Yleistä keskustelua musiikista ›

Minua ihmetyttää aina, kun jokin bändi pienellä levymerkillä ja miltei olemattomalla markkinoinnilla pääsee myyntilistoille. Oikeastaan se on vain ilahduttavaa. Se lisää uskoa siihen, että tarpeeksi hyvällä musiikilla menestyy ilman imagokonsultteja yms.

Mokoma, miten ne nous pinnalle sillä aikasemmalla matskulla? Uudesta levystä diggaan itekki muuta näissä vanhoissa Annalan laulu on nin väkinäistä että ei oo tosikaan. Puhtaat lauluosuudet hän tokii vetää hienosti, mutta nuo huudot menisi kyllä keltä vain joka jaksaa tosissaan huutaa.

Jos oikeen nimetä pitää, ni miks se vitun Smak on nostettu pinnalle? Kenelle tästä voi valittaa?

Jos oikeen nimetä pitää, ni miks se vitun Smak on nostettu pinnalle?
 
Jotta sinua vituttaisi.

Jos oikeen nimetä pitää, ni miks se vitun Smak on nostettu pinnalle? Kenelle tästä voi valittaa?
 
Ihan oikeaan reikään pojat pinnalle nostettiin. Onhan se markkinointia, mutta on se kuitenkin semmoista musiikkia, että pojat jonnekin olisivat päässeet joka tapauksessa.

White Stripes.
 
Kun kitaralla rämpytetään 40 vuotta vanhoja riffejä "vähän sinne päin" ja maailman rupisimmalla saundilla ilman mielenkiintoista biisimateriaalia (Seven Nation Army on ehkä maailman yliarvostetuin kappale) tai että koko homma olisi muutenkaan läjässä, voisi sanoa että sen bändin suosiota on vaikea ymmärtää.

Vuoden tulokkaan Ellan ja Aleksin levy Lenni Lokinpoikanenhan on suunnattu lapsille, eikö? Kuitenkin se oli monta viikkoa Suomen albumilistan ykkösenä. Onko Suomessa tarpeeksi lapsiperheitä ostamaan tuota levyä, kun kuitenkin jopa lastenlevyksi se on aika tyhjänpäiväistä molotusta. Kauas on jäänyt Smurffien takavuosien suosio...

No eipä tässä ketjussa nyt kukaan muukaan ole mitään järkevästi perustellut, niin en nähnyt kiinnostavaksi aloittaa.
 
Mitäpä sitä suotta, kun ei kerta muutkaan. Pääasia, että postailee. Niinkuin nyt tääkin.

Mokoma, miten ne nous pinnalle sillä aikasemmalla matskulla? Uudesta levystä diggaan itekki muuta näissä vanhoissa Annalan laulu on nin väkinäistä että ei oo tosikaan. Puhtaat lauluosuudet hän tokii vetää hienosti, mutta nuo huudot menisi kyllä keltä vain joka jaksaa tosissaan huutaa.
 
No eihän se mihinkään pinnalle ennen Kurimusta edes noussut.

Eli sä siis tykkäät, että Snoop on suosittu, koska se on suosittu? Mitä sitä ennen tapahtui? Eiks toi otsikko viittaa siihen, että sen suosion syy pitäisi jotenkin selvittää tai sitä ei käsitä?
 
Ei. Vaan vastasin kysymykseen, miksi juuri tuo kyseinen kappale on suosittu. Alkuperäisessä viestissä pohdiskeltiin juuri kyseisen kappaleen suosionsyytä ei snoopin suosion syytä ylipäätänsä. Lue niitä viestejä tarkemmin.

Anssi Kela. Sama juttu kuin Zen Cafella: Sanoitukset eivät puhuttele. Tarinat ovat kovin naiiveja, paikoin jopa ällöttäviä. Ja kun musiikillinen anti on kovin köyhää, lopputulos jää täysin miinuksen puolelle. Anssi Kela tuntuu olevan puhtaasti tuote.
 
Sinua siis ihmetyttää miksi tuote myy? Itselleni ainakin ihan selvää tuo Kelan suosi, juuri sopivan harmitonta kokoperheen musiikkia kaikille harmittomille ihmisille.
 
YUP. Kun ensi kerran kuulin YUP:tä kaverin luona, olin melko innoissani. Innostus kuitenkin lopahti hyvin pian. Laulajan ääni on peräti ärsyttävä, ja biisit inhottavan poukkoilevia. Sanoituksissa on paikoitellen hienojakin juttuja, mutta toisinaan ne herättävät mukanäppärän kikkailun tunnun.
 
YUP:n suosio ihmetyttää minuakin vaikka yhtyeestä pidänkin. Luulisin, että niin nokkelat ja markkintaloutta kritisoivat lyriikat eivät menisi noin helposti kaupaksi. Ja kyllähän niitä progelementtejäkin on pysynyt mukana, joka lisää hämmennystä.

YUP:n suosio ihmetyttää minuakin vaikka yhtyeestä pidänkin. Luulisin, että niin nokkelat ja markkintaloutta kritisoivat lyriikat eivät menisi noin helposti kaupaksi. Ja kyllähän niitä progelementtejäkin on pysynyt mukana, joka lisää hämmennystä.
 
Suomessa on ilmeisesti vielä ihmisiä, jotka ymmärtävät musiikin päälle. Jotenkin tuntuu siltä, että jos ihmiset vaan tietäis paremmasta ja viittis ottaa vähän selkoa muutenkin kuin kuuntelemalla nRJ:tä, niin myyntilistat näyttäs ihan erilaiselta.
 
Sitten itse asiaan: En ymmärrä Negativen ja Uniklubin tapaisten bändien suosiota. En pysty käsittämään miten joku voi oikeasti pitää niin tarkkaan laskelmoidusta meikkirokista.

Vähemmän heavygenreä kuuntelevana, en ole löytänyt blackmetallista (tms.) sitä juttua minkä vuoksi örinä ja synkkä kitaravalli voisivat olla hyvän musiikin elementtejä.
 
Mutta samaapa saattaa hevimies ajatella minun musiikkimaustani.

Sinua siis ihmetyttää miksi tuote myy?
 
Mua ihmetyttää se, että kehnohkot ja mitäänsanomattomat tuotteet menevät niin hyvin kaupaksi. Anssi Kelan lisäksi esim. Opel-merkkisten autojen ja Ikean huonekalujen suosion syy on mulle melkonen mysteeri. Samalla rahalla kun saa parempaakin tavaraa. Hajuttomuus ja mauttomuus on tietysti oivallinen myyntivaltti sekin.

Suomessa on ilmeisesti vielä ihmisiä, jotka ymmärtävät musiikin päälle.
 
Ja vielä enemmän sellasia, jotka haluavat esittää ymmärtävänsä ja ostavat sen vuoksi YUP:n levyjä. "Kun se on niin fiksua ja älykästä musaa". Että siltä kantilta bändin suosion syy avautuu ihan uudella tavalla. Hoho!
 
Sitten itse asiaan: En ymmärrä Negativen ja Uniklubin tapaisten bändien suosiota. En pysty käsittämään miten joku voi oikeasti pitää niin tarkkaan laskelmoidusta meikkirokista.
 
Näähän on myös niitä tuotteita. Nätti paketti ja aggressiivista markkinointia, niin mitä tahansa saa kaupaksi. Jopa niitä Opeleita ja Ikean lastulevyhyllyjä.

Mua ihmetyttää se, että kehnohkot ja mitäänsanomattomat tuotteet menevät niin hyvin kaupaksi. Anssi Kelan lisäksi esim. Opel-merkkisten autojen ja Ikean huonekalujen suosion syy on mulle melkonen mysteeri. Samalla rahalla kun saa parempaakin tavaraa. Hajuttomuus ja mauttomuus on tietysti oivallinen myyntivaltti sekin.
 
Parhaiten kai ainakin uskotaan myyvän juuri sellaisen tuotteen joka on kaikinpuolin "keskiverto", vaikka ei ole olemassakaan sellaista henkilöä kuin keskivertokuluttaja (hän ei siis voi kävellä vastaan kadulla), niin silti keskivertotuotteet ovat helpoimpia sulatettavia.
 
Esimerkiksi elokuvarintamalla on hollywoodissa tehty vaikka kuinkapaljon keskivertoelokuvia, ja nehän myyvät kuin häkä. Toki se on inhottavaa kun resurssit hukataan joutavan höspön tekemiseen, mutta sitä se viihde kai pohjimmiltaan on. Viihde on vähän niinkuin joku perusruoka, kulutustuote joka on optimoitu täyttämään jonkun ihmisen vaatiman perustarpeen.
 
Ei siis kuten oikea taide, jonka tarkoitus on herättää uusia ajatuksia, elämyksiä tai muuta, koska nämä tilanteet saattavat myös ihmiset ikäviin ristiriitoihin ja repiviinkin tilanteisiin, vaan täysin harmiton ihmisten aivojen turruttaja. Samaan sarjaan menevät loistavasti vaikka saippuaoopperat.
 
Jos taas omaa jonkinlaisia makutottumuksia ja vaatimuksia niin voi olla että nämä eivät toimi. Siksi musiikkiin ahkerasti perehtyneen voi toisinaan olla vaikea sietää tälläistä huttukamaa.

Mua ihmetyttää se, että kehnohkot ja mitäänsanomattomat tuotteet menevät niin hyvin kaupaksi. Anssi Kelan lisäksi esim. Opel-merkkisten autojen ja Ikean huonekalujen suosion syy on mulle melkonen mysteeri. Samalla rahalla kun saa parempaakin tavaraa. Hajuttomuus ja mauttomuus on tietysti oivallinen myyntivaltti sekin.
 
Aika selväähän se on, että suurella osalla väestöstä, varsinkaan musiikin tai minkään muunkaan "taiteen" ja elämystavaran saralla, ei ole innostusta ottaa asioista selvää pintaa syvemmältä. Sikäli sääli, että monelta todellakin jää tajuamatta mistä musiikista parhaimmillaan voi olla kyse.
 
Pitää myöntää, että varhaisteininä kuuntelin vielä aikamoista paskaa, mutta sitten tuli jostain herätys. Nyt sitten musiikki on aivan eri jalustalla kuin esim. 15 vuotta sitten.

Esimerkiksi elokuvarintamalla on hollywoodissa tehty vaikka kuinkapaljon keskivertoelokuvia, ja nehän myyvät kuin häkä. Toki se on inhottavaa kun resurssit hukataan joutavan höspön tekemiseen, mutta sitä se viihde kai pohjimmiltaan on. Viihde on vähän niinkuin joku perusruoka, kulutustuote joka on optimoitu täyttämään jonkun ihmisen vaatiman perustarpeen.
 
Itsellekin tuli elokuvasysteemit mieleen.
 
Joidenkin mielestä Steven Seagal on oikeasti hyvä näyttelijä.
 
Ei pidä silti väheksyä nauruterapiaa, muutama kaveri kokoon, parit kaljat, ja paska elokuva pyörimään. Jos jaksaa katsoa loppuun.

Ja vielä enemmän sellasia, jotka haluavat esittää ymmärtävänsä ja ostavat sen vuoksi YUP:n levyjä. "Kun se on niin fiksua ja älykästä musaa". Että siltä kantilta bändin suosion syy avautuu ihan uudella tavalla. Hoho!
 
Vähän kehnoa provosointia. :´(

Vähän kehnoa provosointia. :´(
 
Se ei, ikävä kyllä, ollut mitään provosointia. Olen törmännyt muutamaankin ihmiseen, jotka on ostaneet YUP:n levyjä juuri tuosta syystä.
 
Epäilenpä että jazzia ja klassista myydään jonkun verran samalla meiningillä. Sehän ei tietenkään ole musiikin tekijöiden vika.