tää riippuu ihan proggiksen luonteesta.
 
Klassisella puolella melkeinpä pitää olla ihan oikea ammattilainen ennenkuin voi saavuttaa tason jossa on kiinnostava artisti. Kevyellä puolella homma taas menee vähän eri tavalla. Varsinkaan marginaalimusaa ei monessa tapauksessa ihan lähtökohtaisestikaan, markkinoiden rajallisuuden takia, voida tehdä kokopäivätoimisesti - eikä oo mikään tarviskaan kun touhun klaaraa muutenkin.
 
Toisaalta "ammattimaisuus"-sanallahan on ne ikävätkin kalskahduksensa.

En osaa sanoa muuta kuin että elämässä täytyy tehdä valintoja. Valitettavasti Suomi on niin pieni maa, ettei täällä yksinkertaisesti kaikki voi elää musiikista/musiikilla. Ei sitten mitenkään vaikka kuinka tekisi mieli. Minusta on ihan aiheellista ottaa huomioon, että musiikin alalla törmätään samoihin asioihin kuin esim. rakennustyöläisten kohdalla. Välillä on miehistössä vajausta, välillä taas ylitarjontaa niin, että 50% alalle kouluttautuneista/suuntautuneista jäävät kortiston ja/tai ammattiliittojen varaan. Kaikille ei ole aina tarjolla oman alan töitä... valitettavasti. Realiteetit täytyy ottaa huomioon jopa kulttuurin parissa.
Tästä ei voi olla kysymys.Kysymyshän ei ole työttömyydestä vaan siitä että jotkut ovat sitä mieltä että musiikilla ei tule ansaita kerrassaan mitään. Miksi sitten ylipäätään medialla tehdään rahaa. Miksi ei kaikille tule Helsingin Sanomat ilmaiseksi?

Tästä ei voi olla kysymys.Kysymyshän ei ole työttömyydestä vaan siitä että jotkut ovat sitä mieltä että musiikilla ei tule ansaita kerrassaan mitään. Miksi sitten ylipäätään medialla tehdään rahaa. Miksi ei kaikille tule Helsingin Sanomat ilmaiseksi?
 
Kysymyshän on siitä, että monet haluavat tienata rahaa heikentämällä tekijänoikeuksia. Mistä puheenollen karvainen kääpiö on pistänyt sodan pystyyn.
 
Prince vie piraatit oikeuteen
 
Pop-muusikkona ja lauluntekijänä tunnettu Prince aikoo haastaa useita tahoja oikeuteen, koska nämä levittävät tai myyvät Princen tekijänoikeuksien alle kuuluvia tuotteita internetin kautta.
 
Prince on palkannut Britanniassa majailevan Web Sheriff -yrityksen hoitamaan Princen etujen puolustamista. Yritys on poistattanut YouTubesta useita videoita, jotka on tallennettu digikameroilla tai matkapuhelimilla Princen konserteista. Web Sheriffin johtaja John Giacobbi sanoo, että Prince mielestä hänen konserttinsa tulisi muistaa sellaisina kuin ne olivat, eikä huonolaatuisina videokopioina.
 
Giacobbin mukaan yritys saa poistettua useita videoita päivässä, mutta se ei paljon muuta tilannetta, koska päivässä videosivustoille saattaa tulla jopa 200 uutta videota. Giacobbin sanoo myös, että videosivustot ansaitsevat rahaa näillä tekijänoikeusrikkomuksilla, joka ei ole Princen mukaan hyväksyttävää.
 
Prince käy myös Pirate Bayn kimppuun ja tätä varten Ruotsista on palkattu asianajajia, joiden tarkoituksena on viedä Pirate Bay oikeuteen. Pirate Bayn Peter Sunde sanoi CNET:ille, ettei hän ole ainakaan toistaiseksi kuullut mistään oikeushaasteesta mitään. Sunde sanoi myös, että Web Sheriffin mahdolliset yhteydenotot sähköpostilla päätyvät roskapostisuodattimen uhriksi.
 
Princen aloittaman ajojahti ei rajoitu pelkästään musiikkiin ja videoihin, sillä tulilinjalla on myös suosittu eBay-verkkohuutokauppa, jossa myydään Princen nimen alla mm. väärennettyjä käsilaukkuja. eBayn edustaja Hani Durzy vakuutti, että piraattituotteilla ei ole asiaa eBaylle. Durzy sanoi eBayn auttavan Princeä ja hänen edustajiaan, jotta piraattituotteet saadaan pois eBayn listoilta. Giacobbin mukaan oikeudellisiin toimiin on lähdetty sen takia, ettei Prince voi mitenkään suojella oikeuksiaan eBaylla.
 
Prince on useiden vuosien ajan ollut tarkka tekijänoikeuksistaan. Vaikka hänen uutta Planet Earth -albumiaan jaeltiin ilmaiseksi Mail on Sunday -lehden kylkiäisenä kesällä, ei hän ole missään vaiheessa luopunut tekijänoikeuksistaan. 1990-luvulla Prince taisteli kiivaasti levy-yhtiö Warner Brothersin kanssa omien kappaleidensa tekijänoikeuksista.
 
http://fin.afterdawn.com/uutiset/arkisto/11106.cfm

a) Apurahoista? Onko niiden jakaminen epätervettä koska siinähän päädytään helposti tilanteeseen jossa tekijä ei muuten eläisi teoksillaan, mutta apurahan myötä pysyy hengissä eikä mene raksalle duuniin.
 
b) siitä että yhteiskunta pitää yllä orkesterilaitosta, kansallisoopperaa ja kansallisbalettia sekä muita taideinstituutioita? Tää nyt on offtopic koska ei luovaa työtä sinänsä koske mutta ihan mielenkiinnosta, vääristääkö tuki sinfoniaorkestereille ja vaikkapa UMO Jazz Orchestralle musiikin kenttää negatiivisella tavalla?
 
c) siitä että musiikkikoulutukseen satsataan rahallisesti varsin paljon yhteiskunnan taholta. Pitäisikö koulutuksen olla markkinataloushengessä järjestetty siten, että kukin maksaa omasta pussistaan jos haluaa oppia ja valtion tukieurot suunnataan johonkin tähdellisempään tarpeeseen?
 
Kulttuuriala pitää itse itseään, täälläkin, bisneksenä silloin, kun pitää perustella keinotekoisesti korkealla pidettyä tuotteen hintaa ja kulttuurina silloin, kun tahdotaan vastikkeetta saada lisää rahaa.
 
Vaikka kaikki tuki vääristääkin tervettä kilpailua, niin sillä riskilläkin sitä pitäsi ainakin jossain määrin harrastaa.
 
Tuen on kuitenkin oltava demokraattisen elimen erikseen hyväksymää, sen pitää tukea kulttuuriarvoja (monimuotoisuus jne.) ja, ennen kaikka, sen pitää olla läpinäkyvää. Kun tuen myöntäjä ja sen saaja nukkuvat samassa vuoteessa, niin pitäisi tyhmemmänkin päässä hälytyskellon kilistä.
 
C-kohtaan vielä lisäyksenä se, että mielestäni yhteiskunnan taholta tulevien tukien pitäisikin suuntautua nimen omaan koulutukseen ym. "laajaan" tukeen ja vasta toissijaisesti projekteille saati yksittäisille henkilöille. Jälkimmäisen vaihtoehdon osalta pitäisin kynnystä melko korkealla.

Kysymyshän ei ole työttömyydestä vaan siitä että jotkut ovat sitä mieltä että musiikilla ei tule ansaita kerrassaan mitään.
 
Ja myös siitä periaattellisesta asiasta, pitäisikö taiteilijoiden saada jatkossakin omistaa ja hyödyntää entiseen malliin teostensa tekijänoikeudet.
 
Mun mielestä pitäisi, tietysti. Aineetonkin omaisuus on laillista ja oikeutettua omaisuutta eikä sitä pitäisi voida ryöstöviljellä vain siksi että nykytekniikka mahdollistaa sen. Samalla tavallahan teollisuusyritysten liikesalaisuudet olisivat helposti julkistettavissa teknologian puolesta, eikä patenttien omistusoikeuksien purkaminen olisi vaikeata sekään.
 
Musiikin jakelumetodit varmastikin muuttuvat käytännön syistä. Mutta sitä perusasiaa, etteikö taiteilijalla pitäisi olla täysi omistusoikeus teokseensa, se ei silti mielestäni muuta.

Kulttuuriala pitää itse itseään, täälläkin, bisneksenä silloin, kun pitää perustella keinotekoisesti korkealla pidettyä tuotteen hintaa ja kulttuurina silloin, kun tahdotaan vastikkeetta saada lisää rahaa.
 
Hei nyt.. Missä kohtaa on keinotekoisesti liian korkea hinta? Mistä kohtaa tulee vastikkeetonta rahaa. Sä lauot noita juttuja välillä kyllä ihan hatusta täällä.
 
Suomessa kevyen musiikin muusikon on mahdotonta elättää itseään pelkkää keikkaa tekemällä. Toisaalta sinne keikoillekkaan ei ihan hirveesti porukkaa olisi tulossa, kun ei ole laajamittaista toimivaa mainostusta ja levitystä mistään. Työtä tekevällä ja uraa rakentavalla ihmisellä on harvoin aikaa kovin montaa keikkaa heittää.
 
Sä et muuten vieläkään kertonut, miten laittomasta levityksestä voi muusikko saada rahaa.
 
Käytännössä nämä sun ehdotukset kadottaisivat suomesta kevyen musiikin musiikkikulttuurin. Jäljelle jäisivät, niin kuin sanottiin, ne sekopäät, jotka tekevät musiikkia vaikka jääkaappi on tyhjä ja ne pienet nuorison ug-bändit, joista suurimmasta osasta kukaan ei ole kuullutkaan ja jotka eivät ikinä saavuta parastaan, kun eivät saa ammatti apua siihen. Eipä noilla nuorisobändeillä olisi esikuviakaan. Puhumattakaan siitä, että kaikki kaupalliset studiot katoaisivat.
Klassisella puolella säveltäjät katoaisivat kokonaan, koska he eivät enää saisi rahaa työstään ja usko minua niiden teosten tekemiseen vaaditaan täysipäiväinen sävellystyö.
 
Biisin tekeminen ja hiominen esitettävään/mahdollisesti äänitettävään muotoon vie paljon aikaa. Jos joutuu tekemään samalla palkkaduunia on aika mahdotonta saada aikaan sellaista tuotantoa, joka saavuttaisi minkäänlaista tunnettavuutta pienen piirin ulkopuolella.
 
Ja kuten sanottu, tällä hetkellä suomessa voi lahjakas muusikko elää työllään. Miksi tätä pitäisi muuttaa pienen warettajaporukan takia, jotka katsovat oikeudekseen varastaa muiden työtä maksamatta? Paljon parempi ja helpompi olisi vaan kipata ne isoimmat rikolliset johonkin kuoppaan.
 
C-kohtaan vielä lisäyksenä se, että mielestäni yhteiskunnan taholta tulevien tukien pitäisikin suuntautua nimen omaan koulutukseen ym. "laajaan" tukeen ja vasta toissijaisesti projekteille saati yksittäisille henkilöille. Jälkimmäisen vaihtoehdon osalta pitäisin kynnystä melko korkealla.
 
Käsittääkseni näin jo on.
 
BC: En osaa sanoa muuta kuin että elämässä täytyy tehdä valintoja. Valitettavasti Suomi on niin pieni maa, ettei täällä yksinkertaisesti kaikki voi elää musiikista/musiikilla. Ei sitten mitenkään vaikka kuinka tekisi mieli. Minusta on ihan aiheellista ottaa huomioon, että musiikin alalla törmätään samoihin asioihin kuin esim. rakennustyöläisten kohdalla. Välillä on miehistössä vajausta, välillä taas ylitarjontaa niin, että 50% alalle kouluttautuneista/suuntautuneista jäävät kortiston ja/tai ammattiliittojen varaan. Kaikille ei ole aina tarjolla oman alan töitä... valitettavasti. Realiteetit täytyy ottaa huomioon jopa kulttuurin parissa.
 
Öö.. Mä en nyt tajua, miten tämä liittyy varsinaiseen aiheeseen. Näinhän se menee jo nykyisin. Todella pieni määrä musiikillisen koulutuksen saaneista saa ikinä ammatin tai toimeentulon alalta. Aivan luonnollista ja tätä ei kukaan ole vastustanutkaan. Jäykkiksen malleissa vaan kukaan ei voisi saada toimeentuloa musiikkialalta.
 
Vilkaisu peruutuspeiliin: Kaikki lähti pieleen oikeastaan silloin, kun lähioikeusien piiriin alettiin lukea kaiken karvaisia hännystelijöitä, joilla ei itse teoksen syntymisen kanssa ole mitään muuta tekemistä kuin että luodaan vähän fasiliteettia.
 
Mitä tarkoitat ja ketkä ovat karvaisia hännystelijöitä?
 
Kun ammatin hankinta musiikialalta on kätevästi estetty, katoavat myös korkeamman asteen musiikkikoulut. Sinne meni sitten sibeliusakatemiat ja stadiat ja muut.
 
Mä luulen että sä ehkä jo ymmärrät mikseivät nuo ajatukset voi ikinä missään tilanteessa saada kovin laajaa kannatusta.

Tuossa tuli nyt niin paljon asiaa, että niiden kaikkien kommentoinnista syntyisi eepos. Ei ehdi, eikä varsinkaan siksi, että suurimpaan osaan löytyy vastaus jo tästä ketjusta ja loput aijemmista vastaavista.
 
Tähän lyhyt kommentti:
 
Sä et muuten vieläkään kertonut, miten laittomasta levityksestä voi muusikko saada rahaa.
 
No yksityisen kopioinnin oikeuttavasta hyvitysmaksusta, hitto soikoon.
 
Mitä enemmän waretan, sitä enemmän kuluu mediaa ja sitä enemmän hilloa niille harvoille ja valituille musiikintekijöille joiden työt näkyvät Teoston hyväksymillä mittareilla.
 
Tämä on vedenpitävä systeemi siinäkin mielessä, että näin luonnollisestikin riippumatta täysin mm. siitä, että mitä artistia olen warettanut ja viis myös siitä, vaikka en olisi warettanut ensimmäistäkään vaan käyttänyt mediat omiin tuotoksiin.
 
Minusta olisi nyt vähitellen korkea aika ymmärtää lakata puhumasta yksoikoon varastamisesta tai oikeuden ottamisesta omaan käteen. Mitallilla on aina kaksi puolta.
 
Näin, ugh.

Minusta olisi nyt vähitellen korkea aika ymmärtää lakata puhumasta yksoikoon varastamisesta tai oikeuden ottamisesta omaan käteen. Mitallilla on aina kaksi puolta.
 
Hmmm... minäpäs käyn puukottamassa jotain tuolla kadulla, saattaahan se saada ansionsa mukaan, mene ja tiedä.

Hmmm... minäpäs käyn puukottamassa jotain tuolla kadulla, saattaahan se saada ansionsa mukaan, mene ja tiedä.
 
Niin. Kumma juttu kun ihmiset ottavat nokkiinsa jutuista jotka eivät johda mihinkään. Tässä topikissa eri tyypit laukovat mielipiteitään ilman että se mihinkään vaikuttaisi. Kannattaisiko miettiä hieman laajemmin? Esim nyt ei tule mieleen ihmistä joka ei olisi luvatonta musiikkia/elokuvia netistä ladannut. Ei tule mieleen myöskään ihmistä joka ei olisi cd:tä tai dvd:tä kaupasta ostanut.

Niin. Kumma juttu kun ihmiset ottavat nokkiinsa jutuista jotka eivät johda mihinkään. Tässä topikissa eri tyypit laukovat mielipiteitään ilman että se mihinkään vaikuttaisi. Kannattaisiko miettiä hieman laajemmin? Esim nyt ei tule mieleen ihmistä joka ei olisi luvatonta musiikkia/elokuvia netistä ladannut. Ei tule mieleen myöskään ihmistä joka ei olisi cd:tä tai dvd:tä kaupasta ostanut.
 
Aika erilaisessa jengissä kuljetaan. Mulla ei juuri ole noita warettajia lähipiirissä. Tulee mieleen montakin jotka ei ole ladanneet laittomista lähteistä musaa /elokuvia. Mutta onhan se niinkin, että murtovarkaat tuntee murtovarkaita ja kaupan kassat kaupan kassoja.

Aika erilaisessa jengissä kuljetaan. Mulla ei juuri ole noita warettajia lähipiirissä. Tulee mieleen montakin jotka ei ole ladanneet laittomista lähteistä musaa /elokuvia. Mutta onhan se niinkin, että murtovarkaat tuntee murtovarkaita ja kaupan kassat kaupan kassoja.
 
Kyse on varmaankin ikäluokasta. Enkä mä puhunu tuntemisesta. Meinaan vaan ihmisiä joiden kanssa tulee oltua päivittäin kanssakäymisissä halusi tai ei. Se nyt on vaan selkeästi nykyaikaa nuorison piirissä. Ja vanhemmissakin ikäluokissa. Hengaan aikalailla ns tavisten keskellä joten luulen että tuon kirjoituksesi perusteella sinä liikut aika pienissä erikoistuneissa porukoissa.
 
Tää on ku politiikkaa. Asioista puhutaan mutta harvemmin nostetaan kissa pöydälle tai tiedetään mitään miten asiat oikeasti ovat ku ollaan ite ihan eri maailmassa. Kannattaisi laskeutua sinne katutasolle tutkimaan miten hommat oikeasti menee nykyään. Vaikka on muusikko. Ne mahdolliset asiakkaat joista aiemmin mainitsin on kuitenkin siellä katutasolla. Ja jokainen on sellainen kun on ja tekee omat päätöksensä.

Kyse on varmaankin ikäluokasta. Enkä mä puhunu tuntemisesta. Meinaan vaan ihmisiä joiden kanssa tulee oltua päivittäin kanssakäymisissä halusi tai ei. Se nyt on vaan selkeästi nykyaikaa nuorison piirissä. Ja vanhemmissakin ikäluokissa. Hengaan aikalailla ns tavisten keskellä joten luulen että tuon kirjoituksesi perusteella sinä liikut aika pienissä erikoistuneissa porukoissa.
 
Kyllä mä liikun ihan tavallisten ihmisten keskellä. Ja puhuin kanssa ihan niistä ihmisistä joitten kanssa olen jokapäiväisessä kanssakäymisessä. Mitä yleensä tarkoitat pienillä erikoistuneilla porukoilla? En tajua. Ihan tämmöstä taksikuskista yliopisto-opiskelijaan tää miun lähipiiri on. Suurin osa ei osaisi musaa ladata p2p vai mitä nää nyt on vaikka käskettäisiin. En osaa minäkään.
 
Tää on ku politiikkaa. Asioista puhutaan mutta harvemmin nostetaan kissa pöydälle tai tiedetään mitään miten asiat oikeasti ovat ku ollaan ite ihan eri maailmassa. Kannattaisi laskeutua sinne katutasolle tutkimaan miten hommat oikeasti menee nykyään. Vaikka on muusikko. Ne mahdolliset asiakkaat joista aiemmin mainitsin on kuitenkin siellä katutasolla. Ja jokainen on sellainen kun on ja tekee omat päätöksensä.
 
Meitsi on ihan historianopiskelija Jyväskylän yliopistossa, entinen raksaduunari ja puuseppä. Jos nyt viittasit tolla muhun tolla tekstillä.
 
Mulla on itseasiassa melko laaja kaveripiiri, ja siihen kuuluu tämän käynnissä olevan ammatinvaihdon myötä aika monenlaisia ihmisiä. On ne raksa-aikojen kaverit, puuseppäkaverit ja nyt yliopistokaverit. Musaharrastuksen mukana on tietenkin tullut kanssa kavereita koko joukko. Ne nyt on kuka missäkin ammatissa tai toimessa. En nyt kaikkien kanssa tietenkään ole näistä puhunut, mutta joittenki kanssa juu.
 
Ps. Tässä selittelyssä että "kaikki sitä tekee" on musta vähän samaa makua kun siinä sen mikä idoli nyt oli lausunnossa että "suurin osa ajaa kännissä välillä". En myöskään tunne kuin yhden henkilön joka on ajanut kännissä, eli siinäkin mun kaveripiiri olis sitten pieni ja erikoistunut. :) Laittomuus ei tunnu niin pahalta kun itselleen selittää että kaikki tätä tekee.