Yleistä keskustelua musiikista ›

Pienenä kaikki oli paljon jännempää... :I

Nuorna poikana isi vei katsomaan Mikko Alataloa, tästä muistan hyvin kohdan missä savukoneet tuli kuvioihin, ja minähän herkkänä poikana alan itkemään kuin tapettava. Toivottavasti sai Mikko-setä miettimistä, lasten pelottelija!

mulla oli penskana helvetin pelottava unkarilainen piano-opettaja, joka puhui huonosti suomea...
 
Miksi sine soitta väärin? On yhtä helppo soitta oikein!

Miksi sine soitta väärin? On yhtä helppo soitta oikein!
 
Hohoo! Tämä kuulostaa pikkuveljeni pianonopettajalta! Jos soitti väärin, se löi nyrkillä sormille! Pikkuveli sitten ilmoitti että hänhän ei sen akan tunnille enää mene. :)

M.A. Nummisesta jäi pahat traumat. Varsinkin se jänishahmo.

Onhan se hauskaa jos joku on pelännyt pienenä Frederikkiä :D oletko koskaan kertonu tosta kellekkään muulle kuin meille mnettiläisille?
 
Tuo on sellainen asia, josta en mielelläni keskustele. Ainakaan omalla nimelläni:)

Kaksi sanaa- Kake Randelin

Meitsi säästi 11 -vuotiaana viikkorahoja sellaiseen törkeän suureen Appetite for destruction -lippuun, ja viimein kun oli rahat kasassa ja lippu seinälle naulattuna, niin noinpa vaan loppu ilo lyhyeen. Tuolloin samassa huoneessa asunut 4-v pikkusisko sai nimittäin sellaiset traumat lipusta, että ei mennyt montaakaan päivää, kun vanhempien yhteistoimesta siirtyi lippu seinältä komeroon.
 
Nykyään tilanne on korjattu ja ko. levy löytyy mun levyhyllyn lisäksi myös siskon hyllystä.

Laitoin huoneeni seinälle serkulta saadun komean Kissin julisteen, jossa Gene sylki verta.
 
Palattuani sitten hetken poissaolon jälkeen huoneeseeni löysin julisteen yllättäen roskiksesta. Äiti-parka oli kovasti pelästynyt Geneä...

Ei niinkään muusikoista, mutta Leevi And The Leavingsin Pimeä tie, mukavaa matkaa -biisistä. "Pane silmät kiinni kun kaasu pohjassa lähdetään. Takapenkillä lapset nukkuu, ei pimeää tietämme valaise taivaalla tähdetkään. Meidät mutkaan viimeiseen vien."

Laitoin huoneeni seinälle serkulta saadun komean Kissin julisteen, jossa Gene sylki verta.
 
Palattuani sitten hetken poissaolon jälkeen huoneeseeni löysin julisteen yllättäen roskiksesta. Äiti-parka oli kovasti pelästynyt Geneä...
 
Mun äiti ei oikeen tykänny Simon Bisleyn tekemästä Slayer-julisteesta, missä on bändin heput piirrettynä muistaakseni etualalle, ja joku piru sinne taustalle. Se oli niin synkkä juliste, että.

Sain joskus ala-asteella lopussa käsiini Kissin Crazy Nights -levyn. Kuuntelin sitä aina täysillä korvalappustereoilla, kunnes sitten veljeni tuli kauhistuneena levyn sisäkansi kädessään pauhaamaan mulle tyyliin: "Kato nyt minkä näkösiä tyyppejä, nämä on varmasti rikollisia! Älä ainakaan iskälle ja äitille sano, että kuuntelet hämärämiesten musiikkia!"
 
Veljeni oli pienenä kova fanittaan Anneli Saaristoa. Ois kyllä ollu kiva kuulla palautetta sellasesta Kissin levystä, jossa niillä oli meikit naamassa... Mutta tämän jälkeen luovuin nikke teen ja raptorin levyistä hommasin lisää Kissiä...:)
 
No en ihmettele yhtään veljes suhtautumista. Onhan noi jätkät paljon kamalampia ilman maskeja. Tässä se sisäkansi:
 
http://www.kissfaq.com/singles/uk/kiss-p7-cover-rear.jpg
 
Mua ainakin pelottaa noi Paul Stanleyn tangat.

michael jackson ahdisteli minua seksuaalisesti.

Mulla on samasta artistista kokemuksia. Näin pienenä Zarah (Ich Bin Wunder Geschechen) tjsp.-videon ja siitä jäi semmoiset traumat etten uskaltanut kuunnella lainkaan kyseisen artistin musiikkia.
 
Sama. On tullu lähivuosina taas kuunneltua.

Mikko Saarelan (organ) biisi Kärpästen Juhlat oli aika ahdistava kappale pienenä. Hyvä biisi kyllä.

Minä pelkäsin Iron Maidenin Best of the Beastin kansikuvaa pienenä, sillä siitä oli iso juliste levykaupan seinällä.Luulin Maidenia hyvin stereotyyppisesti saatananpalvontabändiksi.
Sitten vähän ajan päästä tuli uusi juliste, jossa bändi poseerasi, ja minä tajusin, että ei tuon näköiset miehet voi mitään pahoja saatananpalvojia olla.

M.A. Nummisesta jäi pahat traumat. Varsinkin se jänishahmo.
 
Tuo jänis tuli mulla kans heti otsikon nähtyäni mieleen.
Kaameaa oli se.

70-luvulla ( Wanha!!!) Sävelradio tai joskus Levyraatikin säikäytti esittämällä Barbara Helsingiuksen ja Helga Hynnisen tuotantoa.....

Mikko Alatalon näkeminen Hotelli Vaakunassa, Oulussa. Arvon muusikko viihdytti itseään hissimatkalla receptioniin, ja astuessaan hissistä ulos, ne sinisankaiset lasit pomppasivat verkkokalvolle aiheuttaen lapsille tyypillistä totuuden lausuntaa.

Mä oon näköjään erikoistunut nykyään näihin traumathreadeihin. Kertonee jotain henkisestä tilasta..
 
ei ole täälläkään vakaa henkinen tila.
onneksi täällä muitakin.
 
kun näin ensimmäisiä kertoja Andy McCoyn pelkäsin että kaikki, tai kaikista suurista rokkareista tulisi samanlaisia.