Yleistä keskustelua musiikista ›

Niin eihän tämä tässä olennaista ole vaan se kuten itsekkin sanoit etteivät kaikki välttämättä ymärrä metallia
 
Täytyykö silloin edes moisia ohjelmia katsastaa? Itse olen kuunnellut metallia 9-vuotiaasta, eli sellaisen 12 vuotta, ja en voi sanoin kuvata sitä, mitä metallimusa on tehnyt mun elämälle. Silloin ihan oikeasti saattaa jopa pistää vihaksi tietyt kommentit.
 
Hevi on saanut minut nauramaan ja itkemään. Hevi on aiheuttanut niin negatiivisia kuin positiivisia tunteita. Hevi on saanut minut elämään mukanaan. Enkä minä *** ymmärrä mikä saa pitkätukkaisia hemmoja "liisoina" pitävän hemmon avautumaan siitä kuinka ko. musiikinlaji häntä naurattaa. Tekisi mieli...

Täytyykö silloin edes moisia ohjelmia katsastaa?
 
Ei täydy, mutta kun kerran hevikin sen verran kiinnostaa, että sitäkin kuuntelee.
 
Nähdyn perusteella ei muodostunut kovin kaksista kuvaa musiikillisesti - toisaalla on kyllä todettu kirjoituksissa epäonnistuneista biisi-/esiintyjävalinnoisa & hevidiggaritkin pitäneet paskoina monia juttuja (joskin niille kannattajansakin ovat)
 
Toinen asia on juuri tämä yletön totisuus - eikö sitä nyt heviä voi soittaa rennommin kilpailematta jollain örmyilme uskottavuudella, joka ääripäässä on jo kyseenalaista ulkomusiikillisten keinojen venyttämistä asioihin, joihin ei oikein enää huumorilla suhtautua.

Minäkään en suostu ymmärtämään sitä että yli 15vuotiaat ostavat vaatteita joissa on kasvuvaraa.
 
En ymmärrä myöskään sitä että joku uskoo olevansa "luonnon" puolella olemalla kasvissyöjä.
 
En myöskään sitä ymmärrä että jostain syystä pitää ostaa auto ja laittaa siihen hyvät soittimet kun autolla on tarkoitus vain ajaa paikasta A paikkaan B.
 
En ymmärrä sitäkään miksi jotkut mieshenkilöt pitävät käsilaukkua ja väittävät sitä olkalaukuksi. Jos tuntee vetoa pitää naisten kamoja niin rohkeasti vaan.
 
Sitäkään en ymmärrä että joku ihminen kertoo uskovansa "johonkin suurempaan "mitä ei ole koskaan nähnyt tai ei tiedä ketään muutakaan joka olisi nähnyt.
 
En ymmärrä oikein sitäkään miten tangomarkkinoilla jaetaan pisteitä kun kaikki kuulostaa kuitenkin samalle.
 
En myöskään suostu sisäistämään ajatusta että ei koe olevansa velvollinen puolustamaan isänmaataan mutta tuntee olevansa oikeutettu elämään isänmaan tarjoamilla avuilla.
 
Black metallissa maskit minä silti ymmärrän.

Minäkään en...
 
Black metallissa maskit minä silti ymmärrän.
 
niukasti hävisit - minä en ymmärrä noista mitään ;-)

Toinen asia on juuri tämä yletön totisuus - eikö sitä nyt heviä voi soittaa rennommin kilpailematta jollain örmyilme uskottavuudella, joka ääripäässä on jo kyseenalaista ulkomusiikillisten keinojen venyttämistä asioihin, joihin ei oikein enää huumorilla suhtautua.
 
Mikä ihmeen totisuus? Mun mielestä on tuossa on kyse siitä että hyvä artisti on oikeasti vihainen kun esittää vihaista biisiä ja valmis päättämään elämänsä esittäessään synkkää itsemurhahymniä.
 
Jos oikeasti kävisit jonkun hevibändin keikalla, huomaisit että siitä on totisuus kaukana, eipä esim. Barathrumin keikalla, joka siis oli yksi niistä mörköbändeistä jotka olivat sotkeneet itsensä vereen, pysty Sovan juttuja ja toilailuja nauramatta seuraamaan.

Heavyyn pitää osata suhtautua camp-asenteella... Naurettavaahan se on että aikuiset miehet yrmyilee ja synkistelee ja luulee tekevänsä rankkaa musiikkia. Hassuintahan on se että jotkut on oikeasti tosissaan.

Heavyyn pitää osata suhtautua camp-asenteella... Naurettavaahan se on että aikuiset miehet yrmyilee ja synkistelee ja luulee tekevänsä rankkaa musiikkia.
 
Jeah, ehdottomasti. Kaiken muun ohella hevi on kuitenkin suureksi osaksi hupaisaa (ja hyvää, ettei tule väärinkäsityksiä) musiikia. Mutta on siinä muutakin. Moni bändi on paljon vähemmän tosissaan, kuin antavat ymmärtää.

Nähdyn perusteella ei muodostunut kovin kaksista kuvaa musiikillisesti - toisaalla on kyllä todettu kirjoituksissa epäonnistuneista biisi-/esiintyjävalinnoisa & hevidiggaritkin pitäneet paskoina monia juttuja (joskin niille kannattajansakin ovat)
 
No minun mielestäni Tarot, Stratot ja Amorphis toimivat ihan hyvin - siis musiikillisesti ja soiton osalta Children of Bodom myös. Ei sille mitään voi ,että Bodomin kitaristit on kovia muusikoita - se on fakta ei mielipidekysymys.Luultavasti omasta levyhyllystäsi löytyy roppakaupalla ainakin teknisessä mielessä huonompia kitaristeja.Nauratko niillekin? En itse ole Bodom -diggari - päinvastoin: Mielestäni sanoitukset ovat aika naurettavia ja laulun sijaan vedetty "rääkyminen" tekee bändistä minulle kuuntelukelvottoman ,mutta soitto pelaa kuin junan vessa.Siitä hatunnosto pojille.
 
Mielestäni yleistät liikaa.Yrität vitsiä vääntämällä tehdä monen taltioinnissa olleen hyvän soittajan soittotaidon merkityksettömäksi. Heviin mahtuu hyvää ja huonoa materiaalia kuten muihinkin musiikinlajeihin.Sitä paitsi minä ainakin arvostan enemmän kavereita jotka treenaa soitintaan kuin jotain hip/hop -artistia joka tekee musiikkia nauhoittamalla pätkiä toisten kappaleista.
 
IMHO.

Mielestäni sanoitukset ovat aika naurettavia ja laulun sijaan vedetty "rääkyminen" tekee bändistä minulle kuuntelukelvottoman ,mutta soitto pelaa kuin junan vessa.Siitä hatunnosto pojille.
..
Heviin mahtuu hyvää ja huonoa materiaalia kuten muihinkin musiikinlajeihin.Sitä paitsi minä ainakin arvostan enemmän kavereita jotka treenaa soitintaan kuin jotain hip/hop -artistia joka tekee musiikkia nauhoittamalla pätkiä toisten kappaleista.
 
tuostahan on kysekin, että mikä kenellekin tekee kuuntelukelvotonta/vähemmän mielenkiintoista. Itselleni jäi Bodomin biisitä mieleen Pahkalan hengetön tiluttelu - eikä sitä tekniikka pelasta (kuten ei mitään muutakaan musiikinlajia - sen verran on tarjolla nykyään, että teknistä osaamista ei voi pitää hyvän musan mittarina - siitä se monilta vasta alkaa tai koko homma jää & hyvää musiikkia on tehty todella onnettomalla tekniikallakin)
 
Tuska -artistien esityksiin mielenkiinto ja odotukset olivat osaltaan mm. Soundi -lehdestä :) ajan mittaan lukemieni juttujen ja levyarviointien pohjalta. Kovaa hypetystä tms., (kuten rock-lehdissä aina) jolle ei aivan löytynyt vastinetta televisiossa nähdyn perusteella.
 
Mielenkiintoista, että kun on kriittinen asenne heviin, niin leimataan oitis hiphop- tai jatsimieheksi ;-)
 
Ja eiköhän se ole aivan sama, että runkkaako kitaraansa vai harrastaako leikkaa-liimaa-askartele -leikkejä. Toisessa treenataan toisella tavalla ja toisessa toisella.
 
Semmoinen näyttää olevan monen hevimiehen (kitaristin) asenne, että protestanttisen etiikan mukaan on ansaittava kovalla työllä otsa hiessä - helpommalla saatu on ilmeisesti syntiä ja siksi tuomitaan. En sulata näkemystä, että joku on hyvää kun siihen on käytetty niin paljon paukkuja.

tuostahan on kysekin, että mikä kenellekin tekee kuuntelukelvotonta/vähemmän mielenkiintoista. Itselleni jäi Bodomin biisitä mieleen Pahkalan hengetön tiluttelu - eikä sitä tekniikka pelasta (kuten ei mitään muutakaan musiikinlajia - sen verran on tarjolla nykyään, että teknistä osaamista ei voi pitää hyvän musan mittarina - siitä se monilta vasta alkaa tai koko homma jää & hyvää musiikkia on tehty todella onnettomalla tekniikallakin)
 
Kenen ihmeen Pahkalan? Eikös Bodomissa kitarasoolot soita Laiho? Ei kyse ollut siitä onko soittotaito hyvän musiikin mittari vaan siitä ,että Bodomin soittotaito on huippuluokkaa - oli musiikista muuten mitä mieltä hyvänsä.
 
Tuska -artistien esityksiin mielenkiinto ja odotukset olivat osaltaan mm. Soundi -lehdestä :) ajan mittaan lukemieni juttujen ja levyarviointien pohjalta. Kovaa hypetystä tms., (kuten rock-lehdissä aina) jolle ei aivan löytynyt vastinetta televisiossa nähdyn perusteella.
 
Muistaakseni Soundissa on "hypetetty" vaikkapa nyt Bodomin soittotaitoa esim. keikka-arvostelujen yhteydessä.Tälle löytyi katetta.
 
Mielenkiintoista, että kun on kriittinen asenne heviin, niin leimataan oitis hiphop- tai jatsimieheksi ;-)
 
Tästä ei ollut kyse. On eri asia opetella käyttämään tietokonetta kuin opetella soittamaan.
 
Ja eiköhän se ole aivan sama, että runkkaako kitaraansa vai harrastaako leikkaa-liimaa-askartele -leikkejä. Toisessa treenataan toisella tavalla ja toisessa toisella.
 
Joo. Jani Sievinenkin on treenannut uintia varmaan h-tisti - silti hän ei kutsune itseään muusikoksi.
 
Semmoinen näyttää olevan monen hevimiehen (kitaristin) asenne, että protestanttisen etiikan mukaan on ansaittava kovalla työllä otsa hiessä - helpommalla saatu on ilmeisesti syntiä ja siksi tuomitaan. En sulata näkemystä, että joku on hyvää kun siihen on käytetty niin paljon paukkuja.
 
Ei ole pakko ansaita menestystä kovalla työllä ,mutta ainakin minä arvostan jos sen niin on saavuttanut.Kuten sanoin: En ole mikään erityinen nykyhevin suuri ystävä ,mutta kyllä minä esim. Alexi Laihoa arvostan huomattavasti korkeammalle kuin Pikku G:tä tai Iso-H:ta - siis noin niinkuin musiikin saralla. Tietokoneen käyttö on sitten toinen asia :-)

Ei ole pakko ansaita menestystä kovalla työllä ,mutta ainakin minä arvostan jos sen niin on saavuttanut.Kuten sanoin: En ole mikään erityinen nykyhevin suuri ystävä ,mutta kyllä minä esim. Alexi Laihoa arvostan huomattavasti korkeammalle kuin Pikku G:tä tai Iso-H:ta - siis noin niinkuin musiikin saralla. Tietokoneen käyttö on sitten toinen asia :-)
 
...sattui siellä nimilipsahduskin..
 
- kyllä minäkin sinänsä arvostan, että ihminen tekee työtä/näkee vaivaa jonkin arvostamansa asian/tavoitteen saavuttamiseksi, mutta:
- musiikin kuuntelussa ratkaisee lopputulos - mikä on meininki ja miltä kuullostaa - ei se, että miten on tehty.
 
- en noita aakkosia rankkaa kovin korkealle myöskään

- musiikin kuuntelussa ratkaisee lopputulos - mikä on meininki ja miltä kuullostaa - ei se, että miten on tehty.
 
Ainakin minun korvaan Laihon soitto kuulostaa hienolta vaikken musaa kokonaisuutena diggaakaan.Oikeastaan olin positiivisesti yllättynyt.Olen soittanut kitaraa himpun verran vajaa 20 vuotta ja arvostan ja kuuntelen taitavaa kitarointia jo itsessään mielelläni oli se sitten klassista, heviä kantria tai rautalankaa tai jotain muuta.Arvostan kavereita jotka nykytekniikan suomista helppouksista huolimatta jaksavat treenata ja nähdä vaivaa instrumenttinsa eteen.

Täytyykö silloin edes moisia ohjelmia katsastaa? Itse olen kuunnellut metallia 9-vuotiaasta, eli sellaisen 12 vuotta, ja en voi sanoin kuvata sitä, mitä metallimusa on tehnyt mun elämälle. Silloin ihan oikeasti saattaa jopa pistää vihaksi tietyt kommentit.
 
Hevi on saanut minut nauramaan ja itkemään. Hevi on aiheuttanut niin negatiivisia kuin positiivisia tunteita. Hevi on saanut minut elämään mukanaan. Enkä minä *** ymmärrä mikä saa pitkätukkaisia hemmoja "liisoina" pitävän hemmon avautumaan siitä kuinka ko. musiikinlaji häntä naurattaa. Tekisi mieli...
 
Hieno kirjoitus Vilhelmus!

Oli Tuska paikan päällä paljon parempi, kuin televizioonissa. Ensi vuonna uudestaan...

Nähdyn perusteella ei muodostunut kovin kaksista kuvaa musiikillisesti
 
Lukaisin tuossa kaikki kommenttisi ja jos oikeasti on sitä mieltä ,että Venom on tanakkaa meinikiä niin ehkä olisi syytä unohtaa sana musiikillisuus.

no näköjään on muitakin henkilöitä jotka katsovat hieman huvittuneena "sukkahousuhevimusan" taivalta.......kyllä se nyt hieman naurattaa kun ei isot miehet keksi parempaa tekemistä.....

Täytyykö silloin edes moisia ohjelmia katsastaa? Itse olen kuunnellut metallia 9-vuotiaasta, eli sellaisen 12 vuotta, ja en voi sanoin kuvata sitä, mitä metallimusa on tehnyt mun elämälle. Silloin ihan oikeasti saattaa jopa pistää vihaksi tietyt kommentit.
 
Hevi on saanut minut nauramaan ja itkemään. Hevi on aiheuttanut niin negatiivisia kuin positiivisia tunteita. Hevi on saanut minut elämään mukanaan. Enkä minä *** ymmärrä mikä saa pitkätukkaisia hemmoja "liisoina" pitävän hemmon avautumaan siitä kuinka ko. musiikinlaji häntä naurattaa. Tekisi mieli...
 
Sanottakoon tähän nyt kuitenkin se, että vaikka metallia kuuntelenkin, ja vain hyvää metallia, niin ajatuskin siitä mitä se olisi voinut tehdä elämälleni, jos olinsin sitä ohjenuorana tai elämäntapana pitänyt tai ylipäätäänkään ottanut ikinä yhtä ainutta pitkä-v*tun-tukkaa vakavasti pelotta ansaitusti.
 
Kuvittele nyt, stereotyyppinen heviääliö makaamassa ojassa, kaiken mahdollisuuden hyvästyä elämästä poisheittäneenä kiljukännien jälkeen ja kaverit hokee vieressä köyhiä anglismeja kuten: "kuulii" tai "viileetä" ja seuraavana päivänä -tai koska ikinä seuraavaksi paikasta riippumatta nyt herätäänkään- kelataan kuinka hyvä oli kuosi, ja jatketaan kunnes sama toistuu. Repeat until dead.
 
Onneksai, voi, onneksi älysin leikata tukan ja hyljätä muutenkin paskalta maistuneen elämän.
Sitäpaitsi heti kun yhteenkuuluvuuden henkinen tarve tiedostetaan on mielestäni jokaisen ihmisen henkilökohtainen pakko hankkiutua siitä eroon.

no näköjään on muitakin henkilöitä jotka katsovat hieman huvittuneena "sukkahousuhevimusan" taivalta.......kyllä se nyt hieman naurattaa kun ei isot miehet keksi parempaa tekemistä.....
 
siis onko nyt näin että musiikkityylin pitäis vaihtuu iän myötä??
Eli kun oot 10 ni sillon soitetaan Smurffeja ja vähän vanhempana sitten Dingoa ja siinä murrosiässä metallia ja vähän vanhempana progea ja sitte aletaan soittamaan hiukan tanssimusaa ja sitten täytyy soittaa jotain hubarockia ja sitte onki jo keski-iän kriisi ja soitellaan taas sitä Smurffia ja sitte siinä viiskymppisenä on jazzin vuoro ja ennen ku kuolee ni täytyy keritä vähän soittelemaa kantria?
 
Siis jos se siinä naurattaa että lavalla on kolmekymppiset äijät soittamassa hyvää musiikkia ni huonosti on asiat.

 
Siis jos se siinä naurattaa että lavalla on kolmekymppiset äijät soittamassa hyvää musiikkia ni huonosti on asiat.
 
Vaikka bändi olisi kuinka hyvä, niin jos se yli kolmekymppisenä päätoimisesti kasvattaa tukkaa ja juo viinaa sokeuteen asti, pitää sitä edelleen kovana juttuna, eikä tajua että olisi pitänyt lopettaa siihen kolmanteen levyyn, mihin kriitikot ja yleisö vertaavat kehäraakkien jokavitunikistä teosta niin onhan se surullista. Ja otetaan esimerkiksi sons of northern darkness: paras levy immortalilta sitten battlesin. ja siis nimenomaan hyvä immortal-levy. kukaan ei olisi kuitenkaan ikinä ostanut ko. levyä ellei se olisi kantanut bändin logoa. Se oltaisiin myös dissattu ja vaadittu kaikissa medioissa rumpalia soittamaan komppiakin välillä...
 
Sama pätee kaikkiin vastaavanlaisiin yhtyeisiin...

Niin avaramielinen ja suvaitsevainen kuin tahtoisinkin olla, voin katsoa silmiin ja sanoa, että kun Tuska-koosteessa kuultiin bändiä X ja perään bändiä Y, soittivat molemmat mielestäni ihan samaa biisiä. Näin siis kävi muutamaan otteeseen, ei sentään ihan joka kerta.